Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Paljonko miehenne ovat töiden vuoksi pois kotoa?

Vierailija
11.08.2010 |

Olen ihan paniikissa, hysteerinen jne... Mies on ollut yrittäjänä ja se vaati paljon perheeltä. Mies oli aina väsynyt, kiukkuinen, stressaantunut ja vieraantui perheestään. Mutta silti iltaisin kotona ja viikonloput kotona vaikkakin usein poissaolevana ja väsyneenä:(



Teimme päätöksen että hän palaa takaisin vanhaan työhönsä jossa työ vie kauas mutta vastapainoksi tulee stressittömänpi arki ja enemmän? vapaa-aikaa..



Miehen työ vie hänet pois joka toiseksi viikoksi mutta sitten vastaavasti on joka toisen viikon täysin kotona. Eli 7 päivää töitä, 7 vapaata jne...



Kauhistuttaa jo yksinäiset viikonloput ja arki-illat. Aluksi ajatus ei tuntunut pahalta mutta nyt kun miehen töihin paluu lähenee, olen aivan paniikissa.



Muita vastaavia paikalla? Miltä tuntuu ja kuinka arkenne ja parisuhteenne voivat? Miten lapset asian ottavat?



Meillä kaksi lasta 10v ja 7v.

Kommentit (35)

Vierailija
1/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös kotona ollessaan voi olla "poissa" eli vastailee meileihin ja puhelin soi jatkuvasti. Minua asia ei enää juurikaan ahittaa, koska lapsetkin ovat jo aika isoja, eli 7v, 9v ja 16v, joten eivät pyöri koko ajan minun jaloissa :) Kun miehellä on lomaa, niin lähdetään yleensä joko mökille missä ei toimi netti tai kännykk tai ulkomaille, jolloin mies pystyy laittamaan hyvällä syyllä puhelimen kiinni.

Vierailija
2/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli 3 kk. Sitten 3 kk vapaalla. Mies on toisella puolella maapalloa merillä. Lapsia on kaksi, alle kouluikäistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitä edellisenä vuonna 150, se oli aika normaalia.



Meillä lapset jo teinejä, miehen poissaoloa ei enää juuri edes "huomaa", niin rutiinia se on. Sitten kun mies/isi tulee kotiin, niin meillä on aina tosi kivaa: syödään hyvin, jutellaan, nauretaan ja lauletaan.



Kaikkeen tottuu, sano.

Vierailija
4/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

menee. Mies illat ja yöt poissa noin 4 krt/vko, viikonlopun poissa noin kerran kuussa ja pari kolme kertaa vuodessa kokonaisen viikon verran poissa (voi käydä kääntymässä välillä).



Parisuhde voi hyvin, lasten kanssa olen oppinut junailemaan arjen ja hoitamaan illat, yöt, aamut yksinäni. Nautin siitä, kun mulla on hommat hanskassa. Nautin myös yksinolosta. Ja toisaalta, sitten kun mies on maisemissa, niin onpa kaikki helppoa, kun on toinenkin aikuinen jakamassa vastuuta.



Kivaa elämää! Lapset 2 v ja 6 v.

Vierailija
5/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että itse siis olen myös töissä ja lapset hoidossa. Hoitoapuja ei ole, kun isovanhemmat asuvat kaukana, siitä pieni miinus. Mutta hyvin on asiat järjestyneet. Lapset ovat innoissaan aina kun isi on kotona - ja kotona ollessaan mies osallistuu täysipainoisesti huushollin pyöritykseen ja lastenhoitoon.

Vierailija
6/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tulee olemaan noin 100-150 reissupäivää vuodessa ja loput vapaalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
7/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Seuraavissa vaaleissa äänestän puoluetta joka takaa kaikille perheenisille 10000 euron kuukausitulot ilman että niiden on poistuttava kotoa. Ei tämä vetele!

Vierailija
8/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli lapsen kanssa alku todella hankala, muutama kuukausi teholla jonka aikana isä oli koko ajan mukana, sen vérran kaukana olimme kotoa että työ ei silloin onnistunut. samoihin aikoihin ennen lapsen syntymää mieheni alkoi yksityisyrittäjäksi ja kun kotiin pääsimme, on sen jälkeen ollut 6-7 päivää viikosta töissä. tosin viikonloppuisin yleensä lyhyempää päivää kuin se normaali klo 5.00- 19.00-20.00. hyvin silti tunnumme pärjäävän kotosalla, lapsi puolivuotias ja isäkin kerkeää lasta näkemään kun on illanvirkku. meillä tämä toimii, kaikkeen tottuu, alku tuntui vähän yksinäiseltä ja pelottavalta koska paljon oli alkumetreillä tapahtunut lapselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

onko miehenne teille matkoillaan uskollisia ja haittaisiko, jos ei olisi?

Vierailija
10/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

onko miehenne teille matkoillaan uskollisia ja haittaisiko, jos ei olisi?

ja täytyy todeta ettei kiinnostakaan. Jos jotain on tapahtuakseen, niin se sitten tapahtuu ja asiaa mietitään vasta sitten jos se on ajankohtaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

onko miehenne teille matkoillaan uskollisia ja haittaisiko, jos ei olisi?

En tiedä, eikä kiinnosta. Riittää, kun palaa mun luokse aina vaan, ja jos joku kerta ei palaa, niin se matkustelu ei varmastikaan ole ollut syynä siihen.

Vierailija
12/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

onko miehenne teille matkoillaan uskollisia ja haittaisiko, jos ei olisi?

