Hautajaisketjusta tuli mieleen: menetkö juhliin ensisijaisesti

Ruoka on sivuseikka. En yleensä muutenkaan syö juhlissa paljon mitään, joten ruoka ei ole niin tärkeää.

Toki menen ensisijaisesti tapaamaan tuttuja jne mutta kyllä se tarjottava ruoka vaikuttaa myös hyvin paljon viihtymiseeni.



Itse teen/hoidan aina aivan viimeisen päälle tarjoilut mihin tahansa järjestämääni juhlatilaisuuteen (teen joko itse tai tilaan hyväksi todetulta pitopalvelulta johon voin luottaa). Se on mielestäni vieraiden huomioimista ja onhan se mukavaa itsekin syödä hyvin.

mutta nälkäisenä tulee paha mieli ja olo (päänsärkyä ja pahoinvointia). Jos ruokaa on riittävästi niin hyvä, jos se on hyvää niin vielä parempi :)

...että yhteisistä juhlista tulee aina samalla mielettömän upeat ruokajuhlat. :)



Olisi nuivaa jos juhlissa olisi huono tarjoilu. Minulle se ruoka on kyllä myös tärkeässä osassa juhlissa. Tietty en sano emännälle (enkä muille vieraillekaan) jos tarjoilu on mielestäni huono/mitäänsanomaton mutta kiinnitän asiaan huomiota ja asiasta tulee puhuttua kotona miehen kanssa.



Syömme kotona terveellisesti arkena ja miksei arkiviikonloppuisinkin ja liikumme paljon joten juhlissa ei tarvitse "katsoa mitä syö" ja jättää syömättä esim. painonhallinnan vuoksi.

ihmettelen suuresti miten se ap ei osannut itse etsiä ruokapaikkaa mistään.

ja kyllä minulla on tietty perusoletus, että jotain syötävää (ja toivottavasti riittävästi) on tarjolla varsinkin, jos tulemme pidemmän matkan päästä lapsien kanssa.

Eiköhän jokainen mene ensisijaisesti tapaamaan muita (tai sitä juhlan kohdetta vähintään).



Mutta on mulle ainakin ihan tärkeää se ruokakin. Mulle on kunnia-asia tarjota hyvät ruoat niissä juhlissa jotka järjestän ja huomioin tällä tavalla muut. Musta se on vieraiden huomiotta jättämistä jos ei mieti tarjoiluita vimpan päälle juhliin sopiviksi.

ihmettelen suuresti miten se ap ei osannut itse etsiä ruokapaikkaa mistään.

Sinä olisit lähtenyt kesken siunaustilaisuuden tai muistotilaisuuden etsimään lähintä Mäkkäriä niinkö?

Oletkohan ollut koskaan hautajaisissa aikuisiällä niin että edes tajuat tilaisuuksien luonteen? Ei niistä karata pois keskenkaiken vaikka olisi kuinka nälkä.

Tuntuu että tuossa viittaamassasi ketjussa on muutama aaveemamma joille peruskäytöstavat ja vieraiden huomioonottaminen on itsellään hakusessa kun ei ymmärretä tarjoilun merkittävyyttä.

Menen mieluiten sellaisten ihmisten juhliin joista tiedän että osaavat tarjota upeat sapuskat. Jostain kummasta syystä juuri ne juhlat tuntuvatkin olevan sellaisia joista jälkikäteen yleensä puhutaan kaikista eniten ja mainitaan kuinka mukavaa niissä oli.



Sen sijaan "pöydällä on sipsipussi ja yksi dippikastike" juhlista harvemmin kuulee jälkikäteen kovinkaan ihmeellistä hehkutusta.

ihmettelen suuresti miten se ap ei osannut itse etsiä ruokapaikkaa mistään.

Sinä olisit lähtenyt kesken siunaustilaisuuden tai muistotilaisuuden etsimään lähintä Mäkkäriä niinkö?

