Mitä ajattelet tapahtuneen Raisa Räisäselle?
Kommentit (57)
Raiskattiin ja tapettiin. Ruumis jossain metsähaudassa.
Itse uskon että tässä on vain yksi ihminen katoamisen takana (vrt. joukkoraiskaus) koska jos kyseessä olisi isompi porukka niin asia olisi livahtanut vahingossa jossain vaiheessa selville tai ihmiset muistaisivat ison (luultavasti häiriköivän) porukan.
Puhuttiin silloin paljon ja edelleenkin välillä juttu tulee esille. Selvittämättä jäänyt toistaiseksi.
sammui sinne ja paleltui kuoliaaksi. Myöhemmin kipattiin kaatopaikalle ja hautautui sinne.
Kuolluthan hän on, niin kauan kuitenkin aikaa jo kulunut katoamisesta. Jo virallisestikin kuolleeksi julistettu.
Eikös joku musta jenkkiauto oletettavasti liittynyt katoamiseen jotenkin? Olisiko joutunut hyväuskoisena, humalaisena nuorena naisena väärään seuraan? Toivottavasti Raisan lähtö tästä maailmasta on ollut kivuton ja nopea.
Jotenkin olen aina ajatellut hänen olevan veteen haudattuna. Tampereen seudullahan niitä järviä riittää...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raisa_R%C3%A4is%C3%A4sen_katoamistapaus
http://www.kadonneenomaiset.com/index_files/raisaraisanen.htm
wikipedian artikkelin luettuani tulee mieleen, että olisiko tosiaan kylmettynyt ja paleltunut, olihan ilta viileä ja hänellä oli tosi pienet vaatteet päällään. Viimeinen silminnäkijälausunto ainakin viittaisi siihen suuntaan. Ehkäpä mennyt lämmittelemään johonkin humalassa löytämäänsä "suojaisaan paikkaaan", aiemmin ehdotettu lehtilaatikko voisi olla yksi vaihtoehto. On paleltunut lehtien alle ja laatikko on tyhjennetty normaaliin tapaan seuraavalla viikolla...
Aika monissa noissa mahdollisissa auto-tutkintalinjoissa kuskit tai muut kyydissä olijat on tummia ja ulkomaalaistaustaisia. Toivottavasti tapaukselle saatais jonkunlainen selvyys, jo Raisan omaistenkin vuoksi.
Sitten mahdollisesti raiskattiin, tapettiin ja on haudattuna metsään tai upotettuna painojen kanssa järveen.
Valitettavasti ei varmaan löydy ikinä, vaikka sitä omaisten takia kovasti toivoisi.
En usko että on tappanut itseään tai vahingossa kuollut. Silloin ruumis olisi löytynyt tai joitakin vihjeita olisi olemassa.
Aika monissa noissa mahdollisissa auto-tutkintalinjoissa kuskit tai muut kyydissä olijat on tummia ja ulkomaalaistaustaisia. Toivottavasti tapaukselle saatais jonkunlainen selvyys, jo Raisan omaistenkin vuoksi.
Aika monissa noissa mahdollisissa auto-tutkintalinjoissa kuskit tai muut kyydissä olijat on tummia ja ulkomaalaistaustaisia. Toivottavasti tapaukselle saatais jonkunlainen selvyys, jo Raisan omaistenkin vuoksi.
Musta taas on puhuttu myös supisuomalaisesta fiftariporukasta. Olleet liikkeellä sillä museoautolla.
Katsopas tuo linkitetty Ylen pätkä elävästä arkistosta. Tuo museoauto on vain yksi monista autoista. Itse olin suorastaan yllättynyt miten montaa eri autoa tapauksessa voi olla osallisena aina kultaisesta mersusta punaiseen Escortiin. Lähes kaikissa noissa silminnäkijähavainnoissa kuskina tai matkustajina on ollut tummia miehiä, ohjelman mukaan esim. pohjois-afrikkalaisia, turkkilaisia tms.
helppo saalis. Eiköhän Raisa kuitenkin noussut ihan suomalaisen miehen kyytiin, ikävä kyllä kyseessä oli raiskaaja. Raisan kuolema oli joko vahinko tai pikaistuksissa tehty kuristaminen. Veikkaan, että ruumis on jossakin syrjäisessä metsämaassa/suossa.
