Hirveän pettynyt olo. Mies ehdoton että lisää lapsia ei tule.

kondomin petettyä vaikka mies painostaisi.

Meillä mies vuosia puhui, että ehkä myöhemmin yritettäisiin toista lasta. Noh, vuosien jälkeen sitten tulikin ehdoton ei :( Valtava pettymys, kun toinen vuosia antaa toivoa ja sitten ei haluakaan..en tiedä miten tämän kanssa eläisi, kun aina olen toivonut kahta lasta ja nyt sitten mies ei haluakaan :(

jäädä suremaan jokaista lasta, jota ei voinut saada.



Tai sitten alan ymmärtää näitä pentutehtailijoita. Halutaan vain kamalasti vauvoja vauvojen perään ja perustellaan se sillä, että olen katkera koko ikäni jos en saanut jokaista vauvaa, mitä halusin.



Itsekin olisin kyllä halunnut viidennen ja kuudennen. Mutta mies ei innostunut. Vauvakuumeet menee ohi ja nyt nautin täysillä murkkujen äitinä olosta. Hirvittäisi jos tässä olisi vielä pari pientä jaloissa.



Kiitos miehelleni, joka toppuutteli hormoonihuuruista vauvakuumettani. Oikeassa hän oli.



Mutta onko se tosiaan niin, että mies on se järki perheessä ja nainen ailahtelee tunteen mukaan.

Riskinä siis vauva AINA. Nainen ei ehkä ehkäise tai kondomi pettää. Jos mies ei harjoita selibaattia tai ei käy leikkauksessa, hän menettää oikeuden sanella jälkikasvunsa määrän. Näin on luonto asian hoitanut.

Ikävä totuus, mutta totuus silti.

ja tietoisesti suunnitellussa raskaudessa on kuitenkin ero.

ja minä en enää halua enkä jaksa. Itseasiassa yksi lapsi lisää olisi ehkä pahinta, mitä voisin kuvitella tapahtuvaksi.



Kerron tämän vain siksi, että nämä lisää lapsia haluavat yrittäisivät tosissaan kunnioittaa myös sen osapuolen mielipidettä, joka ei lapsia enempää halua.



Jos lapsia kuitenkin jo on, niin sittenhän se on se kompromissi. Ei enempää lapsia, mutta kuitenkin jo on lapsia.



Vanhemmuus on rankkaa ja sitovaa, palkitseekin kyllä, mutta minä en itse ainakaan jaksaisi enää yhtään lisää vastuuta, huolta ja sitovuutta, pikkkulapsiajasta puhumattakaan.

jäädä suremaan jokaista lasta, jota ei voinut saada.

Tai sitten alan ymmärtää näitä pentutehtailijoita. Halutaan vain kamalasti vauvoja vauvojen perään ja perustellaan se sillä, että olen katkera koko ikäni jos en saanut jokaista vauvaa, mitä halusin.

Itsekin olisin kyllä halunnut viidennen ja kuudennen. Mutta mies ei innostunut. Vauvakuumeet menee ohi ja nyt nautin täysillä murkkujen äitinä olosta. Hirvittäisi jos tässä olisi vielä pari pientä jaloissa.

Kiitos miehelleni, joka toppuutteli hormoonihuuruista vauvakuumettani. Oikeassa hän oli.

Mutta onko se tosiaan niin, että mies on se järki perheessä ja nainen ailahtelee tunteen mukaan.

Lapsiluku on aina molempien päätös ja joskus toinen joutuu joustamaan. Jos miehesi on ehdoton, niin ei sinulle oikeastaan jää muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua tilanteeseen.

Lapsiluku on aina molempien päätös ja joskus toinen joutuu joustamaan. Jos miehesi on ehdoton, niin ei sinulle oikeastaan jää muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua tilanteeseen.

Niinhän hän aikookin sopeutua tilanteeseen mutta häntä surettaa siltikin.

onko ap:n toive vauvasta aika paljon tuohon ulkomaankomennukseen liittyva, lapset koulussa, mies toissa, sina yksin kotona. vauva toisi paiviin sisaltoa ?

mutta tottakai vauva toisi päiviin toisenlaista sisältöä. Mutta jos kirjoittaja ajattelee, että olen yksinäinen ja elämäni on tylsää niin ei kyse siitä ole. Käyn töissä osa-aikaisesti ja loppu aika täyttyy harrastuksista, ystävien tapaamisesta ja lasten kanssa olemisesta. En tiedä, eikai siihen tarvitse erikseen syytä hakea jos olisi halunnut vielä lapsen.



