Lapseton (vapaaehtoisesti) palstalla, onko kysyttävää

terapiassa? Ei nimittäin ole tervettä.



T: vapaaehtoisesti lapseton, jota ei minkään ikäluokan edustajat "inhota".

elämässäsi, kumman ostaisit, Jope Ruonansuun vai Marja Tyrnin cd:n?

Lapset kasvattavat aikuisen eikä päinvastoin.

tällä palstalla?



Toki hyväksyn, että olet tehnyt ratkaisusi mielesi mukaan, mutta ihmettelen, miksi sitä pitää korostaa ja mainostaa täällä? Etkö olekaan sinut ratkaisusi kanssa?

pyörit vauva-palstalla?

toistaiseksi, että en ole ehtinyt kaivata mitään muutosta. Itsehän siitä elämästä tekee samanlaista, eikö vaan.

pystyisivät myös ymmärtämään sen, että kaikki ei todellakaan halua lapsia ja he ovat onnellisia ilman lapsia. Ei kaikille lapset ole se juttu. ap

lapsessa ei ole mitään puoleensa vetävää, sellaista että pitäisi ottaa syliin jne. ap

ap

ap

Eli ei munaa kanalle

ap

viettiä. Ei se mitään auta. On se kumma jos mies ei sitä voi minulle ääneen sanoa, jos haluaa niin kovasti lapsia. Vaikea uskoa.

Kyllä minun elämän tarkoitus on ihan joku muu kuin irstailu ja lisääntyminen.

Sinähän fantasioit päivittäin irstailusta ja lisääntymisestä. Muistatko mitä söit juuri ja niin ahnaasti mässäsit herkkuja kitaasi, sinä irstas nainen. Mässäilit lisääntymistä varten, jotta elimistösi varaenergiat olisivat valmiita raskauteen ja imetykseen.

Et voi voittaa evoluutiota tässä!

Mä voisin oikeestaan käyttää sun vauvakortin, eli voisin vielä haluta yhden. Hyvä homma! Pysyy balanssi.

Viisaana ja elämää kokeneena suosittelisin pitämään aina "ovia" auki ja elämään tilanteen mukaan.

Entäs sitten kun lapset on hankittu? Silloinhan ovi lapsettomaan arkeen pysyy visusti kiinni parikymmentä vuotta. Paitsi tietysti miehellä, joka voi naista helpommin lähteä tilanteesta nostelemaan jos ei satukaan vauva-arki miellyttämään.

Aika viisas olet joo.

Ei tästä nyt mitään sen syvällisempää argumentointia saa aikaan. *haukotus*

Ja kyllä sitä ihan paljaalla vedellään

ihan hyvä homma.

suurin osa vanhemmista ei sovellu vanhemmiksi.

neuvola ei painota sitä että vanhemmuus kestaa 25 vuotta, jolloin on koko ajan vastuussa niistä kakaroistaan. ei niin että se kestää 1-3vuotta jolloin paapotaa sitä pentua ja sen jälkeen iloisia kun se on tien päällä tai toisten vaivoina naapurissa, mummolla, päiväkodissa.



Neuvola ei tuo esiin, eikä yhteiskunta,että jos teet lapsen, oman elintaso laskee huomattavasti, koska samalla palkkapussilla on useampia.



ja että se työ kestää 20-30 vuotta. vasta 30v iihmisen persoonallisuus alkaa olla pysyvä.



vauva-aika on helpointa perushoitoineen. se kasvatus vaatii 24 /7 ja se on vaativaa. isompien kasvattaminen. mutta suurin osa sitä ei suomessa hoida.vaan kakarat hyppivät pahanteossa muiden riesana.

Mies lähtee jos on lapsia. Mies lähtee jos on sen luonteinen, että yksi ei riitä.

Mutta olen tehnyt lapsia ja voin omalta kohdaltani sanoa, että olen saanut kaiken. Olen saanut elää sinkkuelämää 30 vuotiaaksi, olen saanut 4 ihanaa lasta. Ja saan vielä elää sitä lapista vapaata elämääkin kun lapset lähtevät maailmalle. Ja toivottavasti saan napsia ne rusinat pullista joskus eli elää sitä mummin elämää.

On miehen oma ratkaisu, haluaako hän elää tätä samaa elämää minun kanssani. Minä en siihen ratkaisuun voi, enkä halua vaikuttaa. Se perustuu vapaaehtoisuuteen. Ovi on aina auki jos hän haluaa lähteä.

Ap.lle sanon, että ratkaisusi on oikea sinulle jos se siltä tuntuu. Se nyt ei kuulu kenellekään, mitä teet elämälläsi.

Viisaana ja elämää kokeneena suosittelisin pitämään aina "ovia" auki ja elämään tilanteen mukaan.

Entäs sitten kun lapset on hankittu? Silloinhan ovi lapsettomaan arkeen pysyy visusti kiinni parikymmentä vuotta. Paitsi tietysti miehellä, joka voi naista helpommin lähteä tilanteesta nostelemaan jos ei satukaan vauva-arki miellyttämään.

Aika viisas olet joo.

e-pillerit vievät mieheltä halut ja kumi on kamalan tuntuista molemmille.



Eli kyllä minä pitäisi niitä ovia auki, jos käy onni niin sieltä ovista tulee ulos uusi ihana poikanen.