Lue keskustelun säännöt.
Erilaiset kastejuhlat?
01.07.2010 |
Perheeseeni kuuluu alkoholisti/mielenterv.ongelmainen äiti ja sisaruksia joilla ongelmia mielenterveyden kanssa. Mieheni perhe on puolestaan menestynyt ja käyttäytyvät kaikin puolin normaalisti. Edessä on esikoisemme kastejuhlat ja hirvittää oman ja miehen perheen kohtaaminen. Parhaimmassakin tapauksessa minun puolen perhettä katsotaan "nenän vartta pitkin" ja huonoimmassa tapauksessa joku minun puolen vieraista järjestää jonkin uskomattoman näytelmän. Äitini osaa selvinpäin käyttäytyä, mutta on harvoin täysin selvä (ei pysty lopettamaan juomista ilman sairaalahoitoa tai lääkitystä koska muuten saa viinakramppeja). Sisaren ulkoinen olemus epäsiisti koska ei jaksa käydä suihkussa tai pestä vaatteitaan. Mm. kiroilee täysin estottomasti, toisaalta välillä sulkeutuu täysin eikä vastaa edes puhuttaessa.
Toisaalta haluaisin kastejuhlan jossa oma perheeni olisi mukana, toisaalta olisi helpotus jos he eivät osallistuisi. Sama ongelma tosin edessä aina syntymäpäivä ynnä muiden juhlien kanssa. Haluaisin että kastejuhlat muistettaisiin kauniina tilaisuutena. Miten näillä eväillä sellaisen saa aikaiseksi?
Kommentit (6)
parhaiten selviät kun olet oma itsesi, et pyydä toisten puolesta anteeksi, et selittele toisten olemuksia, puheita..
Jokainen käyttäytyy niinkuin käyttäytyy. Kun olet itse vahvasti oma itsesi ja käyttäydyt ilman että murehdit muita niin hyvin menee. Jos joku töppää niin hän töppää, et sinä. Jos joku kommentoi sun puolen sukua niin sanot vain että se on heidän tyylinsä. Sä et voi niille mitään, miksi siis haaskata energiaa. Yritä mahdollisimman vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tama asenne ei varmastikaan ole helppo, mutta toivottavasti pystyt olemaan ihan oma itsesi ja suhtautumaan asiaan juuri nain.
Tsemppia!
parhaiten selviät kun olet oma itsesi, et pyydä toisten puolesta anteeksi, et selittele toisten olemuksia, puheita.. Jokainen käyttäytyy niinkuin käyttäytyy. Kun olet itse vahvasti oma itsesi ja käyttäydyt ilman että murehdit muita niin hyvin menee. Jos joku töppää niin hän töppää, et sinä. Jos joku kommentoi sun puolen sukua niin sanot vain että se on heidän tyylinsä. Sä et voi niille mitään, miksi siis haaskata energiaa. Yritä mahdollisimman vähän.
TÄssä ne ihmiset ovat, jotka ovat teille tärkeitä. Sen kanssa sitä vaan on tultava toimeen.
Kenenkään käytökselle sä et voi mitään. On vaan todettava, että jos miehesi perhe "parhaimmassakin tapauksessa katsoo nenänvartaan pitkin" niin eipä nekään kovin hyvätapaisia tai edes normaalikäytöksisiä ole. Jos saisit sisaresi suihkutettua ja puhtaisiin vaatteisiin juhlan ajaksi, se voisi auttaa paljon se juhlatunnelmaa että sisartasikin - onhan se nyt hänellekin paljon mukavampaa olla puhtaana.
Kannattaa ajatella myös sitä, että et voi paljonkaan vaikuttaa siihen, miten vieraasi kastetilaisuuden näkevät. Oli juhla miten kaunis hyvänsä, jokainen keskittyy siihen, mikä hänelle sattuu olemaan tärkeää. Se voi olla aamullinen astmakohtaus, riita oman puolison kanssa, hämähäkinpelko tai jotain muuta yhtä epäoleellista. Mutta varmasti voit vaikuttaa siihen, että SINÄ (ja miehesi) muistatte juhlat kauniina: keskitytte oleelliseen, lapseen ja hänen kasteeseensa. Kyllä niistä teille kaunis muisto syntyy. Ne muut asiat ja ympäristön voitte unohtaa, nehän ovat sivuseikkoja.
Ne on sinun ja lapsesi juhlat!
Jos luulet, että sukusi pilaa ne, niin älä kutsu.
Eikös juhlia juhlita sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa on kiva olla??
Kiitos kaikista kannustavista vastauksista.
Järjellä toki tiedän että jokainen vastaa itse teoistaan ja käytöksestään. Tunnepuolella vaan hankalaa.
miksi ei osaisi? en tunne sinia tai perhettäsi, mutta yleisesti ottaen ihmiset osaavat tuollaisissa tilaisuuksissa kuitenkin käyttäytyä. jos pelkäät että miehesi perhe ylenkatsoo heitä niin se on miehesi perheen ongelma. Heidän häpeänsä jos eivät osaa suhtautua erilaisiin ihmisiin! tsemppiä! en tosin ymmärrä etä minkätakia omat sisarukset pitäisi kutsua kastejhlaan. Me ei kutsuttu kummankaan sisaruksia, mutta syy voi tosin olla siinä, että meillä on niitä miehen kanssa yhteensä 20. :)