Nyt meni arvostus Tanja Karpelaa kohtaan! OV

Ministeri Tanja Karpela ei saanut koirasudesta henkivartijaa.





Kulttuuriministeri Tanja Karpela yritti ostaa koirasuden Lopella sijaitsevasta Sanna Suutarin kennelistä. Ministerille ei kuitenkaan koirasutta myyty.



- Karpela halusi miettiä asiaa ja ihastui todella erääseen koirasuden pentuun, mutta ei kuitenkaan halunnut vielä varata sitä. Kun Karpela ei tehnyt päätöstään kohtuullisten aikojen puitteissa, myimme pennun Kittilään Polar Speed Toursille, Sanna Suutari kertoo.



Suutarin mukaan ministeri kyseli koirasuden perään vielä sen myynnin jälkeenkin. Kaupat oli jo kuitenkin tehty, eikä niitä haluttu perua.



- Vielä tämän jälkeen Karpela olisi halunnut ostaa juuri tämän kyseisen pennun, mutta koira oli jo löytänyt uuden kodin ja mennyt jalostuskäyttöön pohjoiseen, Suutari kertoo.



Ei ensimmäiseksi koiraksi

Uuteen rivitalokotiin Espoon Kivenlahteen muuttanut Karpela olisi saanut koirasudesta hyvän vahtikoiran sen kasvettua täysikasvuiseksi.



Toisaalta koirasusi, kuten kaikki lemmikkieläimet, tarvitsee huolenpitoa ja emännän läsnäoloa. Kiireinen ministeri ei tunnetusti ehdi viettää vapaa-aikaa samalla tavalla kuin normaalit työssä käyvät ihmiset.



- Noin 90 prosenttia koirien käytöshäiriöistä johtuu taitamattomista koiran omistajista, jotka ovat ottaneet itselleen hetken mielijohteesta niin sanotun " väärän rodun" . Koirasusi kaipaa ihmisen seuraa ja tekemistä sekä paljon liikuntaa. Koirasusista jotkut yksilöt sopivat erityisen hyvin myös harrastuskoiriksi, Suutari sanoo.



Suutarin mukaan koirasusilla on toisinaan hieman pehmeä luonne, eivätkä ne tällöin sovellu lainkaan vartiointikoiriksi muutoin kuin pelottavan susimaisen ulkomuotonsa takia.



- Koirasusi on suden ja ko iran risteytys. Se on monirotuinen koira, jonka saa Suomen kennelliiton monirotuisten Fix-rekisteriin. Koirasusia käytetään vetokoirina, mutta ne eivät ole mitään palveluskoiria. Koirasusi ei sovellu ollenkaan ensimmäiseksi koiraksi, Suutari huomauttaa.



Karpela päätyi alaskanmalamuuttiin

Koirasusien pentujen hinnat vaihtelevat keskimäärin 600-800 euron välimaastossa. Karpelalta koirasudesta pyydettiin normaali markkinahinta, mutta se myytiin paremman tarjouksen tehneelle kasvattajalle.



Eilen Karpela viestitti ministeriön sihteerin Maija Rauhamäen välityksellä, että hän kävi katsomassa myös muita vaihtoehtoja koirahankinnalleen.



- En ole tehnyt koirasudesta ostotarjousta. Koirakaupoissa sitova ostotarjous on käsirahan maksaminen, Karpela huomautti.



Karpela päätyi loppujen lopuksi alaskanmalamuuttiin. Täysikasvuisena rotu muistuttaa ulkoisesti koirasutta.



- Olen käynyt katsomassa eri rotuisia koiria monissa eri kenneleissä. Näin paljon kauniita ja upeita koiria, mutta päädyin ihanaan rotuun nimeltä alaskanmalamuutti, Karpela välitti.

Koirasusi on siis suden ja koiran risteys, joka vaatii paljon kasvattajaltaan. Erityisesti aikaa. Kammottava ajatuskin että tuo nainen olisi ottanut koirasuden kun ei tavallisenkaan koiran kanssa pärjää.



No oli ostanut nyt alaskanmalamuutin, joka on kanssa erittäin vaativa rotu ja kaipaa koulutusta ja aikaa. Sitähän Tanjalla varmaan riittää... Vastuutonta.

Miksi joku on myynyt sille muutin?



Ja onko osa kasvattajista tosiaan vain JULKISUUDEN perään?

Miksi joku on myynyt sille muutin?



Ja onko osa kasvattajista tosiaan vain JULKISUUDEN perään?

Yöks!

