Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko lapsuudenkodissasi arvostettu kauneudenhoitoa? Entä nyt aikuisena itse?
03.08.2010 |
Heräsin tässä kohta 30-vuotiaana pohtimaan, että maillä lapsuudenkodissani on aina suhtauduttu kielteisesti ja vähättelevästi kauneudenhoitoon ja ulkonäköön panostamiseen. Sitä on pidetty turhuutena ja kehotettu vain panostamaan pään sisäisiin asioihin.
Nyt aikuisena ja työelämässä huomaan, että järjestään työkaverini käyvät säännöllisesti kosmetologilla ja kampaajalla ja panostavat itseensä. Monella on oma personal trainer ja ovat siis hyvässä kunnossa ja kauniita.
Itselläni tämä on ihan lapsenkengissä. Huolehdin kyllä puhtaudesta jne, mutta pukeudun tosi arkisesti ja hiukset on useimmiten ponnhännällä. Jos meikkaan, niin se on sitten se ripsiväri, ei muuta. Katson kyllä ihaillen noita upeita työkavereitani, mutta toisaalta pelkään herättää mitään huomiota ulkonäölläni ja tavallaan tunnen oloni kotoisaksi, kun maastoudun seinään...
Voiko tässä vielä opetella panostamaan enemmän naisellisempaan tyyliin + ulkonäköön? Mistä kannattaisi aloittaa?
onko muita harmaavarpusia?
Kommentit (11)
mä kerran tuskailin ystävälleni joka on kosmetologi, etten ole koskaan käynyt missään hoidoissa tms. Hän ihmetteli miksi minun edes pitäisi, koska minulla on luonnostaan hyvä iho joka ei tarvi mitään syväpuhdistuksia tms.
Meikkiopastusta olen saanut meikkikutsuilta ja tavaratalojen meikkauspäiviltä. Kampaajalla käyn tarvittaessa.
Äidillä oli aina tukka hyvin, muutei pahemmin meikannut. Eipä hänkään meikkiä kaivannut, hyvä iho on häneltä peritty kuten tummat ripset ja kulmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsuudenkodissa. Meikkaan kyllä itse ja laitan hiukset siististi joka päivä, mutta kosmetologilla tms. en käy koskaan. Se on minulle ajanhukkaa, koska sukuni on hyväihoista porukkaa, enkä usko tarvitsevani mitään ihmekäsittelyjä ja -aineita. Vältän aurinkoa, syön ja nukun hyvin, thats it. Aloita ihan perusasioista ja kevyestä meikistä, kyllä siitä hyvä tulee. Nostaa itsetuntoa myös.
Hiukset laikkasi joku, jolle ei tarvinnut maksaa mitään. Eka kerran kampaajalla kävin vasta täysi-ikäisenä. Meikkejä ei ollut, eikä dödöjä ja kynsilakkoja, smaoin ei ollut muotovaahtoa tai muuta hiusgeeliä. Murrosikäisenä mulla oli paljon finnejä, mutta niihinkään en saanut mitään voidetta tai muuta apua.
Nykyään käyn kanmpaajalla 2kk välein, mutta en värjää koskaan hiuksia, aina sama tyyli. En meikkaa, puuteria käytän ja kulmaväriä. Kosmetologilla olen 2 kertaa käynyt. Jotenkin en osaa edes hakeutua ja etsiä uutta tyyliä.
Hiukset laikkasi joku, jolle ei tarvinnut maksaa mitään. Eka kerran kampaajalla kävin vasta täysi-ikäisenä. Meikkejä ei ollut, eikä dödöjä ja kynsilakkoja, smaoin ei ollut muotovaahtoa tai muuta hiusgeeliä. Murrosikäisenä mulla oli paljon finnejä, mutta niihinkään en saanut mitään voidetta tai muuta apua.
