Lue keskustelun säännöt.
Outo unelma, mistähän johtuu
05.08.2010 |
Olen nelikymppinen nainen, jolla on kaksi pientä ihanaa lasta ja mies. Nautin elämästäni ja perheestäni.
Viime aikoina olen unelmoinut elämästä, jolloin olen eläkkeellä tai liki eläkkeellä mieheni kanssa ja lapset ovat jo poissa kotoa. Unelmoin elämästä jossain kaukana veden äärellä pienessä, siistissä ja idyllisessä uudessa talossa, jossa olisi ihanan rauhallista ja luonto lähellä.
Kävisimme kaupungissa vain kun olisi asiaa tai tarvetta ja muutoin vain olisimme kotona pieniä matkoja tai ystävien, sukulaisten ja lasten luona tehtyjä vierailuja lukuun ottamatta.
Onkohan nämä outoja ajatuksia? En unelmoi muuten eläkeiästä vielä ollenkaan enkä elämästä ilman työtä saatika lapsia.
Kommentit (2)
Minäkin olen reilu 30-v nainen, yksi pieni lapsi. Haaveilen elämästä 10 vuoden päästä. Lapsi tai lapset olisivat koululaisia, ja voisimme reissata koko perheellä. Olisin vankasti työelämässä, mutta enää ei olisi tätä alkuvuosien stressiä ja osaamattomuuden tunnetta. Energiaa riittäisi itsestä huolehtimiseen ja viettäisin hauskoja akkaporukan mökkiviikonloppuja. :) :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsia yksi ja avoliitossa.Lapsia olisi vielä lisääkin tarkoitus tehdä, että kesken on sekin homma vielä. Silti haaveilen minäkin jo välillä eläkepäivistä, miehen kanssa thaimaasta tai espanjasta loma-asunto ja Suomesta kesäksi mökki järven/lammen rannalta..aahhh ihanaa rauhaa. Mut se on sitten vasta joskus..kaippa täällä Suomessa on tuo eläkeikä siihen mennessä kun minä pääsen eläkkeelle, nostettu kahdeksaankymppiin, sitten ollaan jo liian vanhoja ja sairaita..Mut ainahan sitä saa haaveilla, minä ainakin haaveilen vaikka vielä paljon tehtävää ennen eläkeikää.