kuinka joku VOI kadottaa lapsensa???

keskustelun ja toiset idiootit sitten vastaavat.

että ulko-ovi on jäänyt lukitsematta ja lapsi herää aamulla ennen sinua ja kävelee ulos.



Vahinkojakin joskus sattuu. Turha siinä on käydä mitään moralisoimaan tai tuomitsemaan.

Hän oli pihassa, minä sisällä.

Et vaan ymmärrä kuinka nopea parivuotias on. Kuinka hän voi kadota alta viiden sekunnin kun katsot aivan hetkeksi jonnekin muualle.



Ihan sama kuinka monta esimerkkiä saat siitä miten tällainen on tapahtunut aaveemammoille niin et tule asiaa uskomaan.



Ei se mitään. Uskot sitten joskus kun se tapahtuu sinulle ensimmäisen kerran. Paitsi tietenkin jos juuri sinä saat sen flegmaattisempaakin flegmaattisemman lapsen joka vain nyhjää äitinsä hameenhelmassa ujona. Tosin itse uskon että tällaiset lapset ovat urbaanilegendoja.

vilaisun jälkeen heti huomaa lapsen kadonneen,ja alkaa huhuilemaan.... vai onko sitten niin, että sitä pientä ei ole kukaan hetkeen kaivannut?

se käy, jos on vähänkään vilkkaamman puoleinen tenava.



todella typerää alkaa jeesustelemaan tällä aiheella.

Katoamiseen riittää, jos paikalla on useampia aikuisia, jotka keskustelevat hetken keskenään ja luottavat kolmannen aikuisen katsovan lapsen perään...

supernopea ja todella vilkas 2-vuotias, joka ei katso kertaakaan peräänsä, kun lähtee menemään, mihin sitten päähänsä saa lähteä.



Siinä mielessä ap on oikeassa, että lapsia TÄYTYY vahtia, mutta koska emme yhtään tiedä millaisessa tilanteessa lapsi on kadonnut, ei voi lähteä ketään syyttelemään tai turhia spekuloimaan.



Meillä esim. lapsi pitäisi köyttää kiinni pöydän jalkaan vaikkapa ruokaa laittaessa, jos haluaisi olla koko ajan varma siitä, missä tämä painaltaa. Onneksi meillä ei ole mitään vaarallista lähitienoilla.

vilaisun jälkeen heti huomaa lapsen kadonneen,ja alkaa huhuilemaan.... vai onko sitten niin, että sitä pientä ei ole kukaan hetkeen kaivannut?

tyttöni ei nähnyt, puistossa olijat ei nähnyt... poika löytyi nurmikko alueelta puiston vierestä. Ihmisiä ei kiinnosta kun omat lapset -2-

Kokemuksesta toki tiedän, että ihan hetkeksi (muutamiksi sekunneiksi) voikin kadota, mutta että niin totaalisesti että etsintään menee tuntikausia??

Taapero voi olla vikkelä, mutta ihan niin vikkelä ei, että parissa minuutissa katoaa noin tyystin.

Minäkin huomisesta alkaen teippaan lapsen kiinni itseeni niin eipä pääse häviämään.



Ehkä ymmärrät aikanaan sinäkin.

Lapsi 2v oli leikkimässä hiekkarannalla kanssani ja hiekkaranta oli täynnä ihmisiä. Aikuisia ja lapsia. Isänsä pääsi töistä ja tuli rannalle meidän luoksemme (käytyään ensin kotona). Kosketti minua niskaan, sanoi hei ja käänsin itsekin päätäni ja sanoin hei. Pääni oli käännettynä mieheen päin varmaan alta 5 sekuntia. Mitä siinä nyt kestää. Käännä ap itse päätäsi takaviistoon ja sano hei ja käännä pääsi takaisin.



Käänsin pääni siis tosiaan samantien takaisin ja lasta ei näkynyt missään. Ei missään vaikka hän oli juuri leikkinyt puolen metrin päässä minusta. Iski paniikki ja kovaa! Joka puolella ihmisiä, paljon leikkiviä lapsia, huutoa, liikettä, melua. Löysimme lapsen kolmen minuutin kuluttua (joka tuntui iäisyydeltä) - onneksi. Kolmessa minuutissa lapsi olisi ehtinyt hyvin hukkua jos niikseen olisi ollut ja olisimme etsineet häntä mahdollisesti tuntikausia ennen kuin joku olisi hänet naarannut merestä.

