Mitä tehden teidän 6-8kk ikäiset viihtyvät hyvin itsekseen?

tekisi tuntikausia niin, jos vain joku jaksaisi aina pistää sille sukat uudestaan jalkaan.

Meidan neiti on lattialla ja tutkii lelujaan itsekseen, valilla pyorii ja kierii ja tunnustelee vaikka maton hapsuja. Joskus on syottotuolissa ja jarsii kuivaa ruisleivan kantaa, siina saattaa menna reilu puoli tuntia ihan helposti. Joskus "lueskelee" kirjoja pitkan tovin. Han on aina viihtynyt hyvin itsekseen. Ihanaa.

8kk ikäinen vaanii kenkiä, ja jos vain on tuulikaapin ovi auki, hän konttaa kaikessa hiljaisuudessa lempipuuhaansa: kenkiä heittelemään ja 'syömään' (mitä tietysti yritetään estää, mutta joskus unohtuu ovi auki)! jkv myös viihtyy olohuoneessa ikkunan ääressä seisomassa ja ulos katselemassa. Tiskikonetta kun täytetään, niin tulee kovaa vauhtia keittiöön, mutta suuttuu, kun koneen luukku laitetaan kiinni.

ei viihdy yksinään. Kerran laitoin sen kyllä rattaisiin ja asetin rattaat akvaarion eteen että sain tehdä ruoan rauhassa..

Silloin oli hiljaa ja rauhassa.



En kyllä voi tehdä sitä ruokaa muutenkaan rauhassa kun hän nousee nykyään kaikkea mahdollista vasten seisomaan.. Hyvin rasittavaa.

viihtyisi tiskikoneen ääressä varmasti kauankin, mutta sinne häntä ei tietysti päästetä. lelut eivät harmi kyllä kiinnosta ollenkaan niin paljon kuin kaikki 'oikeat' jutut.

on nelonen. Joo, on rasittavaa, kun kaikkia mahdollisia ja mahdottomia tukia vasten noustaan seisomaan. Yksi erikoisen rasittava temppu on nousta äidin housun lahjetta pitkin seisomaan.

että kun ei vielä tasapaino ole kuitenkaan hallussa ja sitten vähän väliä itketään kun kaadutaan lattialle. Tai toinen on se, että ei enää jaksa seisoa ja ei osaa mennä takaisin istumaan..

5

Ihan hetken aikaa saattaa viihtyä lattialla lelujen keskellä, mutta heti jos aikuinen katoaa näkyvistä alkaa huuto. Meillä ei vielä liikuta, joten sinänsä olisi helppoa. Lattialla istuen menee iso osa omasta päivästäni...

Isommat sisarukset kun viihdyttävät, niin se on ihan kaikkein parasta.



Ei tuon ikäisen vielä todellakaan tarvitse viihtyä yksikseen.

vielä kovin kauaa itsekseen. Niin se vaan on, että pienet lapset kaipaavat seuraa. Vasta myöhemmin leikkiminen yksikseen onnistuu edes hiukan. Minua ottaa asia välillä todella päähän, kun päivällä ei saa mitään tehtyä. Mutta sitä se vaan on nyt tämä aika, aikuisen on se kestettävä. Ja tulee varmasti myös aika, jolloin kaipaan aikoja, kun lapsi halusi minun seuraani :) Niinkään ei nimittäin aina tule olemaan... Eli ole vaan rauhassa pitämässä seuraa noin pienelle ihmisenalulle ap, hän tarvitsee sitä!

on 8 kk ikäisellä isompia sisaruksia, ja heidän seuransa viihdyttää jonkin verran. Eli tavallaan pääsee vanhemmat helpommalla kuin silloin, kun esikoinen oli tuossa iässä. Mutta ei kyllä kukaan lapsistamme ole viihtynyt kovin hyvin itsekseen. Kyllä se tosiaan on niin, että aikuisen pitää vain antaa aikaansa lapselle, vaikka kuinka olisi kaikenlaista tärkeää tekemistä. Totta kai sitä toivoisi, että saisi tehdä esim. ruuan rauhassa tai vaikka ripustaa pyykkiä rauhassa ilman useita keskeytyksiä (ja näihin tilanteisiin olisi kyllä meilläkin tilausta hyville, turvallisille ja varmoille viihdykkeille). Kuitenkin aika aikaa kutakin. Tuokin joka paikkaan seisomaan nousemis -ja kenkien vaanimisvaihe menee ohi, ja pian sitä ei muistakaan muuten kuin päiväkirjasta lukemalla.

joten viettää aikaa paikallaan ja kierien huoneessa pitkin poikin. "Lukee" myös kirjojaan tosi innoissaan. Kirjat ovat kopassa lattialla ja sieltä hän niitä hamuaa. Hyvin viihtyy itsekseen.