Mitä ajattelet todella ujosta yli kolmikymppisestä perheenäidistä?

itse olen myös ollut ujo mutta se on onneksi helpottanut iän myötä..

Annan olla omissa oloissaan.



t. ujo myös

Itse olen todella ujo viisikymppinen.

T: ujo äiti + siihen väsymys niin ei tosissaan edes jaksa kiinnostaa olla sosiaalinen.

niin en jaksa kauan yrittää. Puhun mieluummin niiden kanssa jotka puhuvat jotain takaisinkin. Mutta enpä paljon muuta ajattele.

normaaliin ystävälliseen sävyyn. Pitäisin varmasti hänestä. Minäkään en ole mikään maailman ulospäinsuuntautunein tyyppi... Punastun helposti enkä juttele hirveän rohkeasti isossa porukassa.

Itse ainakin menetin paljon ujoudesta kun YKS:ssa esittelin reveltyä pimpsaani jokaiselle vastaantulijalle, pitäähän niiden lääkäriopiskelijoiden oppia.

että siinäpäs kaksoisolentoni:)Terveisin yli kolmekymppinen,ujo,ystävällinen,hymyileväinen perheenäiti.Ei ujous pahe ole!välillä se kyllä harmittaa..

Itse yritän jutella esim. jos puistossa on joku mamma ja jos huomaa,että toinen ei halua jutella ni sillo jätän asian siihen ja huom. kyseiset henkilöt on useimmiten pph. Tosin vasta sattu tapaus, että me mammat hymyiltiin ja lapset leikki keskenään jotain hippaleikkiä ja siis lapsi ja äiti olivat venäläisiä.