Lue keskustelun säännöt.
Vihaan sitä, etten varmaan koskaan saa miestä!
03.07.2010 |
Haluan lapsia, haluan ihanan miehen, haluan elää perheellistä elämää, mutta kun ei!
Mut on varmaan tuomittu ikisinkkuuteen. :( Tiedän, että vika on yksinomaan minussa, en ole KOSKAAN seurustellut tai ollut suhteessa miehen kanssa (kyllä, en edes teini-ikäisenä), siis miten ihminen voi olla näin säälittävä??
Kaverit on jo tottuneet ajatukseen, että mulla ei tuu koskaan varmaan olemaankaan miestä. Aina kun ne on menossa sinkkumiesten kanssa porukalla jonnekin, ne hienovaraisesti kehottaavat minua jättämään nämä reissut väliin.
Olen saanut kuulla kommenttia, että miehet kavahtavat minua. :o Baarissakaan sinkut tyttökaverit ei halua olla lähelläni, kun kukaan ei tule iskemään jos oon niiden seurassa.
En pidä itseäni mitenkään kaamean rumana. En ole ylipainoinen, olen jopa muodokas. Eikä naamassakaan ole mun mielestä mitään kovin hirveää ( paitsi pattinenä ja siantihrusilmät).
Tuoksun aina raikkaalle, en käytä voimakkaita hajuvesiä, huolehdin ulkonäöstäni ja hygieniastani..
Mut missä helkkarissa on vika? Miksi kaikki kaihtavat minua, kun en ole edes mitekään silmiinpistävän ruma ja haiseva läskikasa (anteeksi)
Ja luonteeltani olen ystävällinen ja suvaitsevainen, rakastan uusia tuttavuuksia ja tulen toimeen melkein kaikkien kanssa.
Ehkä ne luulee mua lesboksi..? :DD Ois kiva jos ois jotain toivonkipinää.
Kommentit (60)
Mulla oli sama ongelma kun olin nuorempi. Mun kroppa oli kondiksessa puntilla käynnin, squashin ja muun liikunnan ansiosta, kävin hienoa koulua, pukeuduin viimeisen päälle(kaikki rahat vaatteisiin), ja olen aina ollut avoin enkä ikinä arvostele muita.
Silti, naiset joiden kanssa juttelin tai muuta, eivät osoittaneet kiinnostusta millään muotoa. Liikuinkin jopa jonkun verran kaupungin parhaimman näköisten naisten kanssa. Mutta yksikään nainen ei siis ollut mun mielestä kiinnostunut.
Sitten kolahti: baarissa juttelin yhden naisbaarimikon kanssa ja tämä sanoi, että ovat yhdessä muiden työntekijöiden kanssa lyöneet jopa vetoa, että olen homo! WTF! Ei ikinä, vaikka mun kavereinakin niitä oli.
Nyt on silti vaimo ja lapsia, onneksi. Olisin muuten jäänyt "hukkaan" jonnekin itseeni. Kyllä sinullekin se oikea löytyy. Ehkä kannattaisi etsiä muualta kuin baarista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisin, että netissä sun kanssa joku kyllä innostuu keskustelemaan pidempäänkin, sillä sun tekstiä on sujuvaa lukea ja tekstin perusteella vaikutat ihan miellyttävältä. Kokeilehan!
En kyllä ymmärrä tuota väitettä ollenkaan. Tai sitten sitä, että nainen aina saa miehen mukaansa kun haluaa.
Oma kokemukseni takavuosilta oli, että miehet kuolasivat vain niiden parhaimman näköisten blondien perään. Ja sitten kun eivät onnistuneet pyrkimyksissään, katkeroituivat ja haukkuivat kaikki naiset maan rakoon. Tavallisia naisia kohti ei vilkaistukaan.
Muista eräänkin kerran, kun olin kauniin ystävättäreni kanssa oli pubissa. Pari miestä liimautui seuraamme, mutta eivät suostuneet minulle sanomaan sanaakaan, katsoivat vain karsaasti. Liukeninkin sitten nopeasti paikalta. Ja seinänruusuna sain olla monet monituiset kerrat. Enkä ollut ainut, lavatansseissakin haettiin lähinnä niitä kauneimpia.
En silti ollut mielestäni ihan kamalan näköinen, meikattuna ihan kelvollinen ja kroppa ok.