Ehkä raiskattu tai ainakin yritetty. Missä sitten ruumis? Mä taas uskon, että ruumis on järvessä, joko Pyhäjärvessä tai Näsijärvessä.
Ehkä joskus vuosien päästä löytyy, kuten nyt se piippumuumio.
kuljettaja säikähti ja vei ruumiin mennessään. piilotti metsään tms.
joukkoraiskattiin, kuristettiin ja haudattiin matalaan hautaan.
raiskattu ja tapettu. Ja jos raiskaaja ollut autolla liikkeellä, on Raisa voitu kuskata ja haudata ties minne, hyvinkin kauas ja syrjäiseen paikkaan.
ajettu jonnekkin mökille/metsäpolulle ja raiskattu ja tapettu. Ruumis tarkkaan mietityssä paikassa koska ei olla vieläkään löydetty. Asialla ulkopaikkakuntalaiset, mahdollisesti ulkomaalaistaustaiset miehet.
Nimittäin itse olin Raisan katoamista pari vuotta aijemmin (v.1995) saman ikäinen, näköinen ja kokoinen. No tietenkään en ihan saman näköinen, mutta samoja piirteitä on selvästi. No, mulle sattui eräänä lauantai iltana niin, että lähdin ravintolasta kävellen kotiin. En ollut juurikaan humalassa. Oli talvi ilta, ja kotipaikkakuntani melko pieni. kotiin matkaa 2,5km. Kaverit menivät autolla kaupungin toiselle puolelle, ja auto oli täysi, joten päätin kävellä kotiin. Muutoinkin halusin kävellä hetken yskin ja selvitellä ajatuksiani. Liikkeellä ei ollut muita. Olin parin kilometrin päässä keskustasta, josta kävelin koko ajan kauemmaksi kohti kotia. Tähdet loisti taivaalla, ja ajattelin kiertää pitemmän kautta. Silloin näin parkissa tien toisella puolella noin 100 metrin päässä mustan amerikan raudan. Valot oli sammutettu. Auto lähti hitaasti liikkeelle, tuli mua kohti. Näin , että siinä ei ollut rekisteriä. Auto ajoi hyvin hitaasti ohitseni ja hetken päästä kääntyi. Tuli samaa reunaa samansuuntaisesti kuin minä minua kohti. Ajoi kävely vauhtia vierelleni. Silloin lähdin juoksemaan. Säikähdin kamalasti. Varjelus oli matkassani, sillä olin juuri silloin kerrostalojen luona, joista minua lähimmässä veljeni asui - ja minulla oli hänen asuntonsa avain! Juoksi paniikissa rukouksia taivaaseen lähettäen kohti kerrostaloa ja etsin avaimia taskustani. Auto kiersi viereisen kerrostalon ja oli juuri veljeni kerrostalon toisessa päässä, josta kääntyi ajamaan minua vastaan, kun avasin rappukäytävään johtavan ulko-oven. Veli asui alakerrassa ja kun avasin hänen ovea avaimella, auto ajoi sen talon oven ohitse. Alakerrassa oli isot ikkunat. Olin järkytyksestä jäykkänä. Veli tuli eteiseen ihmeissään. Olin varmasti sen näköinen, että nyt on parasta olla kyselemättä, sillä veli ei kysynyt mitään. Kysyin vain, voisiko hän viedä minut kotiin, ja hän lupasi viedä. Asiasta ei puhuttu sen koommin. Olisi pitänyt silloin veljelle asiasta mainita.
