Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö yrittää estä vauvan nukkuminen sylissä tissi suussa?
14.06.2010 |
Vauvamme 3kk on huono nukkumaan päikkäreitä, useimmiten menee pinnasänkyynsä nukkumaan huudon saattelemana (paitsi yöunille). Päivisin kyllä nukahtaa usein rinnalle ruokailun päätteeksi. Pitää tissin suussa vielä aika kauan, vaikka näyttääkin aivan nukkuvalta, eikä aktiivisesti ime. Jossain vaiheessa irrottaa rinnasta ja yleensä jatkaa uniaan. Saattaa näin ottaa tunnin päikkärit.
Ajaudummeko myöhemmin ongelmiin, jos vauva oppii nukkumaan vain ruoan jälkeen ja vieläpä sylissä? Ruokaa vauveli saa tarpeeksi, koska on jo tuplannut suuren syntymäpainonsa. Öisin nukkuu yhteensä 11 tuntia.
Kommentit (21)
meillä oli juuri samanlaista - iltaisin piti tissittää vähintään kaksi tuntia telkun ääressä, ennen kuin vauva nukahti riittävästi, että pystyi nostamaan sänkyyn ilman että oli tissi suussa. Sama tapahtui jos menin vauvan kanssa sänkyyn (jos sieltä läksin pois, heräsi vartissa). Eli tutulta kuulostaa!
Meillä toimi parhaiten ekat puoli vuotta se, että nukutin vauvan pystyasennossa kantoliinaan - siinäkin yritti heräillä toki, mutta nukkui takaisin kun liikehdin jotenkin. Näin meni päiväunilla 3-4 tuntiakin! Mutta heti heräsi, jos laitoin sänkyyn tms. Vaunuissa onnistui nukkumaan puoli tuntia kerrallaan... Läheisriippuvainen siis (eikä ollut esikoinen muuten!), parhaiten nukkui tissi suussa, vaikkei sitä syönytkään.
Joten näillä kokemuksillani en suosittele olemaan lapsen tuttina! Vaikka ymmärränkin miksi siihen suostuu: meidän neiti on todettu kaikilta tahoilta vaativaksi vauvaksi, lapseksi jne. Eli huusi lapsena ihan kaikkea, eikä siihen mikään auttanut.. Tuttiin tottui ONNEKSI 4,5 kk iässä, kun osasi sen itse suuhunsa työntää, sen jälkeen alkoi vähän helpottamaan tuo unitissinä toimiminen. Usemman lapsen kanssa ei todellakaan olisi ollut aikaa istua tuttina... Eli se siitä LUONNOLLISESTA nukahtamisesta. On eroa nukahtaa tissille ja nukkua tissi suussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli 3 kk:n kohdalla on usein tiheän imun kausi. Jos herää vartin päästä, kokeile imettää taas.
Iltaisin etenkin, tai iltapäivästä alkaen usein vauvat imevät tiheästi ja kitisevät. Googleta "vauvan kello".
Sinänsä kysymykseen en osaa vastata. Tuon ikäinen on ainakin vielä helppo nukuttaa rinnalle. Itse rupesin jossain vaiheessa irrottamaan vauvan, kun hän jo nukkui. Laitoin sormen suupieleen. Minulla taisi olla tuolloin jotain kipuja rinnassa, joten imu teki kipeää ja koitin säästää rintoja. Mietin kyllä, vaikuttaako jotenkin negatiivisesti maidontuotantoon, mutta ei siitä ongelmaa tullut. Mikään mahtava nukkuja lapseni ei ole.
oli juuri tuollainen, ensimmäiset kolme kuukautta oli tissi suussa, söi vähän ja nukahteli. Vatsaongelmat olivat valtavat. "söi" välillä parikin tuntia. Juuri 3kk ikäisenä sain vinkin, että yritän pitää vauvaa hereillä aina syömisen ajan, herättelen hellästi aina kun meinaa nukahtaa. Näin oppi syömään tehokkaammin, ja kun oli syönyt, laitoin hereillä tutin ja unilelun kanssa omaan sänkyyn, paijailin jne ja pikkuhiljaa oppi sinne nukahtamaan. Ja en usko että kovin monella on ollut yhtä helppoja vauvoja kuin meillä.. :)
Esikko alkoi syömään tehokkaasti ja nukkuikin todella pitkiä pätkiä, heräten vasta nälkään (ei maidon/tissin tuoksuun).