Yllättävää kyllä, hieman vanhempana alkoi sitten käydä paljon parempi flaksi. Suoraan sanoen, nuoret miehet ovat usein koppavia p-koja, kuten edellä kuvailin. Myöhemmin niille alkaa sitten tulla vähän järkeä päähän.
Ja kantsii tosiaan käydä joskus yksin ravintolassa, silloin saa seuraa paremmin. Suosittelen myös hametta naisellisen lookin luomiseksi, meikkauksen niksien opettelemista, kohtuullista mutta ei liiallista pirteyttä, synkkien keskustelunaiheiden välttämistä, lievää puheliaisuutta mutta myös kuuntelemista.
Kumpikin on kooltaan aika isoja ja korostavat puheissaan yksin pärjäämistään. He eivät "tarvitse" miehiä arkensa pyörittämiseen, mutta muuten kyllä toivoisivat parisuhdetta. Molemmat ovat aika kovaäänisiä ja dominoivia. Toinen myös narisee koko ajan kaikesta.
Voi myös olla että kun on pitkään yksin, miehet karsastavat sinua jo siitäkin syystä. Älä kerro ettet ole koskaan seurustellut. Miehet kun tykkäävät kilpailla parhaista naisista, ja jämäpalat tuntuvat sitten jämäpaloilta. Ole tavoiteltava.
En kyllä ymmärrä tuota väitettä ollenkaan. Tai sitten sitä, että nainen aina saa miehen mukaansa kun haluaa.
Minustakin tuntuu siltä, että suuri osa kumppania löytämättömistä miehistä pitää naisina ainoastaan mainoskuvista tuttuja kiiltokuvaihmisiä, ja siihen perustuu väite "Huolin kenet tahansa naisen". Tavallisia naisia ei edes huomata.
Eikö tämä muka ole tuttu ilmiö myös teille miehille, jotka tätä luette:
http://media.riemurasia.net/albumit/mmedia/s/j5b/yy4c/74107/647070133.j…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne voi olla haastava kuvailusi perusteella. Neuvoisin hakeutumaan harrastuksiin, jossa on vain sokeita. Näkövammainen tosin aistii sormillaan varmasti pottunenän ja tihrut, mutta mahikset kasvaa.
Annan sen ilomielin pois sillä ehdolla, että takaisin et tuo vaikka mitä sattuisi! Ja muista: turha valittaa, jos kaupat tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota rento ja positiivinen asenne. usko itseesi ja siihen, että tapaat vielä sen oikean sinulle tarkoitetun miehen. Mene ja elä elämääsi, niin se parhaiten yleensä tapahtuu se miehen löytäminen. Silloin kun sitä vähiten odottaa, niinkuin sanotaan :) Älä liikaa mieti asiaa ja anna sen vallata koko elämääsi. Hymy kasvoille ja nyt vaikka rannalle aurinkoon! Kyllä se mies sieltä sitten tulee :) Tsemppiä!
kunnes entinen poikaystäväni palasi elämääni ja nyt meillä on maailman ihanin pieni poika ja elämme oikein ihanaa perhe-elämää! Ja tämä kaikki tapahtui kun vähiten sitä odotin! Olin myöskin olettanut, että minut on tuomittu ikuiseen sinkkuuteen kaikkien pettymysten ym. jälkeen! Kannattaa kuitenkin itse olla aktiivinen. Tehdä tuttavuutta, jutella, flirttailla, hymyillä ja käydä ulkona! Eikä ole mikään häpeä etsiä sitä miestä esim. netistäkään! Takuulla se rakkaus astuu vielä sinunkin elämääsi. Ja taatusti silloin kun sitä vähiten odotat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jolle ainoat naisvaatimukset on pitkät hiukset ja hiljanen ääni.
Mitään et voita jos sellaisen urpon otat.
Eli ap.ole vaan oma itsesi äläkä murehdi koko aikaa.
Kyllä se siitä.
Mutta jokainen jolla on pimppa, saa miehen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tämä muka ole tuttu ilmiö myös teille miehille, jotka tätä luette:
<a href="http://media.riemurasia.net/albumit/mmedia/s/j5b/yy4c/74107/647070133.j…" alt="http://media.riemurasia.net/albumit/mmedia/s/j5b/yy4c/74107/647070133.j…">http://media.riemurasia.net/albumit/mmedia/s/j5b/yy4c/74107/647070133.j…;
Älä nyt vaan rupea kasvattamaan tuon alla olevan torvelon takia hiuksiasi. Onpa rajoittunut mimmi.
