Miksi vanhempien pitää saada lomaa omista lapsista?
Tuota toista ketjua lukiessani järkytyin niistä kommenteista, missä lukee, että vanhempienkin pitää saada lomaa eli lapset silloin päivähoitoon vanhemman loman ajaksi. Ihan järkyttävää! Mä ainakin oikein odotan, että loma alkaa ja saadaan olla yhdessä koko perhe. Tehdään kaikkea kivaa yhdessä ja nautitaan toistemme seurasta ja kiireettömyydestä. Kyllä musta tuntuis pahalta, jos joku mulle todella tärkeä ihminen sanois haluvansa lomaa musta ja lykkäis mut jonnekin hoitoon siks aikaa.
Kommentit (41)
ja isovanhempia ei auttaminen kiinnosta. Olen lapsen kanssa käytännössä kaiken sen ajan kun en ole töissä tai matkalla töihin/töistä. En todellakaan tunne huonoa omaatuntoa siitä että 1-2 päivänä vuodessa vien lapsen tarhaan kun itsellä alkaa loma. Tosin vien lapsen myöhemmin ja haen tavallista aikaisemmin. Loput 363 päivää kun olen sen lapsen kanssa kaikki mahdolliset ajat.
Näinä 1-2 päivänä todella nautin siitä että edes pienen hetken saan huolehtia vain ja ainoastaan omista tarpeistani, enkä koko ajan muiden.
ja nythän ap puhui lasten päiväkotiin viemisestä ei muusta hoidosta(mummut, kummit jne..) oottekos koskaan ajatelleet te vanhemmat jotka viette lapsenne päiväkotiin ja itse olette lomalla miltä se mahtaa lapsesta tuntua? eikö teidän mielestänne lapsenne tarvi lomaa hoidosta ihan samallalailla kuin itsekin kaipaatte lomaa työstänne..
Tämä 80-luvulla syntyneiden sukupolvi elää ikuista nuoruutta, lapset ja puoliso laitetaan vaihtoon kun ei ole enää kivaa ja pääse tekemään "omia juttuja" tarpeeksi.
Niitä kyllä tehdään, mutta vähän kuin koristeeksi kotiin, on niin kiva pukea muotivaatteisiin ja ostaa nättejä vaunuja. Lapsi on kulutustavara, joka valitettavasti sitten ryhtyykin ihmiseksi, jolla on ihmisen tarpeet.
Puoliso on nykyisin vaihtotavaraa ja lapset näköjään myös. Aikaisemmin parisuhde oli sivuseikka, perhe meni sen edelle. Nyt minä-minä on pääasia, perhe ja puoliso jotain ikävää ja hankalaa, jota pitää sietää "oikean elämän" rinnalla.
Lapsi, josta vanhemmat tarvitsevat ja haluavat lomaa, tietää kyllä vuoden jokaisena päivänä olevansa inhottu ja vihattu, sanoivat vanhemmat mitä tahansa.
Ja kuitenkin sun lapset on niin isot että ne voi jo olla päiväkodissa? Opettele tekemään asioita lastesi kanssa yhdessä niin et tarvitse jokaiseen ylimääräiseen asiaan hoitoapua.
Me ollaan rakennettu lasten kanssa lomalla ilman että lasten tartti olla hoidossa, ja tosiaankin lasten kanssa pystyi tekemään vaikka mitä. eikä siihen lasten hoitoon tartte kuin toista aikuista, eli kummankin työt eivät edes keskeydey silloin kun lapset vanhempiaan tarttevat.
Valintakysymys, ei muuta. Osa elää lasten kanssa, osa taas siirtää lapset sivuun pystyäkseen tekemään aikuisten asioita.
päivän vuodesta hoidossa silloin kun äiti on lomalla.