Kuopus oli vieläkin helpompi, koska ei ollut maratonsyömäri, vaan heti alusta asti 3min tisua ja sitten tutin ja rätin kanssa nukkumaan.
Kyllä sitä voi muuten sylitellä ja olla, ettei aina vauvan tarvitse nukkua tissi suussa :)
koska nukkuminen on ollut samanlaista jo varmaan ainakin kuukauden päivät. vauva siis voi hyvinkin irrottaa rinnasta herumisen käynnistyttyä ollessaan tarpeeksi täysi. Jatkaa vain unia sylissä. Lisäksi vauva syö päivällä noin kolmen tunnin välein, niin kuin aina ennenkin. Yhden tiheän imun kauden olen vain huomannut, maitoa tulee muutenkin ihan liikaa =)
Ap
Eihän tämä kaikilla toimi, mutta meillä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..vauva on todellakin 3 kuukautta vanha!!Eli pieni avuton joka ei kyllä ymmärrä pitävänsä äitiä tuttina, vaan nukahtaa turvalliseen paikkaan.
Itse annoin nukkua tissillä jos ja kun muualla ei onnistunut, kuten joku jo sanoi, se oli luonnollista ja yksinkertaista.
Niin, ja tuonne nuo kaksi (5 ja 6v) äsken nukahtivat äsken omiin sänkyihinsä, ilman tissiä :)
Mulla alkoi joskus tuo imeminen tosiaan sattua, kun ote muuttui syömisen loputtua. Kyllä silloin irroitin vauvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..vauva on todellakin 3 kuukautta vanha!!Eli pieni avuton joka ei kyllä ymmärrä pitävänsä äitiä tuttina, vaan nukahtaa turvalliseen paikkaan.
Itse annoin nukkua tissillä jos ja kun muualla ei onnistunut, kuten joku jo sanoi, se oli luonnollista ja yksinkertaista.
Niin, ja tuonne nuo kaksi (5 ja 6v) äsken nukahtivat äsken omiin sänkyihinsä, ilman tissiä :)
mutta myös muita turvallisia paikkoja on kuin äidin tissi ja syli, senkin voi opettaa!
Kumpikaan lapsistani ei ole varmasti jäänyt mistään paitsi, vaikka omassa sängyssä ovat yönsä viettäneet, päinvastoin, on saaneet nauttia iloisesta ja hyvin voivasta äidistä!
Ja juu, toki joskus on sylissäkin nukkunut, tietenkin, mutta iltarituaalit olivat nopeasti käytössä. Samoin päiväunet jne. Iltatorkut otettiin sitten äipän sylissä.
kuin syli ja tissi, itse en vaan ole ikinä pystynyt pientä huudattamaan sänkyyn/rattaisiin/mihinkään.
Ja tietysti jokainen vauva on erilainen, toiset nukkuu kellon ympäri omassa sängyssä ja toiset vaan siellä äidin lähellä.
Luota ap vaistoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selkeä päivärytmi ja rutiinit varmaan auttaisivat päikkäreille menoa, mutten ole sellaisia vielä onnistunut luomaan aamua ja iltaa lukuunottamatta. Enkä oikeastaan edes tiedä, onnistuisiko se vielä näin pienen kanssa. Tosiaan päivän ensimmäisille unille nukahtaa usein (ei siis aina) helposti omaan sänkyynsä, samoin osaa nukahtaa illalla omaan sänkyynsä tuttujen iltatoimien jälkeen. Tutti ei kaverille kelpaa kuin aivan ani harvoin pieneksi hetkeksi.
Ap
et ehkä rutiineja pysty luomaan, mutta erilaisia univinkkejä kyllä:
unilelu, laulu, hyräily, lause "nukutaan", silittäminen...
Rutiineja kyllä tulee siitä, että aamulla avataan verhot, päivällä käydään ulkona, yms. päivittäin toistuvat asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
noin pienen kanssa loin rytmin, joka siis käsitti päivän ja yön. Yöllä on pimeää eikä seurustella, monet yöhuudotkin meni pimeässä istue/kävellen, hiljaa hyssytellen.
Muuten mentiin lapsentahtisesti.
Ja selkeät rutiinit tuli kuvioihin lapsen ollessa n.6kk ikäinen.
Toimi meillä.
mutta se nyt vain on ainoa tapa sanoa sulle mielipide tai esittää kysymys. Jos hän on tottunut nukkumaan tissi suussa niin hän protestoi tai jos hän kesken unien herää, niin hän ei tykkää siitä ja sen sulle ilmoittaa. Sillä ainoalla tavalla kuin voi, eli itkulla.
