Onko kukaan kieltäytynyt sokerirasituksesta raskausaikana?

Pieni vaiva mutta suuri apu jos sieltä raskausdiabetes todetaan.

ja sen vuoksi koko loppuraskauden jouduin mittaamaan sokereita säännöllisesti ja synnärillä vauvalta mitattiin sokereita monta kertaa. jotenkin koin ne tosi kurjiksi jutuiksi, ja mietin, että jos suosiolla olisin koko seuraavan raskauden ruokavaliolla ja jättäisin testit väliin. niin, myöhemmin arvot oli koko ajan hyviä, paastoarvo ei kertaakaan edes lähellä raja-arvoa.

ap

ja sen vuoksi koko loppuraskauden jouduin mittaamaan sokereita säännöllisesti ja synnärillä vauvalta mitattiin sokereita monta kertaa. jotenkin koin ne tosi kurjiksi jutuiksi, ja mietin, että jos suosiolla olisin koko seuraavan raskauden ruokavaliolla ja jättäisin testit väliin. niin, myöhemmin arvot oli koko ajan hyviä, paastoarvo ei kertaakaan edes lähellä raja-arvoa. ap

etukäteen onko rasituksen tulos normaali vai ei. Eli suosiolla testiin vain, ei niitä ILMAISIA testejä ihan huvikseen tehdä. Kaikenlaisia sitä...

raskaudessa oli ongelmia sokerin kanssa, niin toisessa niitä voi olla jo niin paljon, ettei pelkkä ruokavaliohoito riitä.

Vauvan etuhan tässä on kysessä.

Ekassa raskaudessa oli kerran joku pissanäyte sellainen, että jouduin sitten sokerirasitukseen ihan turhaan. Se oli inhottavaa! Toisessa raskaudessa ei tarvinnut mitään, mutta kolmannen koittaessa oli nää uudet säännökset sitten, jotka pistää sokerirasitukseen melkein jokaisen.



Olisin joutunut tuon ekan raskauden turhan hälytyksen takia testiin, mutta sanoin etten mene. Terkka kirjoitti sitten lähetteen paastoverensokerinäytteeseen ja sanoi, että sitten sokerirasitukseen, jos siinä ilmenee jotain. No en koskaan mennyt otattamaan edes sitä verinäytettä, eikä asiasta puhuttu neuvolassa sen koommin.



Sanottakoon vielä, että lapsi oli terve, täysiaikainen, normaalikokoinen syntyessään eikä mitään diabetesongelmia ole koskaan minulla tai hänellä ollut.

Täällä siihen rasitukseen lähetetään automaattisesti kaikki, mutta itse en mennyt, kun oksensin koko raskauden läpeensä. Ajattelin etten vaan voi tehdä sitä.

Sikiö, joka on tottunut kohdussa liian korkeisiin verensokereihin tuottaa liikaa insuliinia vielä syntymänsä jälkeenkin. Tämän takia riskinä alhaiset verensokerit. Glukoosi on ainoa energiamuoto, jota aivot ja hermosto voi käyttää...



lisäksi riskinä sikiön makrosomia, hartiadystokia jne..

Minä en tykkää verenpaineen mittaamisesta ja joka kerta se on ollut ihan loistava, mutta ei ole tullut mieleenkään kieltäytyä. Vaa'alla käyn, pissin purkkiin ja annan ottaa sormesta verta. Sokerirasitustesti tehdään niin harvoin, että siitä on aivan turha motkottaa. Elämä ei siihen kaadu, että raskausaikana käyttää pari tuntia tärkeään testiin.

Terkkarin mielestä painoo oli tullu liikaa raskaus aikana. Kahtena aamuna yritin, mut koska en ollut syönyt mitään niin laatta lensi. Laskettuun aikaan oli alle kuukaus, niin totesin että en mene.



Lääkäri huomautti kerran asiasta ja terkkari kans. Ei ollu tyytyväisii mun päätökseen. Kaikki muu oli ok paitsi paino. Lopulta oli 17 kg. Ekassa raskaudessa tuli 25 kg.

Mitkä on muuten ne kriteerit joilla laitetaan sokerirasitustestiin?

Itsekästä sanon minä.

"En mää voi kun se oli ihan hirveetä, okseksin vaan ja olo oli ihan hirveä" Joo, kandee sitte hankkiutua raskaaksi.

Itse pyysin että pääsisin kokeeseen, en olisi muuten päässyt. Odotin toista, ikää 27 ja lähtöpaino 52 kiloa, pissassa ei koskaan mitään niin eivät ottaneet neuvolassa edes esille. Mutta meillä on suvussa diabetesta enkä halua ottaa tyhmiä riskejä.

Terkkari soitteli kotiinkin (miehelle!), että kyseessä on lapsen etu ja olen ajattelematon jne.



En ymmärrä, miksi mennä sokerirasitukseen 4 vrk ennen sovittua sektiota, kun yhdessä ainoassa pissanäytteessä oli sokeria "ehkä" liikaa.



Terve lapsi sieltä syntyi.

Myös äidin etu. Patologinen tulos sokerirasituksessa ennustaa usein 2-luokan diabetesta myöhemmässä elämässä. Riskistä on hyvä olla tietoinen siinä vaiheessa, kun asialle voi vielä tehdä jotain.