Olen yh (mies kuollut) ja isovanhempia ei auttaminen kiinnosta. Olen lapsen kanssa käytännössä kaiken sen ajan kun en ole töissä tai matkalla töihin/töistä. En todellakaan tunne huonoa omaatuntoa siitä että 1-2 päivänä vuodessa vien lapsen tarhaan kun itsellä alkaa loma. Tosin vien lapsen myöhemmin ja haen tavallista aikaisemmin. Loput 363 päivää kun olen sen lapsen kanssa kaikki mahdolliset ajat.
Näinä 1-2 päivänä todella nautin siitä että edes pienen hetken saan huolehtia vain ja ainoastaan omista tarpeistani, enkä koko ajan muiden.
ja nythän ap puhui lasten päiväkotiin viemisestä ei muusta hoidosta(mummut, kummit jne..) oottekos koskaan ajatelleet te vanhemmat jotka viette lapsenne päiväkotiin ja itse olette lomalla miltä se mahtaa lapsesta tuntua? eikö teidän mielestänne lapsenne tarvi lomaa hoidosta ihan samallalailla kuin itsekin kaipaatte lomaa työstänne..
Mun mielestä on lähinnä säälittävää jos vanhemmat pystyvät harrastamaan villiä seksiä vain muutaman vuoden välein.
Tai se että ollaan ihan liekeissä kun päästään kerran vuodessa kahdestaan viihteelle.
Mies ei pidä kesälomia koskaan ja vauva on vasta 5kk ja haluaisin niin kovasti olla edes päivän rauhassa. Esikoinen jo 5-vuotias ja muistan, että tässä vaiheilla esikoisestakin oli suurin puutumus ja se helpotti siitä pikkuhiljaa. Haaveilin koko vauva-ajan siitä, miten saisin vauvan yökylään jonnekin. Sitten esikoisen ollessa 1-2 -vuotias, olisi mummuille otettukin, mutta ei enää ollut tarvetta. Ennen tämän vauvan syntymää ei käynyt edes mielessä, että 5-vuotias pitäisi saada johonkin yöksi, kun elämä oli niin helppoa jo. Vauvan kanssa on vaan uuvuttavaa aluksi. Toiset kokee taaperoiän raskaampana, mutta mulle tää vauva-aika on pahempaa.
jotka pitävät lapsia pk:ssa muutaman vapaapäivän vuodessa, jotta saavat itselleen hengähdystauon. Uskon, että tämä on kaikkien mielestä jopa suotavaa.
Mutta,, meidän yksi tuttavapariskunta pitää kesälomat niin, että yhteistä lomaa on kaksi viikkoa, jolloin lapset ovat pois päiväkodista. "Omilla" kahden viikon lomillaan lapset ovat pk:ssa, "koska loma menisi lapsenvahtina olemiseen eikä pystyisi reissaamaan eikä harrastamaan". Itse en koskaan voisi toimia noin, mutta kaipa se sitten on ihan ok käytäntö?
Mutta sitä vain ei ole mahdollista mitenkään järjestää. Molemmat vanhemmat ovat aivan rikki ja uskon että muutamankin tunnin hoito tekisi terää niin lapsille kuin vanhemmillekin mutta mitään mahdollisuutta hoitoa ei ole järjestää. Tämäkään ei voi olla hyväksi, olla lasten kanssa 24h/vrk x 7pv/vk jne... ei yhtään taukoa koko kuuden vuoden aikana.
jolla elämässä rikkautena on perhe, jonka kanssa saa reissata. Eikö ole kummallista, jotkut lapset haluavat olla vanhempiensa kanssa vaikka kesällä, ja vanhemmat sen sallivat. Ei se ole keneltäkään pois.
ja ihan sama juttu. Yhdessä viihdytään ja matkustellaan. Ei ole kenelläkään mitään tarvetta ottaa lomaa toisistaan.
"hiukan" kateellisia siitä, että toiset pystyy pitää lomia omista lapsistaan ja eivät pode siitä huonoa omatuntoa..:))
Ei lapsi mene siitä rikki, jos vanhemmat viettävät kahdenkeskistä aikaa/lomaa!