Yllättävän ison osan ihmisistä eläintenpito on sitä mitä on, eikä julkisuus sitä miksikään muuta. Kivoja koristeita tai statusymboleita, eikä hoidosta ja eläimen tarpeista niin väliä. Voipi olla alaskanmalamuutti pulassa Karpelan kanssa...miksi ylipäänsä ihmiset, ottavat liikuntaa, aktivointia, koulutusta ja ennenkaikkea SEURAA tarvitsevia elämiä, jos työ-ja muiden asioiden kannalta eivät voi niiden kanssa olla. Uuden koiran kanssa pitäisi varautua lähes omistautumaan sille pari kuukautta, ja senkin jälkeen olla töissä korkeintaan se 8h päivässä. Ei onnistu Karpelalta. Hänen aiemmatkin lajinsa ovat olleet sellaisia, ettei 4 tuntia ulkoilua riitä vielä. Mutta kuten kerrottu, niiden kanssa ei oltu ja ne lopetettiin...ja taas sama juttu.

Nyt se sitten selvisi, että tällä ihmisellä ei ole mitään vastuuntuntoa eläimiä kohtaan. Jos ottaa koiran, vieläpä vaativan rodun, pitää tosiaan olla kotona riittävästi ja kouluttaa ja lenkittää eläintä. Lasten vastuulle sitä ei voi jättää.



Mutta jos eläin on kertakäyttölelu, niin siitä vaan. en käsitä miten hän saattoi edes harkita lapsiperheeseen koirasutta, ei taida järki päätä paljon pakottaa.

Miten se ehtii mitään tai ketään hoitaa, kun sen päivät menee haastatteluja antaessa. Voi voi

Pentua halutaan, ollaan niiiiin Kennelliiton jäseniä, käydään näyttelyissä, ostetaan viimeisen päälle hienot jutut koirille, annetaan niiden elää pomoina kotona niin ettei edes vieraat saa olohuoneen sohvalle istua... ja kun tulee tylsyys ja huomataan että koira ei olekaan enää ihanan pieni pentu, niin sysätään hoito toisille (omille vanhemmille yleensä) tai sitten käytetään " pikapaskalla" ulkona.



Toinen eläinrakkaudestaan tunnettu ystäväni on myös yksi niistä joka soitteli Anja Eerikäiselle ja teki valituksia toisten koirista. Itse tappoi kolme kissanpentua laittamalla ne jätesäkkiin, lopetuttu kaksi koiraansa ja haalii edelleen (ikää nyt yli 30) erilaisia eläimiä kilpikonnista marsuihin... eikä mistään pidä huolta.



Eli usein ne ihmiset joiden elämässä ei olekaan kaikki hyvin ja ovat yksinäisiä tai jopa juoppoja niin huolehtivat eläimistään paremmin kuin nämä koiratarrat autoissa ja Sertit taskussa viilettävät ihmiset. Ja syytä olisi katsella Kenneleihinkin: Yllätys oli meillekin valtava kun oman koiramme otimme kuinka siellä kovalla kädellä kasvatettiin koiria... ja sitten sanottiin että koira oppii parhaiten palkitsemisen kautta.

Eihän vastasyntyneen lapsen kanssa samaan talouteen koirat sovi. Vievät vain hoitoaikaa lapselta, jota tässä tapauksessa muutenkin taitaa olla aika vähän. Sitäpaitsi koira saattaa tulla mustasukkaiseksi uudelle tulokkalle ja vahingoittaa tätä. Siinä on HYVÄ ÄITI, joka asettaa lapsensa etusijalle ja ymmärtää että koirat ovat vain ELÄIMIÄ, eikä niitä voi rinnastaa ihmisiin, kuten jotkut tuntuvat täällä tekevän. Samat henkilöt paapovat koiraansa ja unohtavat sukulaisensa ja muut ihmiset, joista heidän oikeasti tulisi välittää. Pisteet Tanjalle!

Eihän vastasyntyneen lapsen kanssa samaan talouteen koirat sovi. Vievät vain hoitoaikaa lapselta, jota tässä tapauksessa muutenkin taitaa olla aika vähän. Sitäpaitsi koira saattaa tulla mustasukkaiseksi uudelle tulokkalle ja vahingoittaa tätä. Siinä on HYVÄ ÄITI, joka asettaa lapsensa etusijalle ja ymmärtää että koirat ovat vain ELÄIMIÄ, eikä niitä voi rinnastaa ihmisiin, kuten jotkut tuntuvat täällä tekevän. Samat henkilöt paapovat koiraansa ja unohtavat sukulaisensa ja muut ihmiset, joista heidän oikeasti tulisi välittää. Pisteet Tanjalle!