Mun vauva harvoin nukkuu syliin, mutta jos niin tekee, siirrän HETI sänkyyn tai vaunuihin. Jos odotan 5min niin varmasti herää. Mun vauvani protestoi myös siirtoa aluksi (tai asennon vaihtoa), mutta nyt kun on tottunut siihen, että päätyy vaunuihin jos päivällä nukahtaa, niin raottaa vain pikkuisen silmiä ja maiskuttaa tyytyväisenä.
Vauvalle pitää tyrkyttää uutta metodia tai asiaa aina muutama kerta ennenkuin tottuu.
eli siis istun sohvalla telkkua katsellen koko sen ajan kun syö ja nukkuu. Jos imetän sängyllä ja lähden pois vauvan nukahdettua, hän herää viimeistään vartin päästä. Vauva osaa kyllä nukahtaa sänkyynsäkin, mutta yleensä sitä edeltää itku ja rauhoitusyritykset. Tuntuu niin pahalta kun toinen itkee hädissään.
Mietin lähinnä, että annanko vauvan nukkua päikkäreitä ruoan jälkeen sylissäni (ja siis opetan varmaan hänelle tämän tavan) vai yritänkö saada hänet joka kerta päikkäreille sänkyyn ja en anna nukahtaa syliin. Vaunuissa hän ei nuku kauaa. Päivän ensimmäiset päikkärit nukahtaa onneksi tyytyväisenä sänkyyn. Ei mulla kuitenkaan varmaan aina ole aikaa istua päivisin vauva sylissä sohvalla.
eli siis istun sohvalla telkkua katsellen koko sen ajan kun syö ja nukkuu. Jos imetän sängyllä ja lähden pois vauvan nukahdettua, hän herää viimeistään vartin päästä. Vauva osaa kyllä nukahtaa sänkyynsäkin, mutta yleensä sitä edeltää itku ja rauhoitusyritykset. Tuntuu niin pahalta kun toinen itkee hädissään.
Mietin lähinnä, että annanko vauvan nukkua päikkäreitä ruoan jälkeen sylissäni (ja siis opetan varmaan hänelle tämän tavan) vai yritänkö saada hänet joka kerta päikkäreille sänkyyn ja en anna nukahtaa syliin. Vaunuissa hän ei nuku kauaa. Päivän ensimmäiset päikkärit nukahtaa onneksi tyytyväisenä sänkyyn. Ei mulla kuitenkaan varmaan aina ole aikaa istua päivisin vauva sylissä sohvalla.
eli siis istun sohvalla telkkua katsellen koko sen ajan kun syö ja nukkuu. Jos imetän sängyllä ja lähden pois vauvan nukahdettua, hän herää viimeistään vartin päästä. Vauva osaa kyllä nukahtaa sänkyynsäkin, mutta yleensä sitä edeltää itku ja rauhoitusyritykset. Tuntuu niin pahalta kun toinen itkee hädissään.
Mietin lähinnä, että annanko vauvan nukkua päikkäreitä ruoan jälkeen sylissäni (ja siis opetan varmaan hänelle tämän tavan) vai yritänkö saada hänet joka kerta päikkäreille sänkyyn ja en anna nukahtaa syliin. Vaunuissa hän ei nuku kauaa. Päivän ensimmäiset päikkärit nukahtaa onneksi tyytyväisenä sänkyyn. Ei mulla kuitenkaan varmaan aina ole aikaa istua päivisin vauva sylissä sohvalla.
eli siis istun sohvalla telkkua katsellen koko sen ajan kun syö ja nukkuu. Jos imetän sängyllä ja lähden pois vauvan nukahdettua, hän herää viimeistään vartin päästä. Vauva osaa kyllä nukahtaa sänkyynsäkin, mutta yleensä sitä edeltää itku ja rauhoitusyritykset. Tuntuu niin pahalta kun toinen itkee hädissään.
Mietin lähinnä, että annanko vauvan nukkua päikkäreitä ruoan jälkeen sylissäni (ja siis opetan varmaan hänelle tämän tavan) vai yritänkö saada hänet joka kerta päikkäreille sänkyyn ja en anna nukahtaa syliin. Vaunuissa hän ei nuku kauaa. Päivän ensimmäiset päikkärit nukahtaa onneksi tyytyväisenä sänkyyn. Ei mulla kuitenkaan varmaan aina ole aikaa istua päivisin vauva sylissä sohvalla.
eli siis istun sohvalla telkkua katsellen koko sen ajan kun syö ja nukkuu. Jos imetän sängyllä ja lähden pois vauvan nukahdettua, hän herää viimeistään vartin päästä. Vauva osaa kyllä nukahtaa sänkyynsäkin, mutta yleensä sitä edeltää itku ja rauhoitusyritykset. Tuntuu niin pahalta kun toinen itkee hädissään.