Mutta nyt koitan työntää vauvahaaveet pois mielestä ja elää tätä päivää ja nauttia lapsistani, työstäni ja pian edessä olevasta lomasta.



ap

Neloselle seksi on miehelle annettava palkinto joka luovutetaan kun mies toimii naisen mielen mukaan. Ja tässä tapauksessa myös kiristyskeino.

jos ei halua.



Eli sillä mennään, ei lasta voi vastoin kenenkään halua hankkia.



Tero

Nykyään kun niin helposti lähdetään eri matkoihin, niin on yjsi lapsi vähemmän kärsimässä. Ja olen omasta kokemuksesta huomannut, että mitä vähemmän lapsia sen paremmin voi nennä yhteiselo.

Jos olisit lukenut koko ketjun niin tietäisit, että tässä ei ole kukaan, ap, eikä kukaan muukaan hankkimassa lasta vastoin toisen tahtoa. Että sillä sillä mennään. Se ei ollut ap:n pointti. Pointti oli että on pettynyt, nyt juuri kun asia on selvinnyt. Ei se tarkoita, että olisi pettynyt

loppu ikänsä saati hankkisi nyt jotain lasta jostain. Vaikeaahan se sitä paitsi olisi, suhteessa jossa mies hoitaa ehkäisyn ;-)

Meillä on yksi lapsi joka on 7 vuotias ja sit on yksi keskenmeno.ei muuta olla saatu aikaan 10 vuoden aikana. Miehellä oli vauvakuume joskus aikoinaan ja mulla ei ehkä niin kova halu toiseen lapseen.

Mulla on tässä ekan raskauden jälkeen puhjennut diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta ja nyt niihin on lääkitys. muutamia vuosia sitten julkisella puolella yritin saada apua tähän lapsettomuus asiaan ,mutta se tyssäsi kuin kananlento vittumaiseen lääkäriin jonka mielipide oli että syö porkkanaa niin tulet raskaaksi.

Siis moitti ylipainosta.Tiedän sen olevan este raskaudelle,mutta kai jotain muutakin voi tehdä tutkia.siis että onko jotain elimellistä vikaa tai mikä on hormooni toiminnan tila ym.



No nyt kun olemme sen seitsämän vuotta olleet ehkäisemättä ja menin yksityiselle puolelle tutkimuksiin alkoi homma edetä.

Mutta mies ei haluakkaan enää lasta!! :(

Pelkää että meille tulisi vammainen lapsi kun mulla on nää perusairaudet ja olen kohta 40-vuotias.

Mä olen ihan lamaantunut koska ehdin innostua siitä ett pääsin vihdoin osaavan gynekologin hoitoon ja tutkimuksiin.

Nyt sitten pitäisikin koko haave haudata. Se on sitten lopullinen päätös koska mulla on tosiaan ikää miltei 40v. Ja entä jos saisinkin tahtoni läpi ja tulisin rakaaksi jotenkin ihmeen kaupalla.... mitäs jos se vauva onkin vammainen niinkuin mieheni pelkää?

Mulle se ei olisi niin iso ongelma,mutta tiedän että mies ei kestäisi vammaista lasta. :(

pää on ihan sekaisin kun en tiedä mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään!

Anna toki itsellesi lupa olla pettynyt. Ei sun tarvi vaan nostaa päätä pystyyn ja painella vastatuuleen, vaan kyllä sinä saat olla pettynyt, surra ja käsitellä asian ihan rauhassa ennen kuin jatkat eteenpäin.

Meillä on kolme ihanaa lasta ja haluaisin vielä neljännen. Samat sanat kuin sinulla.. ensin antoi ymmärtää ja nyt "ei ymmärrä antaa".. pettymyksen ja surun tunnetta on vaikea kuvata, ikävä vauvanpotkuja ja tuoksua, kaikkea sitä hyörinää vauvan ympärillä.. vetää mielen maahan kun tajuaa ettei tälle kohdulle ole enää käyttöä :( Eikä mies voi ymmärtää yhtään, miltä tuntuu.