Vuosia yhdessä olleet! (Kysymys liittyen seksiin)
Onko teillä seksi aina samanlaista/"tasalaatuista"? Onko se aina hyvää/huonoa?
Kommentit (17)
parisuhteen kestoon mitenkään. Seksiä on ollut, joskus huonoa, joskus upeaa ja usein siltä väliltä, alusta alkaen.
Mutta hitaanlaisesti. Ja joskus kiihkeämpää kuin joskus, pääsääntöisesti silti tasaisen hyvää.
Mutta ehkä ei niin usein kuin aiemmin. Ollaanko sit väsyneitä vai mitä..? Mut laatu on ehdottomasti koko ajan parantunut!
(18 vuotta yhdessä)
tasalaatuista yleensä. Joskus todella hyvää, mutta ei ikinä huonoa.
t.8v yhdessä olleet
9 v. oltu yhdessä (kolme lasta), ja seksi on JUST NYT ehkä parhainta kuin koskaan ennen! =))
Minä olen löytänyt oman naisellisuuteni ja seksuaalisuuteni nyt uudella, ihanalla tavalla (3n lapsen jälkeen). Mies käy kuumana minuun, minä häneen, olemme löytäneet uusia, aistillisia juttuja seksielämään, ym. ;)
Kuulostaa etäisesti tutulta...
aina kun hääpäivänä kerran vuodessa ollaan sillai...
No ei tilanne ihan nyt noin paha ole oikeasti, mutta melkein ;/
Mutta määrä vain vähentynyt lasten tultua. Mutta onneksi laatu on hyvää :)
ja monenlaista kautta on seksin saralla nähty. Lasten syntymän jälkeen + iän ja oman kypsyyden karttuessa seksi on vain parantunut.
kolmeen viimeseen vuoteen sitä ei oo edes ollut
t. 23 vuotta naimisissa, 25 vuotta yhdessä
ei ole tarvinnut muualla käydä. Myös pikaisia mahtuu joukkoon, vaan silloinkin minut hoidellaan ensin kielellä, ikuna en ilman jää!
Kuulostaa etäisesti tutulta...
aina kun hääpäivänä kerran vuodessa ollaan sillai...
No ei tilanne ihan nyt noin paha ole oikeasti, mutta melkein ;/
meilläkin on joskus ollut seksiä. Olisko 2007? Sitä ennenkin on pari kertaa paneskeltu. Laadusta on paha mennä sanomaan mitään, kun en enää muista.
ja kyllä se seksi on ihmeesti parantunu. Toki ollu välillä kausia jolloin sitä ei niin kovasti ole ollut, mutta meillä kemiat tässä asiassa pelaa hyvin yhteen, onneksi. Alussa seksi oli melkoisen hyvää, mutta on se laatu vaan parantunut vaikka määrä ehkä pikkusen vähentynyt lasten saamisen myötä;)
Aluksi seksiä oli paljon ja minä nautin siitä, ja vaimonikin ainakin näytteli nauttivansa. Vuodessa seksi väheni ja muuttui tasalaatuiseksi eli minusta vivahteettomaksi ja tylsäksi. Vaimoa ei kiinnostanut enkä minäkään jaksanut aina pitkiä viettelyleikkejä.
Kuuden vuoden kohdalla asiasta tuli kriisi. Vaimon ainoa kommentti oli, että hänellä on oikeus olla seksittä. Jälkeen päin ajatellen olisi pitänyt lähteä liitosta, koska edes ulkopuolinen apu ei auttanut. Seitsemännen yhdessäolovuoden aikana minulla oli kaksi sivusuhdetta. Vaimostani en tiedä enkä haluakaan tietää. Asuimme useita kuukausia erillään.
Palasimme kuitenkin yhteen. Arvostan vaimoani monella tavalla ja pidän häntä kauniinakin. Yhteen paluun jälkeen seksi oli taas minuakin tyydyttävää ehkä muutamia kuukausia. Sitten tuli taas lässähdys. Tällä kertaa vältin edes omalta osaltani kärjistämistä, ja ehkä vaimokin oli hiukan kypsynyt. Nyttemmin hän sentään myöntää, että avioliiton seksielämä voi muodostua suhteelle taakaksi, jos hän vain pitää kiinni oikeuksistaan. Olen edelleen yrittänyt kysyä ja avata keskustelua, että voisinko omalla toiminnallani jotenkin muuttaa tilannetta, mutta ei hän saa sanottua mitään. Edes ehkäisypillerien jättäminen ei muuttanut tilannetta.
Sittemminkin sivusuhteita olisi ollut tarjolla, mutta minä en ole ollut enää halukas tarttumaan tilaisuuksiin. Seksiä harrastetaan kotona muutamia kertoja vuodessa, mutta pääsääntöisesti olen lopettanut aloitteiden teon. Kaikki torjutut aloitteethan ovat vonkaamista, ja vonkamiehen osa söi aikanaan itsetuntoani aika suurin suupaloin. Voi olla, että avioliitto yhä kyykähtää tähän tai ehkä aloitan taas sivusuhteen.
Jos anoppini olisi niitä, jotka kyselevät lasten perään, sanoisin että sinulta on jäänyt muuan seikka opettamatta tyttärellesi. Lapsia ei synny avioliitosta vaan naimisesta. Minä koen särkeneeni jotakin liitosta sivusuhteillani. Toisaalta koen myös vaimoni särkeneen jotakin liitosta sillä, ettei edes halua muuttaa haluttomuuttaan vaikka näkee että se painaa minua usein ja raskaasti. En tiedä, voiko haluttomuutta parantaa, mutta viimeisin kiista aiheesta päätyi siihen kun jouduin toteamaan, ettei vaimoani kiinnosta edes selvittää asiaa. On siis syntynyt eräänlainen yksipuolinen kompromissitila. Olen vain tyytynyt siihen että halujen ero on tämän suhteen kipupiste. Vaimo sietäköön sen että minä saatan ehkä tulevaisuudessakin naida myös jotakuta muuta.
Laatu varsin tyydyttävää! Joskus tekee enemmän, joskus vähemmän mieli. Oma virittäytyneisyys on varmaan se mikä eniten vaihtelee.