Joo ei ihan pieni vihjailu mene miehelle perille

nimittäin vihjailla. Sanon suoraan. Kullu olet, kun keikut jakkaran nokassa tuossa vaiheessa raskautta.

Pakkoko niitä hyllyjä nyt on siivota, ehtii ne sittenkin kun se maha ei ole edessä.

Vai meinasitko laittaa sen muksun sinne hyllylle suoraan laitokselta tultaessa?

Miehesi ei sitä tajua, mutta sinun pitäisi tajuta.

Turha sitten itkeä, jos vauva kuolee mahaasi.

se oli enimmäkseen sun päässä, ei siinä mitä puhuit miehelle.

oli kämppä kuin pommin jäljiltä, kun tultiin laitokselta kotiin. Oli juhlittu varpajaisia!!! Ajattelin, että olisi laittanut kodin kuntoon sillä välin, mutta oli siis vanhat ja uudet sotkut päällä. No tämä liitto ei kestänytkään kovin pitkään enää... Onneksi.

siinä on ideana se, ettei tarvi sit alkaa rehkimään, kun tulee laitokselta. Todennäköisesti silloin paljon hankalampaa saada aikaiseksi, koska on muitakin lapsia.



Lisäksi viimeksi kun tulin laitokselta, pääsin suoraan imuroimaan. Meillä oli niin tolkuttoman likaista, ettei ollut edes paikkaa mihin olisi iljennyt vauvan laskea. Olin "vähän" pahalla tuulella tästä, mies puolusteli ettei ole ehtinyt. Nyt sitten ajattelin, että huushollin pitää olla niin puhtaana lähtiessä, ettei sitä ihan järkyttävään kuntoon edes saa sen muutaman päivän aikana... (toiveajattelua).



Siivoukset vaan on venyneet näiden helteiden takia. Ei toi mies ole käskemättä tehnyt yhtään mitään. Käskiessäkin on usein ollut vastauksena joku "ei ehdi juuri nyt/tänään/tällä viikolla". Ei mua sinänsä haittaa, ihan hyvin jaksan, mutta ulkopuolisin silmin itse ainakin ihmettelisin, että toinen vaan lukee lehteä ja surffaa, eikä tajua auttaa. Ei mies tajunnut edes sitä, kun hänen kaverinsa kerran oli vetämässä oikein rastia seinään, kun näki mieheni imurin varressa...



ap

vai lukemassa lehteä? Siinä on kysymys.

Etenkin jos keikut jossain keittiöjakkaralla. Sittenkö olet tyytyväinen, jos tiput ja lapselle käy jotain?

vai lukemassa lehteä? Siinä on kysymys.

Nyt ap otat sen miehen käsittelyyn ja sanot, ukko meillä siivotaan ja kun tulen vauvan kanssa kotiin, täällä on siistiä, jos et osaa itse siivota homma siivoja ja maksa se.

oli mies tietokoneella. Kun pyyhin keittiönkaappeja, oli mies lukemassa lehteä.



Tuskinpa se vauva keittiöjakkaralla seisomisesta kuolee, kun en kerran tippunut siltä tuolilta.



ap

oli mies tietokoneella. Kun pyyhin keittiönkaappeja, oli mies lukemassa lehteä.

Tuskinpa se vauva keittiöjakkaralla seisomisesta kuolee, kun en kerran tippunut siltä tuolilta.

ap

Kun tiput ja jotain sattuu, niin ai jai kun on miehellä kamala syyllisyys. Sitähän sä ajat takaa.

Kun tiput ja jotain sattuu, niin ai jai kun on miehellä kamala syyllisyys. Sitähän sä ajat takaa.

Olen raskaana, en sairas. Miksi tippuisin keittiöjakkaralta? Jos tuntuisi olo huteralta, niin en tietenkään kiipeilisi siellä. Heitin ikkunanpesuvihjauksen miehelle lähinnä siksi, että halusin kuulla, miten se siihen reagoi. Tajuaako, että joku toinen voisi olla sitä mieltä, että miehen pitäisi pestä ne ikkunan tässä tilanteessa.

Kaapinpesuvihjauksen tarkoitus oli kyllä puhtaasti saada mies tarjoutumaan pyyhkimään se viimeinen hyllymetri, koska se oli oikeesti aika hankalaa. Mutta vastaushan oli taas se tyypillinen "ei nyt, myöhemmin" on yhtä kuin ei ikinä.

ap

ei tuollaisesta "vihjailusta" tule kuin pahaa mieltä itselle, ja ehkä lopulta säröjä rakkauteenkin, kun katkeruus ja ärsytys kasvaa puolin ja toisin. Tietysti myös olisi voinut käydä pahasti, et tippunut, mutta olisit voinut, olisi voinut tulla vaikka äkillinen voimakas supistus tai suonenveto tai huimaus, ja olisit pudota kopsahtanut lattiaan. Siinä olisi kaduttanut ainoastaan oma jääräpäisyys, ei miehen oletettu tunteettomuus, välinpitämättömyys, ymmärtämättömyys, saamattomuus.



