Aiemman keskustelun pohjalta: Käytätkö toisesta ihmisestä "hän" vai "se" -sanaa puhekielessä?

joista 90 % on akateemisesti koulutettuja helsinkiläisiä.

Viralliset yhteydet, asiakaspalvelu yms. on eri, silloin hän sana ja teitittelykin tule luontevasti.

Mielestäni kaikki akateemisesti koulutetut ystävät käyttävät pääasiassa hän-sanaa. Samaten kaikki asiakaspalvelutyössä olevat.

Maalla asuvat tuttavat sekä kaupunkilaiset duunarit käyttävät se-sanaa.

Saman huomaa asiakkaista.

Akateemisesti koulutetut puhuvat hän-muodossa, mutta ovat ehkä totuneet siihen ammattinsa takia (lääkärit ovat potilastyössä ja palavereissa, seminaareissa...). Myös matalammin koulutetut hoitajakaverit puhuvat paljon hän-muodossa varmaankin juuri "asiakapalvelutyön" ja isommille ihmisjoukoille puhumisen takia. Puheen pitää olla selkeätä ja kohteliasta.



Asiakaspalvelutyössä olevat, ihan kauppojen myyjät käyttävät myös työssä hän-muotoa.

Kirk-Saaret

Tampereelta olen, akateemisesti koulutettu. Töissä kahvitunnilla voin käyttää ihan hyvin se-muotoa, samaten kavereiden kanssa. Asiallisemmissa tilanteissa töissä ja muutenkin käytän hän-muotoa.

Virallisemmissa tilanteissa hän, kotioloissa ja tuttujen kesken se. Ja ihan olen akateemisesti koulutettu ihminen, tämä ei kyllä vaikuta asiaan. Eri tilanteissa on muutenkin eri kielikoodit: jalkapallo-ottelussa voi tuomarille huutaa, mutta käräjäoikeudessa ei! Eläimistä en käytä hän-muotoa koskaan.



Mutta se tuntuu aina vähän naurettavalta, kun monet vanhemmat sanovat se muista ihmisistä, mutta omasta pikkuvauvastaan korostetusti hän. Useimmilla tämä tapa kuitenkin karisee muutamassa vuodessa, kun lapsi kasvaa.

Mutta se tuntuu aina vähän naurettavalta, kun monet vanhemmat sanovat se muista ihmisistä, mutta omasta pikkuvauvastaan korostetusti hän. Useimmilla tämä tapa kuitenkin karisee muutamassa vuodessa, kun lapsi kasvaa.

Sanon aina muiden vauvoista "hän", vaikka muista tutuista ihmisistä "se". Eläimistä aina "hän". Luonnollisesti töissä tai muissa virallisissa tilanteissa ihmisistä "hän".

Samalla tavalla kieltä käyttävät myös akateemiset sukulaiseni ja akateemiset työtoverini täällä Tampereella.

Arkipuheessa "se", ja virallisesti "hän".



Mistä johtuu että eläimistä käytetään "hän"? Olen näin joskus kuullut, ja se kuullostaa tosi hassulle.

Olen kotoisin Keski-Suomesta ja olen akateeminen.

mutta sama tapa on myös nykyisessä asuinpaikassani Pirkanmaalla. Täällä tosin viitataan läsnäoleviin myös hauskahkosti termillä 'toi'.



'Hän' kuulostaa teennäiseltä.

Mutta se tuntuu aina vähän naurettavalta, kun monet vanhemmat sanovat se muista ihmisistä, mutta omasta pikkuvauvastaan korostetusti hän. Useimmilla tämä tapa kuitenkin karisee muutamassa vuodessa, kun lapsi kasvaa.

Jotenkin varmaan ollaan vähän varpaillaan, halutaan korostaa että pidetään lasta ihan ihmisenä. :-D

"Se" on minulle luontevin epävirallisessa puhekielessä. Akateeminen kaupunkilainen olen, ammatikseni kieltä käytän. Alun peräisin Pohjanmaalta kotoisin. Olen huomannut, että esim. Turun seudulla käytetään paljon useammin "häntä".

Koska olen tavallinen tavis. Hän ja kirjakielen käyttö puhekielessä on paskantärkeää snobbailua.

Olen akateemisen helsinkiläisperheen kasvatti. Kaikki perhetutut jo lapsuudessa ovat olleet akateemisia. Samoin tällä hetkellä. Kukaan, ei siis kukaan, tutuistani käytä arkipuhekielessä hän-sanaaä. Eivät sitä muuten käytä edes Suomen kielen laitoksen (ja juu, tiedän, että laitoksella on nykyään uusi, pidempi nimi)proffat tai lehtorit. Ollaan varmaankin kaikki sitten salaa maalaisduunareita :-D