Miten te perhepedin fanaattisen kannattajat suhtaudutte lapseen, joka haluaa

Väkisin itketän lasta vanhempien väliin.



Ei vaan perhepedin idea on se, ettei lapsen tarvitse itseä yksinään. Jos nukkuu yksin, niin nukkukoot. Asiassa on kaksi vaihtoehtoa: joko ei luota vanhempiinsa riittävästi saadakseen heiltä tukea perhepedissä tai sitten lapsen perusturvallisuus on niin hyvä, että haluaa nukkua yksin. Kyllä sä tiedät kummasta on kyse.

sellaisia fanaatikkoja ei olekaan. Perhepedissä (meillä) nukkuu laiskat vanhemmat jotka ei jaksa juosta itkevän lapsen luona 10krt yössö.

on aika fanaattinen perhepeti- yms. asioissa. Sen jutun jälkeen tosiaan mietin, että pitäiskö tota 2-vuotiasta ruveta nyt nukuttamaan vieressä. Että jääkö vaille jotain...? Ei vaan. :)



Ap.

on aika fanaattinen perhepeti- yms. asioissa. Sen jutun jälkeen tosiaan mietin, että pitäiskö tota 2-vuotiasta ruveta nyt nukuttamaan vieressä. Että jääkö vaille jotain...? Ei vaan. :) Ap.

ei kasvata mitään muita kuin kaikesta piittaamattomia itsekeskeisiä pikkuhirviöitä. Näitä minäminäminä -tyyppejä. Tunnen yhden perhepeti-perheen, avioero tuli tänä kesänä. Nyt 11-vuotias lapsi vei miehen paikan sängyssä. Mies on nukkunut viimeiset 10 vuotta kodinhoitohuoneen lattialla. Jotenkin en ihmettele, että sai tarpeekseen ja läks.

vanhempien liitto päättyi eroon. Toisaalta, mikä on syy ja mikä seuraus... No, lapsi 5v. nukkuu isänsä paikalla ja isä työhuoneessa. Näin on nukuttu viisi vuotta. Olen miettinyt, että mites nyt, jos äiti löytää uuden miehen tai isä naisen. Tulee tappelu tuosta nukkumisesta, koska isällään nukkuu aina isän vieressä.



Meillä kyllä harrastetaan osittaista perhepeteilyä eli lapset saa tulla yöllä viereen. Illalla kyllä omiin sänkyihin, jotta miehen kanssa mahdutaan paremmin edes alkuyöstä ja saadaan halitella ennen nukahtamista. Läheisyys on tärkeää tässä arkisessa elämässä. Jos sitä ei olisi tuolla, jäisipä se sitten vähiin. Sohvalla joskus halitessa, lapset tunkee heti samaan halikimppaan.:)

joka ei koskaan, siis ei edes ihan vauvana tykännyt perhepedistä. Mun mielestä olis ollut tosi kätevää, jos ois nukahtanut yöllä syötyään vaan viereen, mut ei. Poika kitisi ja ähki, vitisi ja kiemurteli. Tasan niin kauan, että pääsi omaan sänkyyn ja nukkui siellä kuin tukki seuraavaan syöttöön tai aamuun asti...

Oli sellainen "jokainen tekee tavallaan, mutta itse en ikinä voisi..." Eli siis oma tapa ainoa oikea.



En pidä näistä lapsentahtisuusfanaatikoista. Siis niistä, jotka väittävät noudattavansa vaistovanhemmuutta, mutta jotka oikeasti eivät kuuntele pätkääkään lastaan vaan vain omia periaatteitaan. Lapsi on perhepedissä tai kantoliinassa vaikka sitten naama irveessä, kunhan äiti saa vaan toteuttaa itseään supermammana. Ja muita arvostellaan sitten jatkuvasti.



