Aargh, 7-v. hukkaa jatkuvasti tavaroitaan: leluja, vaatteita, kenkiä...

Eivät ne lopullisesti katoa, mutta tyttö pudottelee niitä ympäriinsä eikä löydä niitä enää. Sitten hän kulkee ympäriinsä ja maristen ja nyyhkien "kun mää en tiiä missä se oo-oon"



Ja kyllä, KYLLÄ, asiasta on puhuttu sen miljoona kertaa.



Kohta pitäisi pärjätä koulussa ja huolehtia tavaroistaan. Miten ihmeessä se onnistuu tuollaiselta haaveilijalta?