Syy voi olla tuo sinun muodokkuutesi - ja voi olla, etteivät siantihrusilmäsi olekaan niin kovin tihruiset vaan oikeastaan kauniit mantelin muotoiset - nenäsi ihan komea klyyvari.
Syy voi olla se, että olet oikeastaan enemmänkin kuin haluttava: tyttökaverisi eivät halua sinua mukaan, sillä miehet eivät uskalla tulla heidänkään lähelle, kun eivät uskalla lähestyä sinua.
Miehet saattavat tuntea itsensä riittämättömiksi sinun rinnallasi - ehkä sinun on etsittävä miestä eri piireistä - komea, muodokas ja älykäs nainen on aarre johtotehtävissä tai diplomaattitehtävissä olevalle miehelle - unohda konttorirotat ja duunarit vähäksi aikaa - ja tyttöystäväsi samalla myös.
Joku ehdottaa nettituttavuutta. Komppaan häntä - siellä pyörii muuten ihan oikeasti tositarkoituksella myös fiksuja miehiä.
Tuli mieleen tuosta tekstistäsi yksi tuntemani ihminen. Etenkin lyhyet hiukset nuorella ihmisellä kauhistuttaa miehiä ja pistää monien "homotutkat" piippaamaan. Korosta naisellisuuttasi!
Useimmiten aina löytyi pöydästä joku sellainen mies joka halusi tehdä lähempää tuttavuutta.
Minulla oli silloin lyhyet hiukset, aika poikamaiset vaatteet ja kovaääninen nauru ja oudot jutut. No samanlainen olen edelleen - lyhyet hiukset, jotka kasvatin.
Itse aina ihmettelin että mikä minussa on mikä vetää puoleensa. En ole ikinä pitänyt itseäni kauniina, olen aina kamppaillut painoni kanssa ja olen aina luullut että minua luullaan lesboksi.
No mieheni sitten kerran vastasi että hän loppujen lopuksi ihastui huumorintajuuni, kykyyni nauraa itselleni sekä sille että en ollut pyntätty viimeisen päälle, kuten useimmat kaverini olivat. Lisäksi hän sanoi että minulla oli/on se jokin, se pieni pilke silmäkulmassa joka sai hänen mielikuvituksensa lentämään.
Ja luulempa että sekin vaikutti kun en pelännyt hänen lähestymistään, vaan aika ajoin haastoin hänet. Joko jutuillani tai ihan vain katseellani.
Ehkä se, että haluat perheen paistaa liian kovasti läpi. Mene ja tiedä. Miehet tuntuu olevan kyllä vaikeampia käsittää kuin naiset. =)
Kyllä se oikea löytyy, lopeta vain se etsiminen.
Taitaa niillä naisilla jotka ovat huolissaan ikisinkkuudesta olla kyse vain valinnan vaikeudesta. Naisille riittänee aina ottajia mutta vain harvat niistä kelpuutetaan.Jos täydellisyyttä aina haetaan ei ole ihmekään jos yksin jää. Siispä vinkki: naiset laskekaa rimojanne jos parisuhdetta kaipaatte. Ne alfa urokset seksiin kyllä kelpuuttavat suurimman osan naisista mutta parisuhteeseen täytyy myös naisilla olla realistiset odotukset omista tasoistaan suhteessa miehiin.
Vierailija kirjoitti:
tunnen monta pariskuntaa, joiden tarina on alkanut nettituttavuudella.
Niin minäkin tunnen. Mielestäni netissä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet tutustua toiseen ihmiseen kuin baareissa känniääliöiden seassa. Nämä tuntemani netissä toisensa tavanneet pariskunnat keskustelivat ensin pitkään toistensa kanssa ennen fyysistä tapaamistaan. Huomasivat jakavansa samanlaisen arvomaailman ja jopa kiinnostuksen kohteet. Loppu olikin sitten helppoa. Voisin myös kuvitella suhteella olevan paremmat mahdollisuudet onnistumiseen, kun on aloitettu näistä tärkeistä asioista.
"En ole ylipainoinen, olen jopa muodokas."
Onko tuo muodokas kiertoilmaisu sille, että BMI kuitenkin on siellä normaalipainon ylärajalla?
Allekirjoitan väitteen, että jokainen saa itsensä tasoisen puolison.