Oma lapseni nukkui aluksi välissämme, sitten omassa sängyssä vieressämme, kun tuntui nukkuvan paremmin esim. koko yön, nyt sitten päiväunet haluaa nukkua taas vieressä, ei enää vaunuissa. Ei kaikki ole mustavalkoista ja muuttumatonta. Lapsi kasvaa ja kehittyy. Jos jonkun lapsi ei ikinä viestitä muutoshalua, voisiko olla, että vanhemmat ei osaa lukea näitä viestejä/ei halua sitä. Siinä sitten jokin ideologia menee lapsen todellisten tarpeiden edelle.

olen itse ehdottomasti perhepedin ja lapsentahtisuuden kannalla. Lapsemme nukkui ekan elinvuotensa vieressämme tai sivuvaunussa, nukutin usein päikkärit sylissä, koskaan ei tarvinnut yksin itkeä jne.

Nyt lapsi pian 2v, siirtyi puolisen vuotta sitten omaan huoneeseen. Lapsi heräilee yhä paljon yöllä ja olen usein yrittänyt ottaa hänet viereen kun yöllä herää ja itkee, mutta lapsi ei kerta kaikkiaan nukahda viereen vaan hermostuu todella paljon ja jopa pyrkii pois meidän sängystä! Tuntuu haluavan, että hänet rauhoitetaan ja nukutetaan omaan sänkyyn. Tämä tuntui aluksi todella pahalta, mutta koska olen varma, että lapsi on turvallisesti kiintynyt jne., niin olen vain hyväksynyt asian. Mutta jotkut hyväätarkoittavat vaistovanhemmat eivät tätä hyväksy vaan neuvovat, että lapsi pitäisi ottaa viereen, "siihen loppuu heräilyt" jne., eivätkä kerta kaikkiaan usko, ettei lapsi viihdy siinä. Jotkut jopa kauhistelevat kertoen, että kyllä heillä vielä nukutetaan täysin viereen jne.

Oli sellainen "jokainen tekee tavallaan, mutta itse en ikinä voisi..." Eli siis oma tapa ainoa oikea.

En pidä näistä lapsentahtisuusfanaatikoista. Siis niistä, jotka väittävät noudattavansa vaistovanhemmuutta, mutta jotka oikeasti eivät kuuntele pätkääkään lastaan vaan vain omia periaatteitaan. Lapsi on perhepedissä tai kantoliinassa vaikka sitten naama irveessä, kunhan äiti saa vaan toteuttaa itseään supermammana. Ja muita arvostellaan sitten jatkuvasti.

Oma lapseni nukkui aluksi välissämme, sitten omassa sängyssä vieressämme, kun tuntui nukkuvan paremmin esim. koko yön, nyt sitten päiväunet haluaa nukkua taas vieressä, ei enää vaunuissa. Ei kaikki ole mustavalkoista ja muuttumatonta. Lapsi kasvaa ja kehittyy. Jos jonkun lapsi ei ikinä viestitä muutoshalua, voisiko olla, että vanhemmat ei osaa lukea näitä viestejä/ei halua sitä. Siinä sitten jokin ideologia menee lapsen todellisten tarpeiden edelle.

mies nukkuu työhuoneessa, vaikka lapsi on jo 14v. Vanhemmat nukkuvat erikseen, koska mies kuorsaa. Ja avioliittoa on takana jo 26v.

vanhempien liitto päättyi eroon. Toisaalta, mikä on syy ja mikä seuraus... No, lapsi 5v. nukkuu isänsä paikalla ja isä työhuoneessa. Näin on nukuttu viisi vuotta. Olen miettinyt, että mites nyt, jos äiti löytää uuden miehen tai isä naisen. Tulee tappelu tuosta nukkumisesta, koska isällään nukkuu aina isän vieressä.

