Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu hullulta kun kuolemansairaan Sofian äiti hymyilee
21.07.2010 |
tuossa lehtikuvassa. Lapsi kuolemansairas ilman maksansiirtoa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010072112062970_uu.shtml
Vain elinsiirto pelastaa
Keskiviikko 21.7.2010 klo 05.11
Komssien ulkomaankomennus päättyi kiireiseen kotiinpaluuseen, kun toinen perheen kaksostytöistä sairastui vakavaan maksasairauteen.
TOIVO Maksansiirron avulla Sofia Komssi voi elää terveen ja täysimittaisen elämän.
Pienet punaiseksi maalatut jalanjäljet johtavat ovelle, jossa tervehtii suuri lohikäärme. Seinillä seikkailevat Mikki-hiiri ja Tuhkimo, leikkinurkkaukseen on piirretty hymyilevä aurinko. Sofia Komssi, 2, nostaa nuken kärryihin ja rullaa vimmatusti eteenpäin pitkää käytävää Lastenklinikan osastolla K3.
Näin ei ole enää kauaa, jos Sofia ei saa uutta maksaa. Hän on yksi niistä lapsista, jotka menehtyvät, jollei sopivaa elinluovuttajaa löydy.
Suunnitelmat uusiksi
Tuija ja Tuukka Komssi avioituivat neljä vuotta sitten ja muuttivat miehen töiden perässä Hongkongiin. Tuplaonni potkaisi paria, kun kaksostytöt Sara ja Sofia syntyivät kaksi vuotta sitten kesällä. Elämän kuviot menivät uusiksi, perheen toinen kaksostytöistä sairastui vakavaan maksasairauteen.
Äiti käy viikoittain tyttärensä kanssa Lastenklinikalla kontrollitutkimuksissa. Sofia on saanut tottua lyhyen elinikänsä aikana lukuisiin tähystyksiin, nukutuksiin, piikityksiin ja lääkkeisiin.
- Elämän arvojen tärkeysjärjestys on mennyt täysin uusiksi Sofian sairastumisen myötä. Pienistä murheista ei tee enää mieli valittaa, Tuukka sanoo.
Lue Sofian koko tarina keskiviikon Iltalehdestä!
Kommentit (45)
ja jopa paljon, kuolemansairaan ystäväni vuoteen äärellä.
Se nauru oli elämäniloa ja rakkautta.
Se ymmärtää joka elää sydämellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja toivoin samalla ihmettä tapahtuvaksi, vaikka näin monitorien puhuvan karua kieltään.
Mutta ei hymyltä voinut välttyä kun tulin puolivuotiaani sängyn laidalle. Hän oli juuri nukahtamassa ja kun aloin puhumaan hoitajalle rävähti pienellä silmät auki, tutti lensi suusta ja sitten alko tulemaan tarinaa. Koita siinä sitten olla hymyilemättä. Viisi päivää tämän jälkeen itkettiin ja paljon. Saateltiin pienokainen viimeiselle matkalle.
Kyllä niistä vähäisitäkin ilon hetkistä pitää ottaa kaikki irti ja nauraa ja hymyillä silloin kun siihen on aihetta. Itkun aika kyllä tulee ja niitä kyyneliä riittää pitkään.
ja positiivista asennetta. Hyvä niin. Sitä tarvitaan.
sinua ap! Että kehtaatkin ajatella noin. Häpeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja toivoin samalla ihmettä tapahtuvaksi, vaikka näin monitorien puhuvan karua kieltään.
Mutta ei hymyltä voinut välttyä kun tulin puolivuotiaani sängyn laidalle. Hän oli juuri nukahtamassa ja kun aloin puhumaan hoitajalle rävähti pienellä silmät auki, tutti lensi suusta ja sitten alko tulemaan tarinaa. Koita siinä sitten olla hymyilemättä. Viisi päivää tämän jälkeen itkettiin ja paljon. Saateltiin pienokainen viimeiselle matkalle.Kyllä niistä vähäisitäkin ilon hetkistä pitää ottaa kaikki irti ja nauraa ja hymyillä silloin kun siihen on aihetta. Itkun aika kyllä tulee ja niitä kyyneliä riittää pitkään.
Jos olisin esittänyt kysyvässä muodossa veikkaan että vastaukset olisivat olleet toisenlaisia.
esim. näin Häiritseekö muita kun kuolemansairaan Sofian äiti hymyilee tuossa uutiskuvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin sairaita, että meitä häiritsisi Sofian äidin hymy.