Itse ministerin työtä aikoinaan erittäin läheltä seuranneena ihmettelen, että millä ajalla Karpela sen uuden koiransa aikoo hoitaa? Hänen lapsensakin ovat vielä niin nuoria, että heille ei vastuuta koiran hoidosta voi jättää.

että voin sanoa, ettei hoida lapsiaan. Jo kansanedustajana oli tosi harvoin kotona ja nyt ministeriaikana ei edes sitä vähää. Onneksi on huolehtivat isovanhemmat!

koiria EI olisi pitänyt lopettaa vaan ne olisi voinut viedä jonnekin koirien pelastus järjestölle, josta ne olisi annettu uuteen RAKASTAVAAN kotiin.

Kun meille syntyi esikoinen ja perheessä oli iso koira, se oli pari ensimmäistä viikkoa vanhempieni luona. Mulla oli vaikea synnytys ja kotona piti keskittyä sängyssä olemiseen =(

Kun koira pääsi takaisin kotiin, se otti vauvan emännäkseen ja nukkui sängyn vierellä yötä päivää. Koira tuli uikuttamaan viereeni jos en heti juossut vauvan itkua katsomaan. Kaupassa käydessä jätin vaunut ulos ja käskin koiran vahtia vauvaa. Heti kuului murina, jos joku tuli liian lähelle katselemaan. KOIRA on perheenjäsen. Se ei ole ihminen, mutta se ymmärtää että vauva on vauva. Kuten kissan ja koiran pennuilla, myös ihmisen " pennulla" on sama haju. Eläin ymmärtää että pentu on vaaraton, eikä tee sille pahaa.

Meidän koira jouduttiin antamaan pois, koska tyttö tuli allergiseksi 2vuotiaana. Nyt neiti on 5v ja itkee vieläkin joskus parhaan kaverin menetystä. Olemme usein käyneet katsomassa koiraa uudessa kodissaan ja sillä onneksi sillä on rakastava perhe ja kaikki hyvin =D. Sen tappaminen olisi ollut TURHA KUOLEMA.

Olen seurannut tilannetta tosi läheltä. Jo kansanedustaja-aikoina aika oli tosi kortilla, puhumattakaan tästä ministeriajasta. Nyt ei edes kesä tuonut muutosta tahtiin. Mutta onneksi lapsilla on huolehtivat isovanhemmat!

Eikö jo se, että ei käytä koiria koskaan ulkona osoita, millainen ihminen Tanja on? Tai se, että ei ota selvää perusasioista, kuten eri koirarotujen soveltuvuudesta lemmikiksi. kukaan täysipäinen ei harkitse koirasutta rivitaloon lasten seuraksi. Karpela olisi ostanut koirasuden jos olisi saanut!!



Vauvan takia kopetettujen koirien jälkeen Karpelalla on ollut ainakin yksi koira ja kissa, muistan hänen poseeranneen niiden kanssa pari vuotta sitten. Missähän mahtavat nämä eläimet olla nyt???



Ja taas ollaan ottamassa uutta koiraa, vieläpä alaskalaisen vetokoiran, joka tarvitsee paljon koulutusta ja seuraa. Taitaa olla taas piikki edessä.

Kaikki naapurustossa tiesivät, miten niitä koiria kohdeltiin.

Miksi Karpela on taas ottamassa koiran?? Hänellä on ollut koiria jo useampaan otteeseen, joista ei ole voinut huolehtia.

Sitten otetaan uusi koira ja kissa. Muutaman vuoden päästä kukaan ei tiedä, mitä näille on tapahtunut.



Ministerinä sitten halutaan koirasusi lapsiperheeseen. Hankitaan lopulta alaskanmalamuutti, joka on vetokoira ja tarvitsee valtavasti liikuntaa ja huolenpitoa. Vastuullista?

vielä vähemmän paksuturkkinen alaskanmalamuutti, joka tarvitsee sen luonnon mukaista juoksutilaa ja toimintaa.



Ei todellakaan ole vastuullista toimintaa. Sietäisi hävetä!



Minä annoin maalle metsästysverisen koiran, joka ei sopeutunut kerrostaloelämään ja se teki tosi kipeää. Kun otin sen, myyjä väitti sen isän olevan toista rotua kuin se sitten oli. Uusi hyvä koti löytyi vuoden etsimisen jälkeen, juuri lapsemme synnyttyä ja kaikki tietysti oletti, että vauvan takia annoin koiran pois. En olisi antanut millään sitä pois, se oli hilpeä otus ja kaipaan edelleen pitkiä lenkkejämme, koira vain oli onneton väärässä ympäristössä. Nykyisin se on onnellinen myyräntonkija hunajatilalla ja käy meillä lomahoidossa. Piikille en ikinä olisi vienyt sitä, kuten Karpela teki.



Eläintenpidossa on vastuunsa, alkaen siitä että valitsee eläimelle sopivan kodin ja sopivan ympäristön ja pitää sen tarpeista huolta. Sen lisäksi koira pitää kouluttaa. Pahoin pelkään että Karpelan alaskanmalamuutti ei tätä koulutusta saa.