Mitä jos lapsi ei halua lainata lelujaan hiekkalaatikolla?

antamaan hyväksikäyttää itseään kyselemättä. Lainaamisen halun pitää lähteä lapsesta itsestään, ei siitä että optetaan niin toimimaan tai että vanhempi sanoo, että niin pitää tehdä. Lainata voi hyvälle kaverille tms. mutta ei tarvii todellakaan kaikille olla avuliaana aatuna lainauttamassa itselleen tärkeitä tavaroita.

Siinä vaiheessa kun lapselle on suotu mahdollisuus omistaa lelunsa käy lainaaminenkin ihan luontevasti, LAPSEN ehdoilla. Tämä on meillä toiminut erittäin hyvin. Siinä vaiheessa kun aletaan toisten IHMISTEN tavaroita jakamaan tavaran omistajan mielipide tyrmäten voi odottaa ongelmia.

Lainaamisen halu pitäis tulla itestään :D Apuva et oo tosissas! miten lapsi voi mitään oppia jos ei opeteta. Miten voi oppia edes puhumaan jos ei kukaan puhu vieressä. Miten voi oppia pyytämään anteeksi jos kukaan muukaan ei ole niin tehnyt :D:D:D

kyllä se nyt vaan on niin, että tärkeää kasvatusta on tämäkin asia. Ei mikään ihme että tuolla pyörii ajattelemattomia ja itsekkäitä ihmisiä kun kerran oikeesti joku ajattelee jo lapsen leluista että hänen ei tarvitse OMIA lelujaan kenellekään lainata jos ei halua. Mistä ihmeestä se lapsi tuollaisen taidon ja muiden huomioon ottamisen muuten oppii, kertokaa! En kyllä ihan oikeasti ymmärrä tätä.

Eli jos hiekkalaatikolla jokaisella lapsella on jonkun verran omia leluja, niin silloin meidänkin leluja saa lainata, mutta jos ja kun siellä pyörii jatkuvasti näitä lapsia, joilla ei omia leluja näytä olevan ja aina ovat kyttäämässä milloin pääsisivät jonkun lelun viemään, niin sitä en katso hyvällä. Minä en tällaisia sosiaalipummeja ala hyysäämään jo hiekkalaatikko iästä.. kyllä pitäis kotoa löytyä, jos jonkin moista hillopurkkia tai muuta purnukkaa, joilla leikit pystyyn saa, jos vanhemmat eivät lapsiinsa 2 euroa kesässä jaksa investoida perus -hiekkalaatikkosettiin.

Kiva katsoa vierestä kun muut leikkii. Ja eikös ne vieraat lapsetkinm siinä samalla lainaamisen ideaa?

No, nämä leluttomat on usein näitä maahanmuuttajataustaisia, jotka laumana pyyhältävät puistoon ilman mitään aikuisen valvontaa. Omia leluja ei näytä olevan ja sit kytätään toisten leluja.

Se on aina eri asia, jos lapsi osaa nätisti kysyä saako jotain lelua lainata.. sen sijaan, että käy sen nappaamassa itselleen ja painelee hiekkalaarin perimmäiseen nurkkaan sen kanssa puuhastelemaan.

Oli tausta kuin tausta, niin minä edellytän korrektia käytöstä.

Oli kansallisuus mikä tahansa, niin hyviä tapoja toivoisi lapsille opetettavan kotona. Mistä päästäänkin uuteen aiheeseen, voiko muiden lapsia neuvoa/opastaa jne. =) Itse annan lainata leluja, ja odotan silloin tietysti että lapsenikin saavat lainata hänen lelujaan. Puistossa on toki ollut myös niitä joilla omat hiekkalelut ei ole olleet mukana (pikainen ulkoilureissu/unohtunut), tai kyseessä pieni lapsi jolle ei vielä ole omia hankittu.

Jos joku tulisi kysymättä lelun ottamaan, niin sanoisin nätisti että "tuleppas takaisin" ja "on kohteliasta kysyä saako lelua lainata, ennen sen ottamista".

T. 17

Mistäkö oppii?

normaali lapsi oppii tarkkailemalla esimerkkiä.



Lapsi ei opi siitä mitään että mamma sanoo, että annapa tepolle se ämpäri ja lapsio kun et nyt leiki itse.



kukaan ei opi käskystä mitään.



lapsi oppii katsomalla lainaako isä ja äiti omia tavaroitaa muille. Ei kukaan oikeasti lainaa. kaikki myyvät huutiksessa tai keltaisessa pörssissä.

aivan takuulla nämäkään jotka hiekkiksella lainaavat jos äiti niin sanoo, ei siitä opi paskaakaan. eikä lainaa muille isona mitään kuten et sinä isetkään.

joista ei oikein tiedä onkon ne kilttejä vai ei? Sitten ne yhtäkkiä haluaakin leikkiä lapsen omalla leikkiautolla. Lapsi on epäluuloinen, ei haluaisi lainata, mutta äiti tiukkaan sävyyn käskee lainaamaan. Lapsi ottaa auton tiukasti omaan käteensä ja painaa rintaansa vasten, vieras lapsi tuijottaa ja tulee lähemmäs ja lähemmäs ja vaatii ja vaatii autoa. Vieras tätikin tuijottaa ja äiti käskee uudestaan ja uudestaan, lopulta ottaa auton lapsen kädestä ja antaa toisen lapsen leikittäväksi. Mitä tästä lapsi oppii?