Jos oikeasti haluat muutosta asiaan, sinun täytyy ottaa vakavasti asia puheeksi miehen kanssa ja tehdä oma kantasi selväksi, ja jättää kaikki, ihan kaikki marttyyrimäinen vihjailu pois. Jaatte hommat, hoidat omat hommasi ja lopuksi ihan rehellisesti toteat lopputuloksen, siivosiko mies oman osuutensa ja miltä tuntuu, jos ei siivonnut. Tai nyt kun on synnytys edessä, istutte alas ja kerrot (vetoa tunteisiin positiivisella tavalla, älä nalkuttamalla ja alentuvasti silmiä pyörittelemällä!) mitä odotat kotona tapahtuvan sillä aikaa kun sinä olet puskemassa uutta perheenjäsentä ulos, ja teet vaikka listan sekä jos pakko on, niin arvioidun kestoajan, jotta mies voi sitten viisi tuntia ennen sinuun kotiinpaluuta alkaa siivota, viime tipassa tietysti, mutta kuitenkin.



Luultavasti on niin, että sinun miestä ei pätkääkään haittaa pyyhkimättömät kaapin päällyset, hän ei varmaankaan edes tajua että sinulle se voi olla jostain syystä tärkeä asia. Mies saattaa ajatella, että sinulla ei ole muuta tekemistä, koska miksi muuten pölyjä pyyhkisit keittiön kaapin päältä. Ja ihan rehellisesti sanottuna, minullakin oli siivousvimmani lasketun päivän aikaan, mutta kyllä ne kiipeilyt jäi ihan maalaisjärjelläkin päätellen väliin. Itselläni myös (miehestäni puhumattakaan) myös saattaisi jopa tulla mieleen entistä pontevammin lojua sohvalla, jos viimeisillään raskaana oleva tekee itsestään naurettavan siivoajamarttyyrin ja odottaa että muut hänen puhinastaan ymmärtävät, että nyt on tosi kyseessä. Enintään voisin suhtautua holhoavan lempeästi ja huvittuneena todeta, että menepäs mamma siitä nyt huhkimasta, et ajattele selkeästi ja lepo olisi paikallaan. Ei sillä ainakaan arvostavaa ja lämmintä parisuhdetta rakenneta, vaikka hetkellisesti itseä ehkä tyydyttääkin oma marttyyriys.

Miehet on putkiaivoin varustettuja, niille pitää kaikki sanoa suoraan, eikä vihjailla.



Meillä tämän oppiminen otti aikansa mutta nyt avioliittomme kukoistaa, kun paukautan aina suoraan, että teetkö tän ja tän (jos siis itse en voi/ehdi tms.). Mulla kyllä on sellainen mies, että se yllättävän usein itsekin tarttuu toimeen.



Meillä pidetään tasapuolisesti kodin ja perheen asioista huolta, eikä mies vain "auta" mua.

että olisi kiva jos siivottas, mut ei aikaa ole ilmoitettu. Asia on ilmassa niinkuin toiveena ja sillä ei kiire. Jos asia ei miestä haittaa tai hän ei edes näe ongelmaa niin miksi tarttua siihen?



Jos ongelma on oikeasti olemassa ja siitä puhuttu suoraan Mies aikatauluttaa hommat ja tekee homman pois. So simple.

Vain älykääpiö odottaa jonkun lukevan ajatuksiaan.

mut toi on ihan totta, että jos tahtoo siistin kodin kotiutuvalle vauvalle, se on paras tehdä itse ennen lähtöä. Varsinkin jos talossa on useampi lapsi. Esikoiselle mies oli aikanaan siivonnut kodin, mutta kuopuksen kans kun tulin laitokselta oli jotenkin tosi järkky fiilis. Ok , mies oli ollut kaksin hankalan ja äitiä ikävöivän esikoisen kans monta päivää, vain synnytyksen ajaksi saatiin lapsenvahti, enkä odottanutkaan mitään peilinkiiltävää kotia. Mutta varsinkin siitä hypersteriilistä sairaalaympäristöstä kun tuli, niin jokaikinen koirankarva ja pölymakkara pomppas silmään ja oli niissä hormonihuuruissa todellakin hetken ajan sellainen olo, että en mä voi tänne mitään vauvaa tuoda, me lähdetään samantien takas :D (Itse en tajunnut ennen lähtöä siivota, kun synnytys käynnistyi täysin puskista viikkoa ennen la:a, kun taas esikoinen oli mennyt roimasti yliajalle.)

vaikuttaa siltä että synnytys taitaa olla aika lähellä. Mies saa ensi kosketuksen lapseen vata lapsen synnyttyä, isyys alkaa... Kyllä se siitä. ja joskus on ihan hyvä lukea lehtiä:)

vaikuttaa siltä että synnytys taitaa olla aika lähellä. Mies saa ensi kosketuksen lapseen vata lapsen synnyttyä, isyys alkaa... Kyllä se siitä. ja joskus on ihan hyvä lukea lehtiä:)

hengissä kun ei ollut imureita tai siivousrättejä keksitty. Varmaan koko heimo metsästi pölyhiukkasia ja karvoja luolan lattialta aina kun joku meinas synnyttää.