Hyvä seksielämä = intohimoinen / hyvä parisuhde

voimakkaasta rakastumisesta ja intohimosta. Sen sitten aina vuosienkin päästä löytää uudestaan ja uudestaan.

Ja mielestäni myös hyvä parisuhde, mutta ei täydellinen suinkaan: meiltä puuttuu se arkinen leikkisyys & intohimo. Sellainen, että yhtäkkiä kesken tv:n katselun tekisi mieli koskettaa toista (hellästi tai seksuaalisesti ihan miten vaan...) tai suudella. Meillä ei ole ollut sitä enää vuosiin & sitä kaipaan. Aina välillä yritetään itsemme siihen "muistuttaa ja pakottaa", mutta ei mene aikaakaan kun se on taas sitä vierekkäisillä sohvilla tv:n töllöttämistä... Silti meillä on seksiä 2-3 krt viikossa, ihanaa, intohimoista, tyydyttävää seksiä. Ja parisuhde toimii - viihdytään toistemme kanssa, ei riidellä jne. Onko teillä myös tuo kunnossa mikä meillä mättää ja miten siinä onnistutte? :o)

Olen samaa mieltä siitä, että suhde ei voi olla kovin hyvä jos ei tahdo fyysistä läheisyyttä puolisonsa kanssa.

Mutta siitä olen erimieltä, etteikö suhde voisi olla huono jos seksi on hyvää.

Mieheni on alkoholisti ja suhteemme on tällä hetkellä todella etäinen ja huono, jos ei oteta huomioon sitä että harrastamme hyvää ja tyydyttävää seksiä lähes päivittäin. Olemme luultavasti eroamassa lähitulevaisuudessa, mutta erimielisyydet arjessa eivät ole vieneet kummaltakaan seksihaluja tai taitoja. Seksi on siis hyvää, mutta suhde huono.

Siinä toisessa kerroin kaiken ajan ja energian menevän lapsiin. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä seksielämä ei varsinaisesti kukoista, ei vaan jaksa kiinnostaa. Tämä onkin yksi parisuhteen osa-alue -tärkeä sellainen- jonka toivon taas nostavan päätään, kunhan tästä vauva/pikkulapsiajasta selvitään. Sittenhän saman rumban voikin aloittaa alusta;)

Onneksi energiavarastot ovat niin kertakaikkisen lopussa että ei tulisi mieleenkään lähteä vieraisiin, huhhuh mikä vaiva siitä olisikaan;))) Eikä toi mieskään kyllä käy, ellei sitten työaikana sellaista harrasta. Kyllä menee kaikki aika kotona/muuten lasten parissa.

yhdessä ollaan oltu 13 vuotta! Suhteemme on rakkautta täynnä, haleja suukkoja, Alussa en ollut asiasta yhtään hyvilläni. Nyt alan jo tottua, eikä minunkaa tee enää mieli.



Lapset ovat tulleet ensi yrittämillä joten niidenkään eteen ei ole tarvinnut "nähdä vaivaa". Ulkopuoliset ovat ihmeissään seksittömydestämme, mutta eihän tälle voi mitään.



Niin ja lapset ovat 3 ja puoli vuotiaat



Meillä ainakin on hvä parisuhde, vaikka meillä ei ole seksiä juuri nimeksikään. Viimeksi viime vuoden heinäkuussa :D

Ekaks tohon seksittömyyteen... No sinänsä hyvä, jos kaksi halutonta/seksitöntä ovat löytäneet toisensa ja elävät onnellisena elämänsä loppuun asti. Ei kai kaikki voi olla tälläisiä nymfoja kuin me;) Ihmettelen vaan, mistä saatte voiman jaksaa välillä niin puuduttavassa ja haastavassa lapsiperheen arjessa. Meillä seksi on just se juttu, joka antaa voimaan ja tuo meidät lähelle uudestaan ja uudestaan.



Meillä toi leikkisyys ja flirttailu myös päivittäistä. Ehkä tulee persoonasta, sillä ollaan leikkisiä ja humoristisia ja nauretaan paljon. Ja meiän jutut menee yksiin... Ollaan tosi samanhenkisiä ja tykätän samoista asioista ja ajatellaan asioista samoin aika pitkälti. Perus mies-naisjutut välillä nostaa ärsytyskynnystä, mutta muuten meillä on aivan ihanaa ja jaksan joka päivä ihailla miestäni.



Ehkä ollaan satuttu löytämään todelliset sielunkumppanit, ollaan meinaan n. 30 hengen kaverituttuporukasta ainoat, jotka eivät ole vuosien varrella vaihtaneet kumpania.

Pääasia on, että parisuhteessa elävät ovat kumpainenkin tyytyväisiä tilanteeseen ja voimanlähteeseen, oli se sitten mikä ikinä tahansa.

Parisuhde ei voi perustua pelkästään seksille. Pitää olla muitakin tapoja tuntea yhteenkuuluvuutta ja myös ei-seksiin johtavaa läheisyyttä pitää löytyä. Keskusteluyhteys on myös oltava toimiva.



Elämässä tulee eteen niinkin vaikeita aikoja, että seksi saattaa jäädä pitkäksikin aikaa, mutta noiden muiden asioiden on silloinkin toimittava.



Seksittömyys liitossa, on vain tekosyy erolle. Kyllä silloin on muutakin ongelmaa takana. Jos on vahva suhde, seksittömiä aikoja kestää, kun tietää niiden olevan tilapäisiä.

eikä yhtäläisyysmerkkejä voi mielestäni vetää kiihkeän seksielämän ja hyvän parisuhteen välille.

Ex-mieheni kanssa meillä oli aina TODELLA kiihkeää sängyssä, jopa niin kiihkeää että olemme useasti sekstailleet eronkin jälkeen koska emme pysty pitämään näppejä irti toisistamme.

Toisaalta päivääkään en enää asuisi hänen kanssaan, yhteiselomme oli aina sen verran vaikeaa. Työlleen ja harrastuksilleen omistautunut itsekäs ihminen ei kumppanina enää kiinnosta. Ja siihen yksinäisyyteen lasten kanssa ei auttanut seksin määrä tai laatu millään tavalla. :-(

Meillä on ihan hyvä parisuhde.



Seksi ei tosin kiinnosta mutta ei yksin ole silti parempi eikä se kumppania vaihtamalla paranisi.



Ei se seksi mikään ykkösasia elämässä ole, ja parisuhde voi olla ihan päin persettä vaikka seksi sujuisikin. Tästä on kokemusta kyllä.

"Meillä kaksi pientä lasta, miehellä fyysisesti raskas työ ja aina aikaa ja HALUJA seksille, saadaan vissiin olla todella onnellisia ja sitä ollaan oltukin jo yli kymmenen vuotta."



Laitapuolenkin kulkijat panee toisiaan niin että puskat suhisee.

että olennaisempaa on parin yhteiset käsitykset hyvästä seksistä ja sen määrästä. Ei se, että sitä on mahdollisimman paljon.



Jokaisella on omanlaisensa libido. Joku tarvitsee seksiä tosi paljon, toinen tuskin lainkaan. Tärkeintä on, ettei kaksi ääripäätä joudu suhteeseen keskenään, koska pakottautuminen vuosikausiksi itselle vieraaseen tilanteeseen ei vain TOIMI.



Läheisyyttä ja energiaa voi luoda parisuhteeseen monin tavoin.