Lainaatko itsekin omia tavaroitasi vieraille ihmisille tuosta vain? Vain ollaksesi epäitsekäs?

ei lapset eikä aikuiset, ellei itse halua. Ei sillä ole merkitystä, onko se lelu leikissä juuri sillä hetkellä vai ei.



Meillä opetellaan huolehtimaan omista tavaroista. Yksi osa sitä on se, että tavaroita ei anneta muiden käyttöön. Koskee perheen autoa, tietokoneita, soutuvenettä ja jopa leikkimökkiä.



En ole ikinä ymmärtänyt, miksi lapsen täytyy antaa tavaroitaan muille. Kyse ei ole vaihtokaupasta tai siitä, että pitää opetella luopumaan omastaan. Ei tarvitse! Turha sanoa, että päiväkodissa viimeistään opittava, mutta kun sinne ei viedä omia tavaroita vaan käytetään yhteisiä.

kun piti lainata leluja sellaisille, joita ei tuntenut, tai sellaisille, joiden sai pelätä rikkovan ne (=yks naapurin lapsi). Ei se aikuisesta varmaan ole iso juttu, jos sangosta esim. irtoaa sanka, mutta lapsena harmitti ihan vietävästi, jos naapurin muksun rajun leikkimisen (tai jopa tahallisen tuhoamisen) seurauksena jokin oma lelu meni rikki.

ei lapset eikä aikuiset, ellei itse halua. Ei sillä ole merkitystä, onko se lelu leikissä juuri sillä hetkellä vai ei.

Meillä opetellaan huolehtimaan omista tavaroista. Yksi osa sitä on se, että tavaroita ei anneta muiden käyttöön. Koskee perheen autoa, tietokoneita, soutuvenettä ja jopa leikkimökkiä.

En ole ikinä ymmärtänyt, miksi lapsen täytyy antaa tavaroitaan muille. Kyse ei ole vaihtokaupasta tai siitä, että pitää opetella luopumaan omastaan. Ei tarvitse! Turha sanoa, että päiväkodissa viimeistään opittava, mutta kun sinne ei viedä omia tavaroita vaan käytetään yhteisiä.

Eihän lainaaminen tarkoita sitä, että tavaroita annetaan muille. Se on sitä, että lapsi oppii toimimaan yhteistyössä, leikkimään yhteisillä leluilla ja saa itselleenkin kivoja leluja kaverilta käyttöön.

Mistäkö oppii?

normaali lapsi oppii tarkkailemalla esimerkkiä.

Lapsi ei opi siitä mitään että mamma sanoo, että annapa tepolle se ämpäri ja lapsio kun et nyt leiki itse.

kukaan ei opi käskystä mitään.

lapsi oppii katsomalla lainaako isä ja äiti omia tavaroitaa muille. Ei kukaan oikeasti lainaa. kaikki myyvät huutiksessa tai keltaisessa pörssissä.

aivan takuulla nämäkään jotka hiekkiksella lainaavat jos äiti niin sanoo, ei siitä opi paskaakaan. eikä lainaa muille isona mitään kuten et sinä isetkään.

Kun lapsi lainaa leluja kaverillekin, hän oppii että yhteiset leikit sujuvat paremmin, kun annoin omia lelujani yhteiseen leikkiin. Lapsi pääsee myös leikkimään toisen kivoilla leluilla.

Kun lapsi saa muutaman hyvän kokemuksen siitä, mitä iloa lelujen jakamisesta on (vaikka ne olisikin jaettu äidin painostuksesta), niin hän oppii ettei kannata kyräillä ja puolustaa omaa omaisuuttaan henkeen ja vereen, kun jakamalla leikistä tulee paljon hauskempi.

Meillä ei kotona kuullut koskaan sanaa "kiitos" ja musta sen ääneen sanominen oli todella vaikeaa ja suorastaan noloa, kun oli lapsi. Eli jos omien lasten on tuota sanaa vaikea lausua, niin kannattaa miettiä omia tapojaan.

Yhteiset on yhteisiä eli ei kenenkään. Lapsen lelut on lapsen leluja. Yhteisillä (ja usein rikkinäisillä) saa leikkiä kaikki, lapsen omilla vain lapsi.



