oonko mä nyt ihan vainoharhanen ja neuroottinen(vauva11kk)
elikkä meijän muksu on nyt pari päivää sitten oppinu ite menee istumaan on siis tietty osannu ite istuu jo 6kk ikäsestä saakka. Ja aina välillähän tuo vielä sieltä kaatuu, mutta nyt alkanu oleen ihan sairas ton kaatumisen kanssa eli olen ihan paniikissa kun nään että lapsi menee istumaan että käyn heti laittamassa takasin makkuulle kun pelkään niin paljon että kaatuu ja kallo halkee tai jotain muuta vastaavaa. Konttauskypärä on kyllä käytössä, mutta tuo repii sen pois taikka sitten kun kaatuu niin ig´han selvästi sillonkin sattuu. Annako vaan istua itekseen ja jos kaatuu niin sitten kaatuu? niinkö?
joo ja älkää pliis naurako mulle:)
Kommentit (7)
tyynyjä lapsen selän taakse kun menee istumaan. Älä ainakaan rajoita lapsesi istumaan opettelua. Pienen lapsen kanssa kuhmuilta ei voi välttyä, toki varovainen saa olla mutta liika on liikaa.
Et kai sä pidä 11kk ikäistä aina makuuasennossa? Anna nyt hyvänen aika lapsen opetella istumaan ilman tukea ja liikkumaan.
kyllä lapsi liikkuu. ryömii ja kävelee tukea vasten(vissiin konttausvaihe on jääny meillä välistä), mutta vasta nyt on oppinut menemään istumaan ite ja on istunut ILMAN TUKEA 6kk ikäsestä asti.
Niin tyynyjä olenkin laittanut yleensä, mutta kun tuo yleensä sitten vaan alkaa leikkiä niillä tyynyilla. no eiköhän tämä tästä.
ap
Meillä poika repi kans konttauskypärän pois päästä ja pää kolis lattiaan jatkuvaan. Nyt poika 1v3kk ja kolhii edelleen mutta on nyt jo niin kovapäinen ettei kopsut tunnu missää.. ei kannata hysteerata :)
Tietyt kolaukset kuuluu pienen elämään. Laita tyynyjä ympärille tai nosta lapsi istumaan pehmeälle matolle. Kyllä meilläkin lapsi kaatui jonkin aikaa istumaan nousun opittuaan, mutta ei monesti eikä pahasti.
Konttauskypärää en ymmärrä normaalisti kehittyvällä lapsella, mutta ehkä meidän lapset on sitten vain semmoisia etteivät ole tarvinneet.
jos kaatuukin. =) Pienillä on joustavat luut, niin että harvoin sattuu mitään vakavampaa. Ja niinhän se on, että jos ei satu koskaan mitään, ei oikeastaan mitään koskaan opikaan.
Tietysti se on kurjaa, kun lapseen sattuu, mutta se opettaa samalla sitä itsesuojeluvaistoa ja kannustaa harjoittamaan tasapainoa. =)
Ei se kaatuilu kauaa kestä. =)
Minä sitten helpotin itseäni ja laitoin tyynyjä sen lapsen ympärille. Taakse ainakin. Eihän siinä mitänä häviä että lastaan suojelee!