Lue keskustelun säännöt.
Lähden töihin ja mun vauva joutuu hoitoon :( Morkkis!
21.06.2010 |
Mun pikkuprinssi (kahden tyttölapsen jälkeen) on 1 v 4 kk kun joudun töihin. Tyttöjen kanssa olen ollut kotona pidempään ja niin olin ajatellut nytkin. Mutta kun työpaikkaa ei ole odottamassa ja nyt löytyi mieleinen, "joudun " töihin odotettua aiemmin.
Näinä päivinä kun ei vakipaikasta oikein talolainoja ajatellen uskalla kieltäytyä...? Koomisinta tässä on se, että perheen talous olis kyllä kestänyt että olisin kotona vielä vuoden, mutta vuoden päästä lainoja on maksettava ja töihin mentävä. En vaan ole täysin vakuuttunut että vuoden päästä mulle tarjotaan yhtä hyvää hommaa. Eli sekävin tuntein ruvetaan pikkumiehelle hoitopaikkaa etsimään... Minun pikkukuopus, nyyh!
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ano kuuden kuukauden päästä osittaista hoitovapaata.
Tai isä jää kotiin tai teette molemmat osittaista hoitovapaata ja muutenkin limitätte päivänne.
Vaihtoehtoja on paljon.
Mun pikkuprinssi (kahden tyttölapsen jälkeen) on 1 v 4 kk kun joudun töihin. Tyttöjen kanssa olen ollut kotona pidempään ja niin olin ajatellut nytkin. Mutta kun työpaikkaa ei ole odottamassa ja nyt löytyi mieleinen, "joudun " töihin odotettua aiemmin.
Näinä päivinä kun ei vakipaikasta oikein talolainoja ajatellen uskalla kieltäytyä...? Koomisinta tässä on se, että perheen talous olis kyllä kestänyt että olisin kotona vielä vuoden, mutta vuoden päästä lainoja on maksettava ja töihin mentävä. En vaan ole täysin vakuuttunut että vuoden päästä mulle tarjotaan yhtä hyvää hommaa. Eli sekävin tuntein ruvetaan pikkumiehelle hoitopaikkaa etsimään... Minun pikkukuopus, nyyh!
on MULLE vielä vauva! Enkä edes imetä ;DDDDD (ja lisää ei tule)
ap
Ja sit säkin saat jo puolen vuoden kuluttua hakea uudessakin paikassa hoitovapaata.
Paitsi, ettei miehesikään taida saada hoitovapaata muuta kuin kahden kuukauden varoitusajalla, ellei sitten ole paljon kertyneitä lomia tms. sitä ennen pidettäväksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
isä ei tässä tilanteessa voi jäädä kotiin, mutta pystyy kyllä flexaamaan työaikojen kanssa niin että poika on hoidossa ma-to n. 6-7 tuntisia päiviä. Pisimmillään 7,5 h ehkä kerran vkossa. Ja kuitenkin noin pieni nukkuu pari tunti pvässä, missä vaan...
Joo huomaattekin varmaan, että tarviin vaan henkistä tukea ja kannustusta sille, että poika pärjää kyllä, ja äitikin oppii... ;)
Jonkun aikaa sitten dokkaria jossa P-Koreasta lähti nainen E-Koreaan, jätti lapsensa sukulaisille.
Sukulaiset sanoivat että lapsi vaan itki kokoajan, joten me annettiin se pois.
Ajattele: lähdet vieraaseen maahan, tekemään elämää ja suku myy sun lapsen pois.
Tämä maa on niin kamala lintukoto! Sulla on lapsi ja olet terve, sulla on työ ja valitat siinä jostain nyyhkystä. Työssäkäyminen on hyvä asia!
Perhe-elämän voi yhdistää työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaa jo kävellä ja syödä itse, joten ei ole ihan täysin autettava. Ulkoilutkin sujuu helpommin kuin ihan vauvojen kanssa. Mulla on moni hoitolapsi aloittanut paljon pienempänäkin, ja hyvin ihan pientenkin kanssa on aina mennyt.
Tiedän, et mun poju pärjää, ongelmahan tässä nyt onkin äidin korvien välissä! ;DDDDD
Ja siinä, että muut on saaneet olla kotona 2,5-vuotiaiksi. Nyt ois ollut mun viim mahd lullia kotona pikkumiehen kanssa, halailla ennen päikkäreitä, kuulla ekat selvät sanat, kattoo, miten tomera tapaus kasvaa... (joo, ja siivota, taistella pukemisen kanssa, vaihtaa vaippoja...)
ap (joka miettii aivan liikaa!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on lapsi, kaikki kunnossa!
Valita tota sille Korealaiselle naiselle.
Kun tarttee kaikenlaisia valituksia eräitten ihan hankkimalla hankkia. :(
Montakos Korealaista jalkapalloilijaa on jo loikannu?
Sää et oikeasti voi valittaa kun menet töihin? Perheellinen mamma.
9
meni esikoinen tuon ikäisenä hoitoon. Saatiin rukattua hoitopäivät suht lyhkäsiksi. Minä menin töihin myöhemmin kuin mies, joten vein pojan hoitoon. Mies taas pääsi töistä aikaisemmin pois, joten haki lapsen pois hoidosta. Hoitoaika päivää kohti oli 6-7 tuntia.
Hyvinhän poika hoidossa viihtyi. Vähän oli alussa ihmeissään, kun vein hoitoon, mutta päivät oli juoksennellut muiden lasten kanssa. Meidän lapsi aloitti ryhmäperhepäivähoidossa, jossa oli 2 hoitajaa ja 8 lasta yhteensä. Jos toinen hoitajista sairastui, kuitenkin toinen hoitajista oli aina tuttu henkilö.
Kova paikka se silti itselle oli. Mutta kun huomasi myöhemmin, miten hyvin lapsi hoidossa viihtyi, ei ollenkaan tuntunut enää pahalta viedä hoitoon.
En tiedä, mitä olisi tehnyt, jos poika ei selvästi hoidossa olisikaan viihtynyt, mutta onneksi tätä ei tarvinnut pohtia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tosiaan kyseessä tuo 6-7 tuntia/pvä, neljänä päivänä vkossa.
Kyllä tämä tästä järjestyy.
Ja tosiaan oltavat siellä Koreassa ei varmaan ole kadehdittavat, mutta en tosiaan voi heidän tilanteeseensa mitenkään vaikuttaa. En tekemällä töitä, mutta en myöskään jäämällä kotiin! En pysty kantamaan huolta Korean kaikista pikkulapsista, mutta yritän elää niin, että omani saisiavat hyvät ja vakaat lähtökohdat elämäänsä.
(tää oli siis 9:lle, joka Korean tilanteesta kovin on huolissaan!)
ap
Älä sitä murehdi vaan nauti työnteosta ja ota vakipaikka vastaan, ei niitä ihan joka oksalla ole!