Sitä paitsi mitä väliä siitä on teille, miten joku viettää lomaa. Hankkika oma elämä, älkääkö eläkö vain lastenne kautta!!!
Luulenpa että aika harva saa tonikäistä minnekkään hoitoon yöksi ja edes osaa jättää muille yöksi! Itse en tiedä omasta tuttavapiiristä KETÄÄN joka olisi jättänyt alle 8kk ikäisen yöksi muille kuin isälle. Ja mulla on laaja lapsiperheiden tuttavapiiri. Etkö saisi päiväksi pariksi ketään avuksi? mummut, kummit, tädit, sedät, serkut, ystävät...joku joka vois lähtee pariksi tunniksi vauvan kanssa vaikka lenkille vauvan päikkäreiden ajaksi. Saisit vaikka nukkua rauhassa. Sitte syöttäsit sen ja lähtisit ite kaupungille pariksi tunniksi ja sitte taas kävisit syöttään ja menisit lenkille/uimaan/kuntosalille... Nuku muutebki päiväunia kun vauvaki nukkuuu!
Me lasten kanssa lomailevat tiedämme, että lapsen lapsuus on lyhyt. Jos heivaa lapsen sivuun elämästään siinä vaiheessa, niin on aika ihmeissään, kun lapsi on teini.
Me lasten kanssa lomailevat tiedämme, että lapsen lapsuus on lyhyt. Jos heivaa lapsen sivuun elämästään siinä vaiheessa, niin on aika ihmeissään, kun lapsi on teini.
Me, ilman lapsia lomailevat tiedämme, että tarvitsemme välillä lomaa ja yhteistä aikaa yhdessä puolison kanssa. Tai ilman puolisoa. Ja kyllä, ILMAN LAPSIA!! Ja emme tunne häpeää siitä, mikä on täysin luonnollista. Miksi lapsia pitää ottaa mukaan lomalle? Kyllä kaikille tekisi vain hyvää, jos olisi vähän aikaa erossa omista lapsistaan. Ps: ja minulla on aivan täydellinen suhde lapseeni. Rakastan lapseni kanssa olemista, mutta myös aikaa ilman häntä:))
Tarkoitan lomailulla esim. viikon reissua etelään tms. En sitä, että lapset ovat välillä päivän mummolassa ja itse saa käydä rauhassa miehen kanssa leffassa ja viettää rauhallista aikaa hetken. Mutta en tajua mitään oikeiden lomien viettämistä ilman lasta. Pidän sellaisia ihmisiä vähän tunnekylminä.
Nyt olen äitiyslomalla ja suren jo etukäteen sitä päivää, kun vien taas katraani hoitoon.
En ihan ymmärrä niitäkään, jotka päivähoidon sijaan pitävät lapsia esim. mummoilla viikkoja, mulle tulisi ihan hirveä ikävä, lapsista puhumattakaan :). Yön tai pari vuodessa ovat yhtäaikaa yökylässä, niin on saatu vähän kahdenkeskistä aikaa. Muuten hoidetaan parisuhdetta ihan tässä perhe-elämässä toisiamme huomioimalla, osoittamalla hellyyttä jne.
ja huomaan miksi. Ilmaisin itseni epäselvästi, kun ajatus tähän topiciin tuli nimenomaan siitä ketjusta missä keskusteltiin päiväkodeissa olevista lapsistanjoiden vanhemmat lomalla.
Tarkoitin siis nimeonomaan sitä, että miten jotkut vanhemmat voivat olla niin sydämettömiä, että antavat lasten olla osan kesälomastaan päiväkodissa. Lapsikin kun tarvitsee lomaa sieltä päiväkodista. Ja sen toki ymmärrän jos yh pari päivää vuodessa näin tekee, mutta en sitä, että kesällä viikko pari tai jopa koko kesäloman lapsi hoidossa, kun vanhemmat lomailee.