Nykyään käyn kanmpaajalla 2kk välein, mutta en värjää koskaan hiuksia, aina sama tyyli. En meikkaa, puuteria käytän ja kulmaväriä. Kosmetologilla olen 2 kertaa käynyt. Jotenkin en osaa edes hakeutua ja etsiä uutta tyyliä.
on aina kannustanut itsensä hoitoon. Hän satsasi omiin alusvaatteihinsa ja myös meidän tyttöjen. Kosmetologilla olin ekan kerran äidin kannustamana ja kustantamana 12 tai 13-vuotiaana. Toki minulla on ollut hankala akne ihokin. Käyn yhtä kasvohoidoissa pari kertaa vuodessa. Kampaajalla säännöllisesti. Liivini hankin liiviliikkeestä.
Sillä tavalla tämä oppi menee äidiltä tyttärelle, että tyttäriäni olen samalla tavalla kannustanut ja ohjannut panostamaan itseensä. Ei tietenkään ole pakko, mutta on etuoikeus ja ilo olla nainen. Nautin siitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muodista ja kosmetiikasta kiinnostuneille suosittelen www.indiedays.com sivustoa, suomenkielisia blogeja aiheesta siellä on aika paljon ja muutakin löytyy.
Itse nautin suunnattomasti itseni hemmottelusta. On ihanaa käydä kampaajalla neljän viikon välein. Kosmetologilla, jalkahoidossa tms ei ole varaa käydä, mutta joka viikko kuorin vartalon ja kasvojen ihon sekä laitan naamion kasvoihin. Jalat kylvetän myös kerran viikossa, lakkaan kynnet ja rapsuttelen kovettumat pois. Minusta on ihanaa pitää itsestäni huolta :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei koreiltu vaatteilla, ei meikillä, ei laittauduttu tai urheiltu. Kotimme oli vanhoillislestadiolainen kunnes perhe erosi herätysliikkeestä.
Olen itse koristautuja, meikkaan, laitan hiuksia, rusketun. Käytän ihan ilolla vaikka kullanvärisiä nirunarukenkiä. Hankin myös sen personal trainerin :) En ole ollut koskaan harmaavarpunen enää teini-iän epävarmuuden jälkeen.
Osti itselleen kauniita ja laadukkaita vaatteita, meikkasi siististi töihin ja pukeutui hyvin.
Myös kampaajalla kävi usein leikkuuttamassa ja värjäyttämässä tukkaansa.
Itsekin pidän siitä, että ulkonäkö on huolliteltu:) Pienelläkin rahalla se onnistuu kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaan, että monilla tämä laittautuminen tulee mallina omalta äidiltä, mutta on myös näitä, jotka ovat itse opetelleet laittautumisen.
Taidan alkaa itsekin opetella vähitellen laittautumaan enemmän. Hiukset ja meikit luulen saavani suht ok kuntoon, kun päätän, mutta pukeutumiseen tarvitsisin varmaan apuja. Onkohan kauppojen (esim Stockman) pukeutumisneuvojat hyviä? Tai olisiko joku tietty blogi hyvä alkuun, mistä saisi pukeutumisvinkkejä (miel. melko klassisen/sporttisen tyylisiä, mutta kuitenkin naisellisia vaatteita) tai joku tietty nettikauppa?
Kiitos, jos joku osaa vinkata! T:ap
Alue: Aihe vapaa
Meillä oltiin niin köyhiä ettei mutsilla ollut varaa mihinkään kosmetologeihin eikä juuri kampaajiinkaan. Itse olen nyt vasta yli kolmekymppisenä ja vähän paremmin tienaavana alkanut panostaa säännölliseen itseni hoitoon. Kampaajalla käyn kerran kuussa (lyhyet hiukset), nypitytän kulmani ja hoidatan ihoni n. joka toinen kuukausi. Meikkaan päivittäin ja yritän pitää ulkonäköni raikkaana ja siistinä.
Kannattaa varmaan ensin pyytää meikkausapua ammattilaiselta, jos ei ole tottunut meikkaamaan. Hyvä leikkaus tukassa on tosi tärkeä, pelkkä tylsä ponnari joka päivä on kyllä aika ... no tylsä.