Mietin lähinnä, että annanko vauvan nukkua päikkäreitä ruoan jälkeen sylissäni (ja siis opetan varmaan hänelle tämän tavan) vai yritänkö saada hänet joka kerta päikkäreille sänkyyn ja en anna nukahtaa syliin. Vaunuissa hän ei nuku kauaa. Päivän ensimmäiset päikkärit nukahtaa onneksi tyytyväisenä sänkyyn. Ei mulla kuitenkaan varmaan aina ole aikaa istua päivisin vauva sylissä sohvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä ei ole tiukka rytmi, mutta se on alkanut kivasti vakiintua. Vauva 4kk. Rytmin luomisen apuna käytin anna wahlgrenin vauvakirjaa, en orjallisesti vaan siellä sattui olemaan hyviäkin neuvoja.
Anna vauvan nukahtaa luonnollisesti tissille. Miksi ihmeessä pitäsi asiat tehdä vaikeimman kautta? Itse en ole koskaan ymmärtänyt näitä kaikenmaailman sääntöjä vauvan kanssa. Vauvan kanssa pitää mielestäni toimia miten kulloinkin luonnollisinta on. YKSINKERTAISTA. Ainoa millä voi pilata vauvan, on se, että vauvan tarpeisiin ei vastata mahd. nopeasti. Häiritsee perusturvallisuuden tunnetta ja terveen kiintymyssuhteen muodostumista, mikä on vahingollista. Ei se että vauva nukkuu tissille. sehän on luonnollinen ja turvallinen tapa nukahtaa. VAUVA HALUAA NUKAHTAA NIIN.
Itse olen aina toiminut miten äidinvaistot sanoo eli siten miten vauvan kannalta on paras. Ja lapset ovat oppineet hyvin nukahtamaan itsekseen kun heidät on vieroitettu tissistä. Huudattamista ei ole tarvittu missään välissä.
joka ei siis ollut minusta kiva juttu. Myöhemminkin halusi (tissiruokinnan jälkeen) aina kainaloon, syliin nukkumaan, huoli vain äitiä unitilanteissa tuoksumaan oikealta viereen, ei nukkunut vaunuissa kun en ollut siellä mukana jne. Tissimaanikko on edelleen (6v.) eli ihailee aina rintojani, hieroo niitä jne. Suussaankin pitelisi jos saisi. Sanomattakin on selvää ettei kiiinostunut tutista. Vaihtaisin siis toiseen unitapaan jos vain mahdollista.
niin kauan kuin olen imettänyt eli kauan.
Mitään ongelmia tästä ei ole tullut. Itse pikemminkin ajattelen niin että lasten hyvät nukkumaanmenotaidot ovat sitä perua, että ovat oppineet nukahtamisen olevan turvallista eivätkä taistele sitä vastaan.
pääset helpommin livahtamaan pois vauvan nukahdettua.
en ole ennen kuullutkaan moisesta :)
Tissimaanikko on edelleen (6v.) eli ihailee aina rintojani, hieroo niitä jne. Suussaankin pitelisi jos saisi.
eli siis istun sohvalla telkkua katsellen koko sen ajan kun syö ja nukkuu. Jos imetän sängyllä ja lähden pois vauvan nukahdettua, hän herää viimeistään vartin päästä. Vauva osaa kyllä nukahtaa sänkyynsäkin, mutta yleensä sitä edeltää itku ja rauhoitusyritykset. Tuntuu niin pahalta kun toinen itkee hädissään.
Mietin lähinnä, että annanko vauvan nukkua päikkäreitä ruoan jälkeen sylissäni (ja siis opetan varmaan hänelle tämän tavan) vai yritänkö saada hänet joka kerta päikkäreille sänkyyn ja en anna nukahtaa syliin. Vaunuissa hän ei nuku kauaa. Päivän ensimmäiset päikkärit nukahtaa onneksi tyytyväisenä sänkyyn. Ei mulla kuitenkaan varmaan aina ole aikaa istua päivisin vauva sylissä sohvalla.