Olen hyvilläni siitä, että olen onnistunut kuolettamaan seksuaaliset haluni

Minkä ikäiset lapset? Harrastatko jotain? Käytkö töissä? Eli mistä se elämän sisältö?

ja joskus vastaavia kuivia kausia (max. pari viikkoa). Ja kun sen jälkeen puuhailee, yksin tai yhdessä, sitten vasta onkin helpottunut olo, masennus hälvenee ja leijun sekä henkisesti että melkein fyysisestikin. :D

olis ihana, kun olis joku jota halia, siis joku aikuinen.



pitkään yh myös, joka on todennut, että miehet haluaa aina seksiä heti, jos kaipaan halia.

joskus elämäntilanne voi olla hankala, stressaava ja sielua riipivä. Kun on edes itse itselleen hyvä, jaksaa sitten käydä kohti isompia ponnistuksia. Se voi olla pikahelpotusta, rentoutumista, yksityisakti unen saamiseksi, mutta likaista se ei ole. Yhtä hyvin voisi kysyä, onko pornoteollisuuden tuotteet pareille sitten iloista viihdettä? Sen viihteen varjolla on vuosikymmeniä riistetty naisia, lapsia, jopa miehiäkin. Seksi on seksiä ja ihminen on seksuaalinen olento. Se, joka inhoaa omaa seksuaalisuuttaan, inhoaa myös itseään.

Harrastan paljon liikuntaa, käyn töissä, opiskelen. Inhoan suorastaan seksiä. Kumppanin kanssa seksi on estotonta ja kivaa. Mutta kumppania ei ole, ei ole ollut aikaa etsiä, enkä kaipaakaan.

ap

Minkä ikäiset lapset? Harrastatko jotain? Käytkö töissä? Eli mistä se elämän sisältö?

Naimisissa vielä, mutta en usko että tätä suhdetta saa enää kuntoon. Seksi miehen kanssa loppunut, viimeisenä keinona yrittää saada mies parisuhdeterapiaan. En siis saa mieheltäni, mutten myöskään masturboi. Toisaalta olenkin jo aivan tunnekuollut. Saan pienen sykähdyttävän olon pintaan jos fantasioin seksistä jonkun miehen kanssa, mutta en sen enempää.



Mikäli en uskallaudu uuteen parisuhteeseen niin voisin varmaan elää loppuelämäni ilman seksiä. Nykyinen suhde on polkenut itsetunnon ja kyvyn luottaa toiseen niin pohjalle, etten osaa enää antautua tilanteeseen. Kuitenkin kaipaan tervettä ja kunnioittavaa parisuhdetta.



Nousevatko sammuneet halut itsestään jos pitkän tauon jälkeen ihastuu uudelleen, eli onko tästä sammumisesta haittaa? Nyt olo on helpompi kun ei edes halua. Mutta voiko tämä seksuaalisuuden sammuminen jäädä päälle? Jos menee vielä kauan näin, jättäydynkö siinä käytännössä yksinäiseksi ja katkeraksi akaksi?

lapsuudessasi kieroon kasvanut. Ihminen on seksuaalinen olento, halusi tai kielsi sen.

Se tarve ei ole poistunut. Seksi on vaan yliarvostettua ja itsekseen "runkkailu" kamalan noloa ja suorastaan oksettavan rumaa. Muut voivat toki harrastella miten tykkää, lapsetkin sitten joskus. En pidä mitään moraalisaarnoja aiheesta. Itselleni en vain salli, en hyväksy.



ap

varmaan siitä, että lasten isä oli aina valmis seksiin ja ehkä seksi olikin hänen ainut avunsa, vaikkakin oli taitava tekemään kaikkea käsillään ja myöskin kotitöitä.

Keskustella ei kyllä osannut ollankaan ja oli mustasukkainen ystävistäni, opiskeluistani, kaikesta, mitä tein, jos en koko ajan keskittynyt häneen.

Olen aika nätti ja hyvät muodot omaava ja pelääkin olevani oikea idarimagneetti? Siksi en uskalla enää lähestyä ketään, vaika minua lähestyttäisiin, vaan torjun kaikki yritykset heti.

sorry virheet ap. ymmärrän sua:)

ei ole mitään (oksettavan) rumaa. Se on luonnollista, joskin tietysti hyvin yksityistä. Jostakin syystä et ole sinut itsesi kanssa, erotat hyvän ja pahan, kehon ja mielen rankasti. Et viihdy itsesi sisällä, siltä minusta kuulostaa.

Ihmisellä voi elämään astua muitakin asioita, kuin jatkuva nussimisen tarve?



Eihän "vanhat" eläimetkään parittele ainakaan lisääntyäkseen?



Eli jos ei halua enään lapsia, niin sitten pitää olla sellainen mies, jolle ei paneminen ole pääasia. Olettaen, että nainen on henkisesti kasvanut ja omaa sen verran itsetuntoa ja itseluottamusta, ettei sitä tarvitse miesten tai seksin kautta hakea...???

ei ole mitään (oksettavan) rumaa. Se on luonnollista, joskin tietysti hyvin yksityistä. Jostakin syystä et ole sinut itsesi kanssa, erotat hyvän ja pahan, kehon ja mielen rankasti. Et viihdy itsesi sisällä, siltä minusta kuulostaa.

Ehkä tuossa on joku pointti. Koen ehkä liian "syntisenä" tai outona sen, että hyväilisin itseäni jotenkin....mutta ehkä siihenkin on tietyt syyt?

Naimisissa vielä, mutta en usko että tätä suhdetta saa enää kuntoon. Seksi miehen kanssa loppunut, viimeisenä keinona yrittää saada mies parisuhdeterapiaan. En siis saa mieheltäni, mutten myöskään masturboi. Toisaalta olenkin jo aivan tunnekuollut. Saan pienen sykähdyttävän olon pintaan jos fantasioin seksistä jonkun miehen kanssa, mutta en sen enempää.

Mikäli en uskallaudu uuteen parisuhteeseen niin voisin varmaan elää loppuelämäni ilman seksiä. Nykyinen suhde on polkenut itsetunnon ja kyvyn luottaa toiseen niin pohjalle, etten osaa enää antautua tilanteeseen. Kuitenkin kaipaan tervettä ja kunnioittavaa parisuhdetta.

Nousevatko sammuneet halut itsestään jos pitkän tauon jälkeen ihastuu uudelleen, eli onko tästä sammumisesta haittaa? Nyt olo on helpompi kun ei edes halua. Mutta voiko tämä seksuaalisuuden sammuminen jäädä päälle? Jos menee vielä kauan näin, jättäydynkö siinä käytännössä yksinäiseksi ja katkeraksi akaksi?

Minulle halujen loppuminen on tässä hetkessä vapauttava asia. Ennen halujen loppumista, kun kuitenkaan en saanut enää mitään positiivisia tunteita miestäni kohtaan, teki koko ajan mieli etsiä jostain muu seksikumppani. En etsinyt ja voin olla edes tyytyväinen etten lähtenyt pahentamaan suhdettamme/riitauttamaan todennäköisesti tulevaa eroa. Nyt en todellakaan menetä mitään.

Seksuaalisuuden sammuminen surettaa vain tulevaisuuden ja uuden rakkauden mahdollisuuden vuoksi, että jospa tunteet on vaikea kaivaa takaisin pintaan.