Yhteistyössä ei tarvita välineeksi lapsen omia leluja, ihan riittävät yhteiset. Yhteistyötä voi tehdä, vaikka kaikilla olisi omat lelut käytössä. Katso vaikka oikeaa tietyömaata: siellä voi olla 5 urakoitsijaa omilla koneilla töissä ja yhteistyö toimii.

Mistäkö oppii? normaali lapsi oppii tarkkailemalla esimerkkiä. Lapsi ei opi siitä mitään että mamma sanoo, että annapa tepolle se ämpäri ja lapsio kun et nyt leiki itse. kukaan ei opi käskystä mitään. lapsi oppii katsomalla lainaako isä ja äiti omia tavaroitaa muille. Ei kukaan oikeasti lainaa. kaikki myyvät huutiksessa tai keltaisessa pörssissä. aivan takuulla nämäkään jotka hiekkiksella lainaavat jos äiti niin sanoo, ei siitä opi paskaakaan. eikä lainaa muille isona mitään kuten et sinä isetkään.

Kun lapsi lainaa leluja kaverillekin, hän oppii että yhteiset leikit sujuvat paremmin, kun annoin omia lelujani yhteiseen leikkiin. Lapsi pääsee myös leikkimään toisen kivoilla leluilla. Kun lapsi saa muutaman hyvän kokemuksen siitä, mitä iloa lelujen jakamisesta on (vaikka ne olisikin jaettu äidin painostuksesta), niin hän oppii ettei kannata kyräillä ja puolustaa omaa omaisuuttaan henkeen ja vereen, kun jakamalla leikistä tulee paljon hauskempi.

lainattu lelu ei tulekaan ehjänä takaisin ja seuraavalla kerralla ymmärtää olla lainaamatta.

Meillä ei kotona kuullut koskaan sanaa "kiitos" ja musta sen ääneen sanominen oli todella vaikeaa ja suorastaan noloa, kun oli lapsi. Eli jos omien lasten on tuota sanaa vaikea lausua, niin kannattaa miettiä omia tapojaan.[/

Meillä ei myöskään koskaan pyydetty mitään anteeksi. On täytynyt sitten opetella itse isompana, samalla kun opettaa lapsille...

miksi tuo lainattu teksti ei tullutkaan siniseen laatikkoon, en sitten vissiin osannut... :(

autoaan naapurille. En usko että oikeesti kovin moni.

ei ollut koskaan edes tullut mieleenikään ettenkö lainaisi autoamme jos joku naapuri/ystävä sitä tarvitsisi!??!

Lapsi oppii vanhemmiltaa suhtautumaan maailmaan JOKO pelolla TAI rakkaudella.

Onko toinen ihminen uhka omalle hyvinvoinnille vai joku jonka kanssa voi jakaa asioita. Ihminen ei ole erakko vaan voi huomattavasti paremmin kyetessään edes jonkinlaiseen vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen elämään. Pohjimmiltaan teidän lapsenne opettelevat hiekkalaatikolla juuri tätä asiaa. kannattaako kuluttaa elämänsä varmistamalla oma hyvinvointinsa muita vastaan vai jakamaan oma hyvänsä ja huononsa toisten kanssa. vanhemmat vaikuttaa hyvin pitkälle siihen kumman elämän lapsi saa.

Vanha ketju, mutta kommentoin silti.

Entä jos leikkikentällä lapseni on ensin hiekkalaatikolla leikkimässä omilla leluillaan ja haluaa mennä välillä keinumaan, ja me jätämme hiekkalaatikon reunalle siististi lapsen lelut, ja kun lapseni haluaa uudelleen tulla leikkimään hiekkalaatikolle, on toiset lapset vieneet lapseni lelut ja leikkivät niiden kanssa pitkin leikkipuistoa lupaa kysymättä. Ja heidän vanhempansa vaan seisoskelevat. Niin pitääkö minun lapsen leikkiä ilman lelujaan, kun ne on vaan viety lupaa kysymättä, vai menenkö minä hakemaan toisilta lapsilta lelut pois??? (Lapseni siis reilu 1v., Ei osaa itse kysellä)

Entä kun olen leikkipuistoa jossa on kunnan leluja yhteiskäyttöön ja siellä hiekkalaatikolla on uhma ikäinen lapsi ja minun reilu 1v. Ja uhma ikäinen omii kaikki yhteiset lelut ja sanoo niitä omikseen, hänen vanhempansa vaan hymyilee idioottimaisesti ja minun lapsellani ei jää yhtään yhteistä lelua?

Tai kun minun lapseni lelu on viety lupaa kysymättä ja lapseni huomaa toisella lapsella hänen oman hiekkalelun ja haluaa sen tietenkin itselleen, mutta tämä toinen lapsi ei halua antaa lelua lapsellani?