Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ruokalaskun pienentämisen vinkkejä.

Vierailija
04.08.2010 |

Suunnittele 2 viikon ruokalista ja pysy siinä, liimaa se jääkaapin oveen. Esim niin, että käyt kaikki perusruoka-aineet läpi vaihelun vuoksi:



- kanaruoka

- kokoliharuoka

- jauheliha

- kala

- tonnikala

- kasvis

- muna

- makkara

- puuro

- ohukaiset (pinaatti, porkkana)



Yhdistä näihin sitten lisäke



- riisi

- peruna/ muussi

- pasta

- bulgur, dinkel, couscous, nuudeli tai vaikka ohra



Keksi eri valmistustavat



- uuniruoka; kiusaus, lasagne, gratiini..

- pataruoka

- keitto jne



Kun olet tehnyt vaihtelevan ruokalistan pääaterioista, suunnittele välipalat ja aamu- ja iltapalat.



- kiisseliä

- jogurttia

- pannaria

- voileipää

- muroja

- lättyjä

- kotitekoisia sämpylöitä

- hedelmiä





Kun ruokalista on valmis, ostat kaupasta vain ja ainoastaan perusraaka-aineita ruokien valmistamiseen. Liha lihana, jauhot jauhoina. Munia, sokeria, rasvaa, jotakin tuoretta raastetta tai 1 hedelmä päivässä. Ei mitään puolivalmista, ei mitään ylimääräistä. Riittää kun käyt kaupassa esim. 2 kertaa viikossa, jotta saat tuoretta maitoa.



Ruokalistan mukaan eläessä tulet valmistaneeksi monipuolista ruokaa, mutta yllättävän halvalla. Laita sitten jokainen ylimääräiseksi jäänyt, yhdelle ihmisellekin riitävä ruoka-annos pakasterasiaan ja kierrätä edellisen viikon ruokia seuraavalla uudestaan.



Olen saanut tällä systeemillä seitsenhenkisen perheen elämään jopa satasella viikossa.



Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

käyttää soijarouhetta, papuja ja linssejä ruoanvalmistuksessa, hyödyntää tarjoukset, pakastaa sekä pitää huolta, ettei mikään pilaannu kaappeihin.



Leivät yms. kannattaa leipoa itse ja jos mahdollista, marjastaa, sienestää ja kasvattaa itse luomukasviksia. Mutta tämänhän kaikki jo tietävät ennestäänkin:)

Vierailija
2/7 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teen aika paljon eksoottisesti maustettuja, itämaisia ruokia varsinkin itselleni, mutta perhe syö perusmättöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka tuollaisia lappuja jääkaapin oveen tarvitsee. Onhan meillä aivot ja muisti. Kuulostaa ihan ekaluokkalaisen touhulta.

Vierailija
4/7 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli pakko googlettaa, että mikä ihmeen dinkel...



Vierailija
5/7 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syökää vähemmän. Pienentäkää annoskokoja.

Vierailija
6/7 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietoa speltistä & Birkkalasta

Usein kysyttyjä kysymyksiä



Speltti (Triticum spelta) on vanha vehnälle sukua oleva vilja. Vanhimmat arkeologiset todisteet speltistä ovat n. 9000 vuoden takaa. Speltin arvellaan olevan kotoisin joko Etu-Aasian alueelta tai Kaakkois-Euroopan - Lähi-idän alueelta. Speltti tunnettiin monin paikoin Euroopassa viimeistään myöhäisneoliittisella kaudella. Pronssikaudella sen viljely levisi laajemmille alueille ja rautakaudella se oli monin paikoin Keski-Euroopassa yksi tärkeimmistä leipäviljoista. Speltti oli yleinen viljelykasvi vielä keskiajalla, mutta uuden ajan kuluessa, viimeistään teollistumisen myötä se joutui väistymään runsassatoisempien ja helpommin käsiteltävien viljojen tieltä. Tästä huolimatta viljelyperinne säilyi mm. Saksan vuoristoseuduilla, jossa speltti karun maan kasvina menestyy. Saksasta myös Birkkalan tilalle saatiin siementä, kun yli kymmenen vuotta sitten aloitimme speltin viljelyn.



Spelttiin on kautta aikojen liitetty monia tarinoita. Rooman valtakunnan armeijan kerrotaan marssineen speltin voimalla ja 1100-luvulla benediktiiniläisnunna Hildegard Bingeniläinen ylisti speltin olevan ravintosisällöltään ihanteellinen vilja, joka vaikuttaa parantavasti kaikkia tauteja, jopa masennusta vastaan.



Verrattuna vehnään speltin proteiinipitoisuus on huomattavan suuri. Myös sinkkiä ja fosforia sekä tiamiinia (B1-vitamiinia) speltti näyttää tutkimusten mukaan sisältävän vehnää enemmän. Speltissä on vielä eräs mielenkiintoinen ominaisuus: sen jyvät ovat erittäin tiiviisti kiinni ulkokuoressa. Jyvien irrottaminen on tehtävä erikseen ennen myllytystä tähän tarkoitetulla laitteella. Tiivis ulkokokuori suojaa jyviä mekaanisilta vaurioilta ja ehkä jopa ympäristön epäpuhtauksilta.



Speltin ravintoarvo

100 g täysjyväspelttiä sisältää keskimäärin





•Energiaa 320 kcal/1330 kJ



•Proteiinia 15 g



•Hiilihydraatteja 59 g

josta sokereita 2,7 g



•Rasvaa 2,6 g

josta tyydyttyneitä rasvahappoja 0,4 g

monotyydyttymättömiä rasvahappoja 0,4 g

polytyydyttymättömiä rasvahappoja 1,1 g



•Ravintokuitua 10 g *



•Natriumia 0,002 g



* 33 % päivittäisestä saantisuosituksesta



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

suosi kauden kasviksia ja ns. aina halpoja kasviksia ja vähennä lihan syöntiä.