Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nyt alkoi laihdutus! Miten saada tämä itseinho pois?

Vierailija
01.07.2010 |

Tiedän että itseinho ei auta minua laihtumaan, koska silloin sorrun syömään suruuni. Miten hyväksyä tämä nykymuotoni ja alkaa laihduttamaan hyvillä mielin.....



AAAAARGH....

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

no älä ala laihuttamaan ollenkaan. Alat vaan surutta elämään eri elämää. Syöt vähemmän, terveellisemmin ja liikut enemmän.

Vierailija
2/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli ihan sama tilanne 2 viikkoa sitten. Aloin karppaamaan! EN oo ikuna onnistunut laihduttamaan, mutta nyt 5 kiloo keveempi :) suosittelen ja tähän muutamaan viikkoon mahtuu moooonta repsahdustakin !!! HIHIHI suosittelen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

paino putoaa,mutta nälkää ja kitukuureja ei tarvitse kärsiä :)



Googlaa sivu:karppausinfo



nimim.painoindexistä 35 painoindexiin 27 muutamassa kuukaudessa ja edelleen painon putoaminen jatkuu ja olotila mitä mahtavin

Vierailija
4/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

samaa miettiny. eilen illallakin itkin omaa saamattomuuttani ja itseinhoa. ihan on ite aiheutettua tämäkin ja haluaisin tosissani tehdä jotain itselleni, mutta jotenkin tuo itseinho vie voimat. ei ole energiaa alkaa liikkumaan (tai oikeastaan alkaa ensinnäkin järjestämään aikaa ja rahaa liikkumiselle) ja miettimään mitä suuhun pistää. tuntuu ettei ole minkäänlaista itsekuria, pelkkää -inhoa vain.

Vierailija
5/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

laittaa esim. sun päivän syömisistä

t. karppauksesta kiinnostunut

Vierailija
6/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

no älä ala laihuttamaan ollenkaan. Alat vaan surutta elämään eri elämää. Syöt vähemmän, terveellisemmin ja liikut enemmän.

Muista puhua itsellesi (siis mielessäsi), niinkuin puhuisit samassa tilanteessa olevalle ystävällesi! Tsemppaa ja kehu edistysaskelista! Me naiset ollaan usein paljon kovempia itseämme kuin muita kohtaan, hullua!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kalorivaje on tärkeintä et sä muuten laihdu! Ei tarvi karpata ja silti laihtuu.Voit myös karpata mutta jos syöt silti sen mitä kulutat niin et laihdu. Syöt vaan kevyesti ja lasket kaloreina mitä syöt (pidin ruokapäiväkirjaa). näin mä sain 30kg painoa pois. Liikunta myös auttaa jaksamaan sillä se tuntuu hyvältä ja olo mukava sen jälkeen. Tsemppiä sä pystyt kyllä!

Vierailija
8/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

maanantaina goJuttago-dietin ja sillä tavoittelen keveämpää oloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

suurinpiirtein arkipäivisin,viikonloppuisin hieman tukevammin:



aamulla: neljä voissa paistettua munaa ja 3 paistettua tomaattia. Voita 50g



iltapäivällä iso iso lautanen vihannessalaattia varmaankin painoa about 400g ja siihen päälle itse väsättyä kermaviilikastiketta 100g. Kupillinen Van Houteniin,kookoskermaan,kermaan ja veteen tehtyä kaakaota makeutusaineella.



Illalla "punaista viiliä" purkillinen makeutusaineella ja samanlainen kuppi kaakaota kuin iltapäivälläkin.



Päivän saanti:



energia 1692 kcal

hiilarit 39 g

proteiinit 50 g

rasva 147 g









Vierailija
10/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mäkii päätin täs olis puol vuotta tätä vuotta laihtua. mies tykkää nii pornoakoist,niist kuihtuneen laihoist,nii tulispa must semmonen... hihi...

voi sit strippaa ukolle...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tuo on "terveellistä" karppaamista niin no thanks! Nimimerkillä söin monipuolisesti ja laihduin 30kg

Vierailija
12/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kananmunia vain?



Jättäisin tuon makeutusaineen pois - suu tottuu kyllä äkkiä. Sen sijasta viilin sekaan marjoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta tuo karppiateriointi - sori vaan, kymppi - vaikuttaa aivan aikapommilta. Olen toki sitä mieltä, että hiilareita ei kannata oman olon takia ihan älyttömästi puputtaa, mutta joku tolkku olisi hyvä olla näissä asioissa.



Itse laihdutin aikanaan kultaisella 90-luvulla ihan vaan vetämällä rasvat ja sokerit minimiin, monipuolistamalla ruokavaliota, lisäämällä kasviksia, pienentämällä annoskokoja ja alkamalla urheilla paljon. Kiloja lähti silloin lähes 30 eivätkä ole tulleet takaisin (nyt 162/54).