Oletkohan ollut koskaan hautajaisissa aikuisiällä niin että edes tajuat tilaisuuksien luonteen? Ei niistä karata pois keskenkaiken vaikka olisi kuinka nälkä.

Tuntuu että tuossa viittaamassasi ketjussa on muutama aaveemamma joille peruskäytöstavat ja vieraiden huomioonottaminen on itsellään hakusessa kun ei ymmärretä tarjoilun merkittävyyttä.

ja siunaustilaisuuden keskellä ei muutenkaan tarjota ruokaa. Kahvitus on ollut useimmissa hautajaisissa vain. Itse on pitänyt ruokapaikkansa etsiä kuitenkin.

Ja tietysti jos ei paria tuntia syömättä kestä, aina voi ottaa eväät mukaan! Lapsille varminta on aina muutenkin varata evästä mukaan meni minne tahansa.

Toisin sanoen: ihan sama, mitä se ruoka on.

Jos itse järjestän juhlat, ruokien suunnittelu on tärkein osa sitä ja ruokaan panostetaan.



Silti en väheksy heitä, joille ruoka ei ole niin tärkeää ja joiden juhlissa ei pöydät notku toinen toistaan ihanimmista herkuista. Kukin järjestää tavallaan. Ja sukujuhliin menen kyllä ennen muuta tapaamaan ihmisiä, en syömään. Periaatteessa riittää, että saa jotain sen verran, ettei tarvitse olla nälkäinen. Mutta totta on se, että jos haluaa oikein mukavat ja hienot juhlat, yksi tärkeä osa onnistumista on onnistunut tarjoilu.

Jos olisi kahvia ja sämpylä niin sekin riittäisi minulle, kunhan väki on mukavaa. Ja aina on kaikissa juhlissa ollut.

jos on kahvia ja pullaa, se riittää.

muut juhlat on kivoja vaikka tarjottavat olisi mikropopcornia

ihmettelen suuresti miten se ap ei osannut itse etsiä ruokapaikkaa mistään.

Sinä olisit lähtenyt kesken siunaustilaisuuden tai muistotilaisuuden etsimään lähintä Mäkkäriä niinkö? Oletkohan ollut koskaan hautajaisissa aikuisiällä niin että edes tajuat tilaisuuksien luonteen? Ei niistä karata pois keskenkaiken vaikka olisi kuinka nälkä. Tuntuu että tuossa viittaamassasi ketjussa on muutama aaveemamma joille peruskäytöstavat ja vieraiden huomioonottaminen on itsellään hakusessa kun ei ymmärretä tarjoilun merkittävyyttä.

ja siunaustilaisuuden keskellä ei muutenkaan tarjota ruokaa. Kahvitus on ollut useimmissa hautajaisissa vain. Itse on pitänyt ruokapaikkansa etsiä kuitenkin. Ja tietysti jos ei paria tuntia syömättä kestä, aina voi ottaa eväät mukaan! Lapsille varminta on aina muutenkin varata evästä mukaan meni minne tahansa.

sitä voisi olettaa myös saavansa.

Oletpa muuten lyhyissä hautajaisissa ollut! Olin juuri yksissä. Aikataulu meni näin:

(lähtö kotoa klo 10:30)

Siunaustilaisuus klo 13 (läheisten oli pyydetty olevan kirkolla klo 12:30)

Hautaanlasku klo 13:40

Siunaustilaisuus alkaa klo 14

(lähdimme kotiin klo 17)

Eli hautajaisiin kuluva aika oli meillä klo 10:30-17. Ei nyt ihan muutama tunti.

meillä on aina omat eväät varalta mukana. Oli juhlat mitkä tahansa, ruokailun aloitus voi venyä, ja nälkäisten lasten kanssa juhliminen nyt on -no, tylsää ja hermoja repivää.

Aikuisillekin on usein jotain pientä evästä, ettei päänsärky ja väsy yllätä.



Hyvä ruoka juhlissa on plussaa, muttei se yksin tee juhlasta onnistunutta.