Meillä kyllä harrastetaan osittaista perhepeteilyä eli lapset saa tulla yöllä viereen. Illalla kyllä omiin sänkyihin, jotta miehen kanssa mahdutaan paremmin edes alkuyöstä ja saadaan halitella ennen nukahtamista. Läheisyys on tärkeää tässä arkisessa elämässä. Jos sitä ei olisi tuolla, jäisipä se sitten vähiin. Sohvalla joskus halitessa, lapset tunkee heti samaan halikimppaan.:)

tällaista kysellessään?

on aika fanaattinen perhepeti- yms. asioissa. Sen jutun jälkeen tosiaan mietin, että pitäiskö tota 2-vuotiasta ruveta nyt nukuttamaan vieressä. Että jääkö vaille jotain...? Ei vaan. :) Ap.

ei kasvata mitään muita kuin kaikesta piittaamattomia itsekeskeisiä pikkuhirviöitä. Näitä minäminäminä -tyyppejä. Tunnen yhden perhepeti-perheen, avioero tuli tänä kesänä. Nyt 11-vuotias lapsi vei miehen paikan sängyssä. Mies on nukkunut viimeiset 10 vuotta kodinhoitohuoneen lattialla. Jotenkin en ihmettele, että sai tarpeekseen ja läks.

ja siis siinä tilanteessa, että lapsi ei yrityksistä huolimatta juuri suostu/pysty/osaa omaan sänkyyn nukahtamaan ja/tai herättelee useita kertoja yössä, ja/tai kokee selkeästi jotain turvattomuutta yksin nukkuessaan, kuten meidän esikoinen.



Esikoisen siis otin sitten viereemme nukkumaan, ja annoin nukkua niin pitkään kunnes tuntui että on tarpeeksi kypsä ja uskalias nukkumaan omassa sängyssä eikä enää yölläkään heräile, eli taisi olla noin 5-6-vuotias. Siitä saakka sitten on nukkunut hyvin omassa sängyssään.



Toinen muksu meillä oli ihan eri maata, vauvana nukkui kyllä välissämme mutta nyt kun on juuri 2-vuotias, haluaa selkeästi mennä omaan sänkyynsä nukkumaan ja nukahtaakin sinne ongelmitta. Ja asia on hyvä niin.



Eli ei väkisin mitään. Sillä tavalla minä ajattelen.

Mutta tosiassa yksikään ei ole halunnut ja nyt kolmaskin nyt kolmevuotiaana pitää houkutella ja totutella siskon kanssa samaan huoneeseen, tykkäisi nukkua edelleen vieressäni. On siis oma tila vieressäni, ei siis samalla patjalla. Minusta tuo olisi kiva tilanne siksi, koska menisi tosi helposti se omaan sänkyyn totuttelu. Ihanaa on mennä nukkumaan yhdessä ihan pienen lapseni kanssa, mutta on taas luovuttava siitä. En itse tykkää siitä, että nukutaan ihan kylki kyljessä. Meilä on jokaisella aina ollut oma tila. Nykyisin mulla ja tytöllä patjat lattialla, mies nukkuu sängyssä. Mutta syksyllä kuviot muuttuvat.

jossa ns. taaperoimettäjät keskustelivat. Annettiin vinkkejä, miten saa 1½-vuotiaan vielä imemään tissiä, vaikka lapsi itse jo haluaisi lopettaa. Kehoittivat työntämään rintaa suuhun uniselle lapselle!!

Meidän naapurissa asuu eläkeläispariskunta, missä mies nukkuu saunan eteisessä patjalla. On nukkunut kai jo yli 20v.



Tupakoi ja vaimo ei tykkää hajusta. Naimisissa ovat olleet lähes 50v.

missä isä ei nuku ollenkaan?



sori OT, mutta puhuttaisko ihan asiasta eikä sen vierestä?

jossa ns. taaperoimettäjät keskustelivat. Annettiin vinkkejä, miten saa 1½-vuotiaan vielä imemään tissiä, vaikka lapsi itse jo haluaisi lopettaa. Kehoittivat työntämään rintaa suuhun uniselle lapselle!!