Ja huom, saatoin tuolloin laihdutusaikana syödä jopa kokonaisen jälkiuunileivän päivässä, mysliä, puuroa ja maissihiutaleita siihen päälle. Hulluna hiilareita siis. Ja kiloja karisi.



Vastauksena alkuperäiselle: saat itseinhon pois, kun saat pieniä onnistumisen kokemuksia. Et otakaan sitä jäätelöä, vaan syöt salaattia. Et jääkään sohvalle, vaan teet kevyen hölkkälenkin. Turhaan keskityt siihen nykyiseen olemukseesi, kun sinun pitäisi keskittyä joka päivä tapahtuviin voittoihisi. Siitä saa oikeasti voimaa, kun kykenee ohittamaan laardilautasen ja tyytyy vaikka siihen mysliin ja viiliin. Keskity vain näihin onnistumisiin, älä kiinnitä ulkomuotoosi nyt mitään huomiota. Äläkä käy vaa'alla pariin viikkoon. Vasta kun olet varma, että kiloja on lähtenyt, voit punnita itsesi.



Ja suosittelen erittäin lämpimästi alkamaan liikkua samantien. Ihan niin paljon, että jokaisella liikuntakerralla tulee hiki. Itse saan parhaat kiksit kunnon juoksulenkistä tai joogasessiosta. Ja silloin aikanaan kun aloitin laihdutuksen, aloitin myös juoksemaan. Juoksin, vaikka se oli ihan kamalaa, enkä jaksanut mitään. Juoksin, vaikka keuhkoihin pisti ja olisin voinut lopettaa jo kahdensadan metrin päässä.



Pikkuhiljaa se muutos tapahtuu. Onnistut kyllä. Se vaatii työtä ja siihen pitää olla valmis. Hikeä, tuskaa ja kyyneliä on todennäköisesti odotettavissa. Mutta se ei kestä kauaa ja pian elämä alkaa taas maistua ihan toisella tavalla.



Otat nyt yhden onnistumisen kerrallaan ja iloitset aina siitä, ettet sorru mässäilemään. Lupaan, että jos teet työtä, olet elokuun alussa jo ihan toisessa tilanteessa.



Minun

Vierailija
14/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotta sain sitä positiivista palautetta riittävän usein. Ja sitten toisaalta jos paino ei pudonnut, niin siitäkin sain tiedon varsin pian, jotta tiesin muuttaa toimintatapojani.



Ja mullekin hyvän mielen tuo ne onnistumiset ja nimenomaan vaakalukemat. Kyllähän sitä jokainen pystyy silloin tällöin kieltäytymään herkusta ja vaihtamaan sen hapankorppuun. Mutta vasta vaaka kertoo onka sitä itsekuria harrastettu riittävästi. Ja kun on, niin se ilahduttaa itseä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että painoin vain menemään lenkillä, vaikka kuinka pahaa teki. No siitähän seurasi keuhkokuume. Joten mun suositus on, että ei kannata tappaa itseään liikunnalla, vaan keskittyy ennemmin siihen, että tekee kerralla riittävän pitkän treenin ja että tekee sitä treeniä 5 - 6 kertaa viikossa.

Vierailija
16/16 |
01.07.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän että itseinho ei auta minua laihtumaan, koska silloin sorrun syömään suruuni. Miten hyväksyä tämä nykymuotoni ja alkaa laihduttamaan hyvillä mielin..... AAAAARGH....

Mun mielestä pelkkä ylipaino on aika surkea syy inhota itseään. Jos taas olet muutenkin vittumainen ihminen, niin aloita ensin henkisten asioiden muokkaamisella.

JA kannattaa lukea Dr. Philin kirja laihduttamisesta, siellä on aika monia silmiä avaavia juttuja. Kuten esim. se, että itsekuri on täysin yliarvostettu juttu ja suoranainen valhe laihdutukseen liittyen, kun kyse on opituista tavoista, joita pitää muuttaa. Toisin sanoen, jos kuvittelee, että laihduttaminen on tuskien taival, jossa täytyy itseään kiduttaa ja pitää kurissa, niin ei se kovin pitkään tule onnistumaan. Eikä se mene niinkään, että hoikat ihmiset ovat hoikkia koska heillä on niin hyvä itsekuri, vaan heillä on täysin erilaiset ravitsemustottumukset.

Se on vähän sama kuin sanoisi, että onpa mulla mahtava itsekuri, kun en ole alkoholisti. Ei siihen mitään itsekuria tarvita, jos asia ei ole itselle ongelma. Jos on, niin silloin on tärkeintä etsiä uusia tapoja toimia, eikä vaan hokea, että mä en saa, mun ei pidä, mä en pysty.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme seitsemän