G: Lastesi ikäero?

Täysin perseestä.

Lapsilla tosi vähän yhteisiä kiinnostuksen kohteita eli lähinnä kilpaa ärsyttävät toisiaan.

eli melkein 2v. Ihan ok ikäero mielestäni, en kyllä tiedä miten olisin jaksanut yksin lasten kanssa jos olisi ikäero olisi pienempi.

hyvä ikäero joskaan ei helppo, lapset ovat toistensa parhaat kaverit :)



kun selviää parista ekasta vuodesta hengissä, tottuu tähän menoon ja ikäero tuntuu raskaudesta huolimatta hyvältä

1.lapsi-2.lapsi : 2v1kk

2.lapsi-3.lapsi: 4v7kk

3.lapsi-4.lapsi: noin 1v1kk (LA 31.10.2010)

1.lapsi-4.lapsi : 7vee10kk



toivottavasti tuli ymmärrettävästi selitettyä...

Ovat parhaimmat kaverit.

todella hyvä ikäero. Vauvan kanssa sai olla "rauhassa" sai keskittyä häneen täysillä. Esikoisen kanssa puuhataan sitten eriasioita, käydän pyöräilemässä ja uimassa, luetaan kirjoja yms.

Esikoinen on jo kuitenkin niin omatoiminen, ettei tarvitse niin paljon sellaista perushoivaa. Ei myöskään juuri ole mustasukkainen.



olen myös iloinen, että olen saanut viettää esikoisen kanssa rauhallisen vauva,taapero ja leikki-iän. Olen pystynyt antamaan hänelle kaiken huomioni.

Nyt vauva on 1v ja esikoinen 6v, puuhailevat jo jotain yhdessä ja veljestä on apua pienemmän vahtimisessa ja viihdyttämisessä jos menen vaikka vessaan tai teen ruokaa. Toki nyt alkaa olla pieniä riitoja ja mustasukkaisuutta kun taapero alkaa olla kiinnostunut veljen tavaroista :) mutta se kuuluu asiaan, oppiipahan pienempikin pitämään puolensa ja isompi jakamaan.

Minulla ja veljelläni on myös 5v ikäeroa ja ollaan kyllä lapsena tultu hyvin toimeen ja leikitty yhdessä.



Itse en usko, että jaksaisin lapsia pienellä ikäerolla.

just noin on hyvä

Toi sun kirjoittama on kyllä tasan tarkkaan totta, meilläkin oli just tuollaista vielä 4-5v sitten..

Nyt kuopus 6v ja esikoinen 11v ni hermo meneeeeee!!!

:)



3

Aivan loistava ikäero, ovat kavereita ja heistä on seuraa toisilleen. Silti ikäeroa kuitenkin sen verran, että esikoinenkin sai olla pieni - ja meillä vanhemmilla oli vain yksi vaippahousu kerrallaan.



Nyt lapset 11 ja 8 (tytöt), edelleen siis toimii.

Elämässä ei aina käy niin kuin haluaisi.



Jos olisin saanut valita, ikäero olisi pienempi. Mutta pidempi kuin 2-3 vuotta. En olisi hankalahkon esikoisen jälkeen toista lasta heti perään.

Kokemusta ei ole muusta, mutta minusta tämä on toiminut. Isompi oli jo ihan omatoiminen kun pikkusisko syntyi, ikäeroa kuitenkin tarpeeksi vähän, joten ovat aina touhunneet keskenään.

Kiitos rehellisitä vastauksista! Lisää?

itseäni ja miestäni ja lapsiani, niin tämä on ehdottomasti paras mahdollinen ikäero juuri meidän perheelle! :)

Pienempinä tuo oli loistoikäero, nyt kun isompi jo koululainen, olisi kyllä parempi, jos ikäero olisi vähän pienempi.

siis ikä erot. 2 vuotta on hyvä koska paljon seuraa toisilleen kun kasvoivat, mutta alussa kyllä vielä 2 v oli aika pieni. 3 vuotta hyvä koska sillon jo edelline osaa paljon asioita mutta vähän jää kyllä leikeistä ulkopuolelle. Näin tuskin olisi jos olisi vain kaksi lasta.

Siinä meni kaksi "vauvaa" samalla hoitamisella. Samalla valvomisella.



Vanhempi ei osannut olla mustasukkainen pikkuveljestä, kun oli vielä niin pieni.



Nyt ovat parhaat kaverit, ja leikkivät yhdessä.

1v 9kk ja 10kk.



Harmittaa, ettei tehty kolmatta lasta pienellä ikäerolla myös :(

ikäerksi 1,5n v ja ainakin näin odotusaikana tuntuu hyvältä :) Raskasta on varmasti, mutta omat ongelmansa on ollut myös niissä perheissä joissa ikäero 2-4v. Kaikessa on siis puolensa ja haittansa, jokaisen täytyy päättää mikä sopisi omalle perheelle parhaiten (jos nyt asiaa edes voi suunnitella).



Itse pidän siitä että lapset kasvanevat läheisiksi (itse en hengannut koko lapsuudessa ja nuoruudessa YHTÄÄN 5v nuoremman siskoni kanssa), raskaimmat vauvavuodet menevät tässä samaan syssyyn eikä tarvii aloittaa "alusta ja pian meillä on kaksi sen ikäistä lasta, joiden molempien kanssa on helppo matkustaa, mennä lastentapahtumiin jne.



Uskon että syliä ja kahdenkeskistä huomiota riittää molemmille.