En ole alun alkaenkaan moisia miettinyt. Turha huolehtia asioista, joille ei kuitenkaan mitään mahda.

Meillä parisuhde kyllä voi edelleen hyvin, vaikka niin pitkiä aikoja ollaan erossa ja toki ikävä on. Mutta pysyypä tuoreena.. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin lukevinani rivien välistä pienoista ironiaa.



Kaikkeen tottuu, tiedän. Mutta onhan se outoa koko perheelle jos ennen on aina nähty iltaisin ja viikonloppuisin ja yht´äkkiä mies/isä onkin onkin poissa 7-10 päivää putkeen ja kotona viikon ja taas pois jne....



Kun ennen olin reissumiehen vaimo, suhtauduin ylimielisesti kaikkiin jotka ruikuttivat miestensä poissaoloista. Itse kun olin todella paljon yksin ja mies reissussa 200 päivää vuodesta. Olin niin tottunut tilaani että se oli minulle "normaalia". Nyt kun mies ei enää reissutöitä tee, ja tähän on totuttu, ymmärrän "ruikuttajien" huolen ja yksinäisyyden tunteen.

Vierailija
14/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähtee aamuisin n. puoli kahdeksan ja palaa viiden kieppeillä. Hyvin harvoin joutuu tekemään ylitöitä eikä ikinä viikonloppuisin. Ehkä kerran vuodessa joku vajaan viikon matka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä on n. viikon kerrallaan pois. Vilkkaampana vuonna, jollainen tästä näyttää tulevan, on käytännössä melkein joka toisen viikon matkoilla. Taantumavuonna 2009 matkapäivät jäi reippaasti alle sateen :)



Kun on Suomessa, pystyy onneksi järjestelemään työaikojaan ja yritämme aina keskittää kaikki neuvola-, terveystarkastus-, mun kampaajakäynnit jne. noille kotiviikoille. Ainut vaan, että matkat tulevat välillä todella nopeasti vastaan, torstaina illalla saattaa tulla vahvistus, että sunnuntaiaamuna on lähtö Aasiaan.



Meillä on koko perhe tottunut tähän, toki usein on kauhea ikävä niin että itkettää ja nyt taas kesäloman jälkeen tämä ensimmäinen matkaviikko ahdistaa minua suunnattomasti - tuntuu etten jaksa millään lauantaihin. Varsinkin kun tälle viikolle osuu koulun aloitus ja harrastusrumba pyörähtää täysillä käyntiin...



Parisuhde meillä voi ihan hienosti, ei ole mitään isompia kriisejä ollut koskaan. Ehkä sitä osaa arvostaa sitä toista kun menettää hänet välillä. Jotenkin olemme hitsautuneet kiinni niin, että on vaikea kuvitella mikä tämän rikkoisi.



Käytämme sitten sen bonuksen jonka tuosta sairaasta reissaamisesta saa: Lentoyhtiön pisteet ja päivärahat johonkin kivaan, matkoihin jne.



Olen itse töissä ja meillä on 3 lasta.

Vierailija
16/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

+ ajomatka työpaikan ja kodin välillä 20 min

Vierailija
17/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

poissa kerrallaan niin että nähdään viikonloppuisin, ja muuten tekee ihan normaalia työpäivää. En mä enää koe tätä ongelmaksi, pitää vain organisoida arki niin että se pyörii yhdenkin aikuisen voimin. Ikävä tietenkin on usein, mut kun pitää itsensä kiireisenä niin ei ehdi murehtimaan asioita joita just nyt ei voi muuttaa.

Vierailija
18/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun mieheni on myös yrittäjä, mutta tekee lyhyempää päivää nyt kuin palkkatyössä ollessaan. Onneksi. En jaksaisi itse edes yhden pienen lapsen kanssa, jos toinen olisi aina menossa. Onneksi teillä on edes lapset tuonkin verran isoja.



Toisaalta, tuosta voi oppia myös nauttimaan - vastuu ja arki on raskasta, mutta moni kaipaa myös omaa tilaa. Musta olisi kauheaa myös se, ettei olisi lainkaan omaa aikaa. Saatko lastenvahtia edes joskus teille, niin pääset omiin menoihisi? Onko miehesi laivalla?

Vierailija
19/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mies ei ole kotona kokonaista viikkoa kuin lomalla. Hän teklee kolmivuorotyötä ilta-ilta, aamu-aamu, yö-yö jonka jälkeen on nukkumispäivä ja kolme vapaata.



Käytännössä ei ole kotona ollenkaan näin paljon, vaan tekee ylitöitä niin paljon kuin jaksaa. Menee kokonaisia viikkoja niin, ettei käytännössä edes tapaa lapsia.



Olen tottunut siihen, mutta pitkät viikot ja yksinäiset viikonloput ympäri vuorokauden ovat raskaita. Pääsen nukkumaan 23-05 -välillä ja muu aika on työntäyteistä.



3 erityislasta, iso perhe

Vierailija
20/35 |
11.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täälläkin ihan säännöllisesti mies töissä 9-17, vie siis lapsen yheksäksi hoitoon ja mä haen sitten aikasemmin kun oon töissä 7-15. Toivottavasti miehiänne ei jälkikäteen haittaa menetetty aika lapsen kanssa (sitä kun ei saa takasin), siis jos on puolet vuodesta reissussa tai 6-7 päivää töissä...Haittaako heitä yhtään se? Entä lapsia?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän kaksi