Tämä tapahtui siis vuonna 1995. Olin Raisan tyyppinen tyttö. Kaupunki oli Pohjois-Suomessa, pieni kaupunki. Auto oli musta amerikan rauta, farmariperäinen. Olen monesti miettinyt, että miksi vierus kaveri ei mua napannut kyytiin, olisi niin halutessaan mut saanut varmasti kiinni. Mutta sitten olen ajatellut, että autossa ei varmaan kuskin lisäksi ollut muita. En nähnyt auton sisään.
Ja tämä tarina ei ole ole todellakaan porvoosta, vaan totta. Ja sen vuoksi en edelleenkään uskalla talvella lenkkeillä iltapimeässä yksin.
Kannattaisi ehkä lähettää stoori sähköpostilla vihjeenä.
Nimittäin itse olin Raisan katoamista pari vuotta aijemmin (v.1995) saman ikäinen, näköinen ja kokoinen. No tietenkään en ihan saman näköinen, mutta samoja piirteitä on selvästi. No, mulle sattui eräänä lauantai iltana niin, että lähdin ravintolasta kävellen kotiin. En ollut juurikaan humalassa. Oli talvi ilta, ja kotipaikkakuntani melko pieni. kotiin matkaa 2,5km. Kaverit menivät autolla kaupungin toiselle puolelle, ja auto oli täysi, joten päätin kävellä kotiin. Muutoinkin halusin kävellä hetken yskin ja selvitellä ajatuksiani. Liikkeellä ei ollut muita. Olin parin kilometrin päässä keskustasta, josta kävelin koko ajan kauemmaksi kohti kotia. Tähdet loisti taivaalla, ja ajattelin kiertää pitemmän kautta. Silloin näin parkissa tien toisella puolella noin 100 metrin päässä mustan amerikan raudan. Valot oli sammutettu. Auto lähti hitaasti liikkeelle, tuli mua kohti. Näin , että siinä ei ollut rekisteriä. Auto ajoi hyvin hitaasti ohitseni ja hetken päästä kääntyi. Tuli samaa reunaa samansuuntaisesti kuin minä minua kohti. Ajoi kävely vauhtia vierelleni. Silloin lähdin juoksemaan. Säikähdin kamalasti. Varjelus oli matkassani, sillä olin juuri silloin kerrostalojen luona, joista minua lähimmässä veljeni asui - ja minulla oli hänen asuntonsa avain! Juoksi paniikissa rukouksia taivaaseen lähettäen kohti kerrostaloa ja etsin avaimia taskustani. Auto kiersi viereisen kerrostalon ja oli juuri veljeni kerrostalon toisessa päässä, josta kääntyi ajamaan minua vastaan, kun avasin rappukäytävään johtavan ulko-oven. Veli asui alakerrassa ja kun avasin hänen ovea avaimella, auto ajoi sen talon oven ohitse. Alakerrassa oli isot ikkunat. Olin järkytyksestä jäykkänä. Veli tuli eteiseen ihmeissään. Olin varmasti sen näköinen, että nyt on parasta olla kyselemättä, sillä veli ei kysynyt mitään. Kysyin vain, voisiko hän viedä minut kotiin, ja hän lupasi viedä. Asiasta ei puhuttu sen koommin. Olisi pitänyt silloin veljelle asiasta mainita.
Tämä tapahtui siis vuonna 1995. Olin Raisan tyyppinen tyttö. Kaupunki oli Pohjois-Suomessa, pieni kaupunki. Auto oli musta amerikan rauta, farmariperäinen. Olen monesti miettinyt, että miksi vierus kaveri ei mua napannut kyytiin, olisi niin halutessaan mut saanut varmasti kiinni. Mutta sitten olen ajatellut, että autossa ei varmaan kuskin lisäksi ollut muita. En nähnyt auton sisään.
Ja tämä tarina ei ole ole todellakaan porvoosta, vaan totta. Ja sen vuoksi en edelleenkään uskalla talvella lenkkeillä iltapimeässä yksin.
Tapettu :(