Tilanne 1: vastaan tulee toinen perhe ja toisen perheen lapsi alkaa itkeä kun näkee koiramme, naks. koira pääsee irti hihnasta ja minä alan houkutella sitä takaisin.. samalla oma 3- vuotiaani on hiippaillut läheisen puun taakse piiloon outoa tilannetta (lapsi huutaa kurkku suorana, koira hyppii edes takaisin ja minä karjun koiralle)



Muutoin 3- vuotias oli kävellyt käsi kiinni vaunuissa koko ajan, oma katseeni lapseeni katkesi episodin aikana.



Tilanne 2: Särkänniemessä olin 2,5 v vesassa käymässä kun tultiin pois, sain kauhean aivastuskohtauksen ja 2,5 v näki jotain mielenkiintoista ja lähti. Minä ryntäsin perään mutta en pärskimiseltäni päässyt yhtä lujaa kun hän. löytyi lopulta karusellin vierestä.



Tilanne 3: Grillattin pihalla, koira huhtoi niin paljon että onnistui kaatamaan grillin, 3.v karkasi tässä ajassa mansikkamaalle...



Ymmärrät kun sinulla on omia lapsia!

Vuosia takaperin tuttava lapsineen meillä. Kahviteltiin ja lasten ääni kuului leikkihuoneesta. Vilkaistiin että kaikki ok, ja kuinka ollakaan, kolmevuotias tytär oli kadonnut. Juostiin talo ja piha salamannopeasti läpi.

Tyttö seisoi keskellä vilkasta ajokaistaa ja höpötteli itsekseen leikin lumoissa.

Kokemuksesta toki tiedän, että ihan hetkeksi (muutamiksi sekunneiksi) voikin kadota, mutta että niin totaalisesti että etsintään menee tuntikausia?? Taapero voi olla vikkelä, mutta ihan niin vikkelä ei, että parissa minuutissa katoaa noin tyystin.

Se tapahtuu vaikkapa 30 sekunnissa tai allekin. Sen jälkeen vanhemmat voivatkin sitten etsiä lasta vaikkapa 12 tuntia mutta lasta ei mistään löydy koska ei se lapsi sieltä vedestä enää ylös nouse.

kaksi tosi vilkasta lasta ja senpä vuoksi mun katse ei kiinnity hetkeksikään minnekään muualle kuin lapsiin kun ollaan "liikenteessä". Pienempi, 2 v. on rattaissa aina valjailla kiinni ja mikäli kävellään, niin kädestä on pidettävä kiinni, vaihtoehtoja ei ole. Puistoissa ym. saa toki leikkiä, mutta haluan nähdä lapseni koko ajan. 4-vuotiasta en myöskään päästä hetkeksikään silmistäni kun ulkoillaan.



Enkä siis halua "jeesustella" mutta en ymmärrä mikä on sellaista, mikä kiinnittää vanhemman huomion niin, että sillä välin lapsi ehtii kadota...?

kysellä noin tyhmiä? Siihen lapsen katoamiseen ei tosiaan tarvita kuin sekunti. Oma parivuotiaani tuli kanssani sisälle kun tultiin kaupasta. En vetänyt ovea perässäni lukkoon koska molemmissa käsissä oli katamuksia. Sillä välin kun vein ruuat keittiöön, lapsi avasi oven ja juoksi pihalle. Mä juoksin perään eikä lasta näy missään, eikä vastaa huhuiluihin.Onneksi naapurin äiti oli lapsineen pihalla ja kertoi lapseni olevan pensaan takana kyyikyssä tutkimassa lätäkköä.

Leimataan jeesustelijaksi ja lapsettomaksi idiootiksi.



Kertonee vanhempien "vastuuntunnosta" tänä päivänä. Perusasioista lipsutaan ja sitten vaan pitäisi ymmärtää näitä vahinkoja.

Toivottavasti te ymmärtämättömät ette koskaan joudu etsimään lapsianne hädissään itku silmässä.



Ai niin, eihän niin voi päästä käymään koska olette täydellisiä äitejä.