Huvittavaa miten parjataan aikasin nukkumaanmeneviä, kun

Tämän yhteiskunnan ongelma on se, että lapset laitetaan nukkumaan liian myöhään!



http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/terveys.asp?id=1878974



Tässä tarpeeksi painava syy nuorten nukkumaanmenoajoille





Tiukat nukkumaanmenoajat estävät univajetta, joka saattaa altistaa nuoren masennukselle. Vanhemmat, jotka pitävät kiinni tiukoista nukkumaanmenoajoista vielä teini-ikäisillä lapsillakin, saattavat tehdä palveluksen jälkipolvelleen.



Tuoreen Columbian yliopistossa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan liian myöhään asetetut nukkumaanmenoajat - puoleenyöhön tai myöhempään - lisäävät nuoren masennuksen todennäköisyyttä 24 prosentilla ja itsemurha-ajatusten riskiä viidenneksellä verrattuna teineihin, joiden nukkumaanmenoaika oli asetettua kello 22 tai aikaisempaan.



Tutkimusta johtaneen James Gangwischin mukaan masennus ja huono uni kulkevat yleensä käsi kädessä, mutta tyypillisesti uniongelmat ovat yksi masennuksen oireista, eivätkä syy siihen.



Aseta nukkumaanmenoajat - suojelet lastasi. Univaje voi vaikuttaa nuorten mielialaan, ja Columbian yliopistossa saatujen tulosten valossa tutkijat uskovatkin, että univaje voi olla yksi masennuksen aiheuttajista, koska unenpuute saattaa vaikuttaa nuorten kykyihin selviytyä päivittäisestä stressistä sekä se myös vahingoittaa lapsen suhteita vanhempiinsa ja ystäviinsä. Lisäksi liian vähäinen uni voi lisätä itsemurha-ajatuksia, sillä se vaikuttaa muun muassa päätöksentekokykyyn, impulssikontrolliin ja aggressiivisuuteen.



Tutkimuksessa todettiinkin, että vanhempien asettamat aikaisemmat nukkumaanmenoajat voivat suojata lasta nuoruuden masennukselta ja itsemurha-ajatuksilta, kun unenmäärä lisääntyy.



Ja vanhempien kannattaa huomata, että lapset - myös teini-ikäiset - kuuntelevat vanhempiaan. Kun Gangwisch pyysi vanhempia määräämään lapsilleen nukkumaanmenoajaksi kello 22, jopa 70 prosenttia tutkimukseen osallistuneista nuorista totteli määräystä, vaikka jopa tutkijatkin hieman epäilivät sitä, kuinka hyvin lapset käskyjä tottelisivat.



Tutkimukseen osallistui kaikkiaan lähes 16 000 nuorta ja se julkaistiin Sleep-lehden tammikuun numerossa.



http://fi.wikipedia.org/wiki/Unettomuus



Lasten unettomuus



Lasten unettomuutta on tutkittu viime aikoina yhä enemmän. Kiinnostavaa on voiko lasten unenpuute olla yhtenä syynä lasten levottomuuteen, keskittymisvaikeuksiin ja häiriökäyttäytymiseen. Tutkimustulokset lasten ja nuorten epäsäännöllisestä vuorokausirytmistä, lyhentyneestä yöunesta. lisääntyneestä päiväväsymyksestä, unihäiriöistä ja niiden yhteydestä psyykkisiin oireisiin on tarkentanut käsitystä unen merkityksestä lasten hyvinvointiin.



Tutkimukset viittaavat siihen, että unenpuute on yleistymässä. _______Lasten nukkumaanmenoajat ovat myöhentyneet ja nukahtamisvaikeudet ovat lisääntyneet.______ Univajeen yleistymiseen viittaa se, että kouluikäiset lapset nukkuvat viikonloppuna pitempään kuin arkisin. Yleisimpiä lasten ja nuorten unenpuutteen syistä lienevät liian myöhäiset nukkumaanmenoajat, jotka johtuvat mm. internetin käytöstä, tietokonepeleistä tai television katselusta. Tällöin unenpuutteen syynä on se, että vanhemmat eivät pidä huolta lastensa nukkumaanmenoajoista ja siten huolehdi lasten riittävästä unen saannista. Lisäksi myös varsinaiset unihäiriöt voivat altistaa univajeelle.



Lasten unihäiriöihin kannattaa puuttua mahdollisimman varhain, sillä ne kroonistuvat helposti. Niiden hoito yleensä parantaa lapsen päivittäistä vointia ja on yhteydessä jopa perhesuhteiden paranemiseen ja masennusoireiden lievenemiseen. Unihäiriöiden hoito kohdistetaan ongelman perussyyhyn. Ensisijaisesti unta haittaavien tekijöiden eliminoimiseen ja unta edistävien tekijöiden löytämiseen. Puuttumalla aktiivisesti unen eri häiriöihin voidaan todennäköisesti välttää monien lasten psyykkistä oireilua merkittävissä määrin[20].



Hyviä tuloksia on saatu vanhempien ja nuoren opastuksesta säännöllisten nukkumaanmenoaikojen noudattamiseen riittävän unen takaamiseksi nuorelle. Tämä voi liittyä myös kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan[21].

Antti Voutilainen / Helistin.fi