Jos olisin esittänyt kysyvässä muodossa veikkaan että vastaukset olisivat olleet toisenlaisia.
esim. näin Häiritseekö muita kun kuolemansairaan Sofian äiti hymyilee tuossa uutiskuvassa.
Jos olisin esittänyt kysyvässä muodossa veikkaan että vastaukset olisivat olleet toisenlaisia. esim. näin Häiritseekö muita kun kuolemansairaan Sofian äiti hymyilee tuossa uutiskuvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luuletko että kuolemansairaan omaiset kulkevat suureen ääneen parkuen 24/7? Miltäs se tuntuisi tuosta sairaasta lapsesta tai hänen siskostaan? Kun sun kohdalle jonain päivänä osuu jonkun läheisen sairastuminen/onnettomuus tms. niin muista olla hymyilemättä. Etenkin kun kyseessä on oma lapsesi. Olet todella tyhmä ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lähipiirissäsi ollut kuolemansairasta ihmistä? Luultavasti et ainakaan kovin läheltä ole sellaista tilannetta joutunut seuraamaan, koska et selvästikään ymmärrä sitä. Hymy (positiivisuus ylipäätään) on parasta mitä tuossa tilanteessa pystyt tekemään.
Itse kyllä tiedän mitä puhun. Olen vasta rakkaani hautaan sairauden kuihduttamana saattanut.
Itse olen myös muutama vuosi sitten saattohoitanut läheiseni ja se raskas aika on yhä tuoreessa muistissa. Sitä surua kesti kuitenkin monta vuotta mutta aina jos julkisesti hetkeksikään yritti päästä irti siitä surusta ja nauraa vaikka vitsille tai jollekin hassulle mitä lapsi sillä hetkellä teki niin sai tuntea huonoa omaatuntoa. Aina tuntui että joku on katsomassa vierestä että "eikö se oikeasti surekaan, nytkin se nauraa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
seesteisestä olemuksesta. Tunnen useita perheitä vertaistukiryhmistä ja sairaalasta, joilla on kuolemansairas lapsi. Olen itsekin sellainen vanhempi. Monien shokkien ja kriisien jälkeen löytyy tietynlainen rauha ja seesteys vääjämättömien asioiden edessä. Kuoleman ajatuksen siirtää pois arkipäivästä ja kyky nauraa ja iloita on herkemmässä kuin ennen. Aikaa ei ole tuhlattavaksi jatkuvaan musertuneena oloon.
Huonommat ajanjaksot tulevat ajoittain ja masentumnen on herkässä, mutta yleensä päivissä on iloa aamusta iltaan. Vanhemmat nauravat oikeastaan paljon! Se on helpompaa silloin kun kohtaloon on aikaa sopeutua.
kyllä elämään mahtuu naurua ja iloa sairaanakin.
Tarkoitin että tuossa asiayhteydessä tuo hymy vaikuttaa kornilta, jopa väärältä. Jutun vakavuus ja kuva ovat ristiriidassa keskenään.
En ole tarkoittanut loukata läheisiään menettäneitä, menetyksiä on osunut omalle kohdallekin.
ap
Minusta hymy näyttää vain rakastavalta, kun lapset ovat sylissä. 38
Itse olen ollut samassa tilanteessa kun kyseinen pikkutyttö, jos en olisi sitä maksaa pian saanut olisin kuollut. Kyllä minä mielummin katselin sairaalasänkyni vieressä istuvia hymyileviä ihmisiä kun totisia ja itkeviä.
toitottaa lapselle koko ajan kuolemasta.
Haloo! Hyvät vanhemmat eivät näytä lapselle surua ja hätäänsä.
Totta kai lapset aistivat vanhempien surun ja hädän, joten kyllä siitä on lapsille puhuttava.
Jotka elävät raskasta ja huolen täyttämää aikaa.
Ja Ap:n ongelma oli se, että äidillä on suupielet hieman ylöspäin, kuin hän hymyilisi??
Jeps, ihmisillä joilla on vaikeaa, ei ole oikeus enää iloita tai hymyillä. Ilme täytyy olla vakava, kasvot vailla meikkiä -ellei sitten luomivärillä korosta mustia silmänalusia.
Ilmeisesti et ole ollut millään tavalla vastaavanlaisessa tilanteessa etkä omaa tarpeeksi elämänkokemusta, koska kommentoit hymyä.