Vinkki teille, jotka opetatte lasta ajamaan pyörällä! Näin se onnistuu kolhuitta:

meillä onkin juuri opettelut alkamassa.

Ihan ilman lahjuksia ovat omasta halustaan opetelleet.

vähän kokeiltiin, mutta hän ei oikein innostunut. No tänään otetaan uusiksi :)

Olen kuullut monen oppineen tuolla systeemillä!

Ihan ilman lahjuksia ovat omasta halustaan opetelleet.

Ainoa ero vaan, että ei todellakaan kaikki opi viikossa tai kahdessa. Meillä on jo toinen tarrataulu käytössä, ekan aikana rohkeni alkaa potkimaan sitä vauhtia.

Ihan ilman lahjuksia ovat omasta halustaan opetelleet.

monille se ajaminen jo itsessään on tarpeeksi suuri motivaattori.

Mutta jos lapsi suhtautuu nihkeästi urakkaan, sitä motivaatiota voi nostaa tuollainen tarrakalenteri.

Yksi juttu vielä unohtui: tuota harjoittelua on syytä tehdä päivittäin. Jos välissä on päiviä, oppi karttuu hitaammin.

Eli intensiivikurssia peliin ;-)

ap

Jokohan kannattaisi kokeilla polkimien pois ottoa? :)

Ainoa ero vaan, että ei todellakaan kaikki opi viikossa tai kahdessa. Meillä on jo toinen tarrataulu käytössä, ekan aikana rohkeni alkaa potkimaan sitä vauhtia.

Meilläkin tämän yhden kanssa kesti useampi viikko, mutta oppi viimein.

Kannattaa tehdä tuota päivittäin, ettei taidot unohdu välipäivien aikana.

ap

Niin meilläkin muut paitsi yksi. Sitä on lahjottu, että oppisi pois apupyöristä edes ennen koulun alkua.

Eka oikeesti hyvä vinkki pitkään aikaan av:llä. Meillä on kaksoset viisivuotiaita ja olen miettinyt pääni puhki, miten opetan heidät ajamaan niin, ettei tarttis itse juosta perässä.

opeteltu tuollaisen tarrakalenterin avulla... ideaalimaailmassa lapsi hinkuaa kaikenlaisia oppeja ilman mitään palkkioita, mutta oikeessa elämässä on olemassa juttuja, joiden opettelu on vaivalloista ja hankalaa ja ehkä pelottavaakin.

mutta nythän niitä kolhuja vasta sitten tuleekin. Kaatuilee silloin tällöin kun ei vielä täysin hallitse vauhtia tai kääntymistä kun tulee yllättävä paikka.

Onko muita?



Isosisko opetteli ajamaan ilman apurattaita - ja mun mieheni ajatteli, että otetaas pojaltakin ne pois ja otti. Tuo pikkumies lähti polkemaan niin kuin ei olis ikinä muuta tehnytkään :O.



Ei mitään opettelua, ei mitään hankaluuksia. Poika vaan ajelee menemään :)

myös, että satula alas ja potkuttelua. Ei ole kolhittu. Esikoinen oppi 5-vuotiaana, seuraavat 3-vuotiaana :)

Onko muita?

Isosisko opetteli ajamaan ilman apurattaita - ja mun mieheni ajatteli, että otetaas pojaltakin ne pois ja otti. Tuo pikkumies lähti polkemaan niin kuin ei olis ikinä muuta tehnytkään :O.

Ei mitään opettelua, ei mitään hankaluuksia. Poika vaan ajelee menemään :)

ajamaan ilman apupyöriä, ei muistaakseni mitenkään opeteltu edes. Siskonsa on 5 v eikä ole vielä puhettakaan että pyöräily sujuisi. Tosi kankeaa ja vaikean oloista, hidasta, on apupyörienkin kanssa, vaikka muuten on reipas ja liikunnallinen lapsi.

Onko muita? Isosisko opetteli ajamaan ilman apurattaita - ja mun mieheni ajatteli, että otetaas pojaltakin ne pois ja otti. Tuo pikkumies lähti polkemaan niin kuin ei olis ikinä muuta tehnytkään :O. Ei mitään opettelua, ei mitään hankaluuksia. Poika vaan ajelee menemään :)

Tosin en polkimia ruuvannut irti ollenkaan, mutta satula oli niin alhaalla, että lapsi sai potkuteltua maasta vauhtia. Harjoittelimme myös loivassa alamäessä tasapainon pitämistä laskemalla alas ja kannustin lasta nostamaan jalkoja ylös maasta ja kokeilemaan miten pitkälle pääsee ilman, että jalat osuvat maahan. Siitä lapsi vain sitten laittoi jalat polkimille ja lähti polkemaan. Sama metodi on nyt käytössä pikkusiskon kanssa.

Voisiko 1v8kk ikäisen laittaa kokeilemaan? Potkupyöränhän voisi ostaa, mutta jos 12" normaali pyörä ilman polkimia ajaisi saman asian..?



Meillä esikoinen ajoi ihan hirmu matkoja 2-4-vuotiaana apupyörien kanssa, kunnes huomasin etteivät ne oikeastaan osuneet maahan ollenkaan. Otettiin 4-vuotiaana pois ja poika ajoi kuin olisi ikänsä ajanut. Hallitusti ja tarkasti.



Tuo kakkonen on nyt 4v. ja aika vähän ajanut apupyörien kanssa aikaisempina kesinä. Ei vain kiinnosta. Viime viikonloppuna lupasin "ihan minkä vaan" karkkipussin kaupasta jos kokeilee ilman apupyöriä. Kokeili ja oppi saman tien! Ei muuta kuin karkkiostoksille (valitsi TV-mixin :-). Meno oli aluksi hurjaa - kovaa ja horjuvaa - mutta parissa päivässä rauhoittui. Sujuu hyvin lähtemiset, kääntymiset ja jarrutukset.



Eli siis ei mitään erityisopettamisia ole tarvittu ainakaan meillä.

samoin muutamalla muulla tässä ketjussa. Onneksi olkoon teille.



Mutta miten se liittyy ap:n aloitukseen?

Aina kun joku kertoo vinkkejä johonkin lasten opettamiseen liittyvään, siihen tuppaa mukaan sakkia elvistelemään, miten heidän nico-petterit ja janina-klaarat ovat oppineet lukemaan vuoden vanhoina ja pyöräilemään ilman tukipyöriä 1v2kk iässä.

Ap kuiteskin otsikossaan jo rajasi kirjoituksensa koskemaan niitä, joilla lapset eivät ole kaikenoppineita hunskeleita pyörälläajossa.

Kiitos vinkistä, aion kokeilla tuota ensi tilassa.