Tokihan vanhemmat tarvii omaa aikaa ja lapsillekin on ihan lomaa olla joskus esim. mummolassa. Onhan se nyt ihan eri juttu lähteä lomalle mummolaan kuin jatkaa päiväkotiarkea.
ap
Jos ajatellaan just tät yhtä ketjussa mainittua esimerkkiä, että perheen vanhemmilla 4 viikkoa lomaa, joista 2 koko perheen kanssa, kaks kumpikin vanhempi "omillaan" itseään varten, niin en todellakaan ymmärrä.
Jos vanhempi on töissä esim. 8-16, lapsi on hoidossa mahdollisesti jopa 7-17, ainakin pidempään kuin vanhempi töissään. Lapsiko ei siis kaipaisi lomaa...
Ja kesällä vielä pk:t yhdistetään ja aika siellä on lapselle monin kerroin rankempaa kuin normaalin toimintakauden aikana.
Ymmärrän todella yksinäiset yh:t ja vaikeasti vammaisten lasten vanhemmat osittaisena poikkeuksena tässä asiassa eikä tässä ketjussa siitä ollutkaan kyse. Mutta oikeasti, on tarhantätinä aivan uskomatonta katsoa, kuinka yleensä puku/jakkupuku päällä kulkeva vanhempi tuo lapsen kesällä silmät ristissä kello 7 hoitoon bermudashortseissa ja lähtee "töihin" tullakseen hakemaan klo 16-17. Ymmärrän vielä sen jotenkin, että esim. viikon talvilomalla lapsi on yhden päivän hoidossa, jos on paljon jotain virastoasioita, jotka pakko hoitaa. Mutta vain sen yhden päivän. Ja oikeasti tarpeellisten asioiden hoitoon.
Miten aikuisten on niin vaikea ymmärtää, että myös lapsi väsyy ja kaipaa omaa aikaa. Jos aikuisesta on kivaa saada toteuttaa itseään, eikö lapsella ole tähän oikeus lomallaan? Tai ylipäätään lomaan...
Me lasten kanssa lomailevat tiedämme, että lapsen lapsuus on lyhyt. Jos heivaa lapsen sivuun elämästään siinä vaiheessa, niin on aika ihmeissään, kun lapsi on teini.
Olen samaa mieltä kanssasi, että lapsuus on lyhyt. Ja siksi minä olen kotiäiti. Minä lomailen silloin, kun lapset on mummoloissa päivän, pari kerrallaan. Suosittelen kaikille muillekin. Ei tartti viedä muksuja tarhaan ollenkaan!
Joo, meillä ei ole asuntolainaa maksettavana. Sekin on valintakysymys. Lapset on lapsia niin lyhyen aikaa, että lykätään omistusasunnon hankintaa, ettei tarvisi työntää penskoja tarhaan ja raataa itse töissä niska limassa. Miehellä on työpaikka ja tullaan yhden tuloilla toimeen aivan mainiosti.
Mun 2 lastani ovat jo yli 40v. ja heillä jo omia lapsia. Sallin silloin tällöin noin 3 - 4 kertaa vuodessa lapsilleni olla puolisonsa kanssa 1 tai 2 yötä ja pv ää ihan kaksin. Oma puolisoni on edesmennyt ja olen leskirouva. Aikoinaan omassa perheessäni kun lapset oli pieniä emme paljoa lainkaan olleet kaksin. Elämämme oli sellaista että lapset kuuluivat kaikkeen mukaan. Ei ollut suvusta hoitajia lähellä ja aina piti maksaa. En tunne jääneeni mistään vaille vaikka tänäkin päivänä elän aika paljon "lapsieni" kautta. Ihmiset ja perheet ovat erilaisia. Sallittakoon erilaisuus eikä olla kateellisia
Minusta on kyllä oikein hauskaa jättää lapset mummolaan hoitoon ja pitää sillä tavalla heistä lomaa.