Lue keskustelun säännöt.
Miksi mies huutaa?
31.05.2010 |
Ahdistaa ja väsyttää miehen päivittäinen karjuminen lapsille. Pinna on millin pituinen ja taas huudetaan. Lapsilla on sitten huono itsetunto ja itseä ottaa päivittäin päähän kodin negatiivinen ilmapiiri. Auttakaa!
Kommentit (6)
Ota asia esille miehesi kanssa: yritä vaikka sovittelevasti kysellä, onko hän ollenkaan ajatellut millaisia lapsuusmuistoja omille lapsilleen huutamisellaan synnyttää ja millaisena lapset tulevat isänsä aikuisena muistamaan. Haluaako hän olla muistoissa karjuva kuumakalle, jonka seurassa oli kaikkien inhottava olla vai mukava keskustelukykyinen isä, jonka seurassa oli kaikilla turvallista? Hyvä olisi että myös lapset olisivat jossakin vaiheessa keskustelussa paikalla, jotta hekin ymmärtävät ettei isän käytös ole oikeanlaista saatikka hyväksyttävää. Tuollainen käytös siirtyy ns. sosiaalisesti helposti seuraavalle sukupolvelle: onko miehesi vanhemmista jompi kumpi samanlainen tai oletko seurannut menettävätkö lapsesi hermojaan nopeasti ja huutavatko muille?
Olisiko miehelläsi paineita esim. töissä, terveyden tai rahan kanssa jotakin ongelmia? Jokuhan häntä ilmeisesti painaa ja ahdistaa.
ja en halua, että lapseni muistaa mut huutavana mammana. Onneks tuo on tainnu vähentyä/aika lailla lähteä pois. Ihan HÄVETTÄÄ siitä se lähtee. Nykysin sätin poikaa liian helposti. Tekee paljon asioita, joita ei oikein "ajattele" ei siis käytä järkeä, mutta ehkä vaadin 6-vuotiaalta liikaa...Hän joskus vaikuttaa vähän "tyhmältä" esim. annoin tänään lusiikan, jossa oli hyytelöä maistettavaksi niin tempas lusikan käestäni täysillä ja heilautti niin että hyytelöt lensi lattialle. Aloitin "miten voit olla noin ääliö" mutta siinä samalla yritin korjata "et käyttänyt äsken järkeä..." ja sanoin yritetääs uudelleen ja annoin toisen lusikallisen hyytelöä ja sanoin, että tuollaisissa tilanteissa pitäs tajuta ottaa se varovasti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai käskenyt, jos ei tajua, ja selittänyt miksi.
Sen sijaan aloitin tuon "en jaksa tätä perhettä".
Joopa joo, väkivaltaahan tuo on, henkistä sellaista. Jos en olisi tiukkoja keskusteluja aikanaan miehen kanssa pitänyt olisi varmaan fyysistäkin joskus ollut. Itse katkaisin välillä tilanteet menemällä väliin kun esim miehen iltasatuvuorolla huoneessa karjuu sekä isä että lapset kun asiat ei menekään riittävän sujuvasti. Väsyttää...:(
Asiasta on puhuttu lukuisia kertoja ja hyviäkin päiviä on, mutta joka kerta kun huutaminen alkaa niin surettaa ja hdistaa lapsien puolesta. Miten pitääkin olla noin keskenkasvuinen äijä, käyttäytyy itsekin kuin 3-vuotias. Temperamentti on nopeasti tulistuva, mutta ei todellakaan myöskään sovittele tai pyydä anteeksi. Iso osa tuota toimintaa tulee varmaan ihan kasvatuksesta ja itsekkyydestä.
Onko rakentavia ehdotuksia tilanteeseen?
Ap
Ota asia esille miehesi kanssa: yritä vaikka sovittelevasti kysellä, onko hän ollenkaan ajatellut millaisia lapsuusmuistoja omille lapsilleen huutamisellaan synnyttää ja millaisena lapset tulevat isänsä aikuisena muistamaan. Haluaako hän olla muistoissa karjuva kuumakalle, jonka seurassa oli kaikkien inhottava olla vai mukava keskustelukykyinen isä, jonka seurassa oli kaikilla turvallista? Hyvä olisi että myös lapset olisivat jossakin vaiheessa keskustelussa paikalla, jotta hekin ymmärtävät ettei isän käytös ole oikeanlaista saatikka hyväksyttävää. Tuollainen käytös siirtyy ns. sosiaalisesti helposti seuraavalle sukupolvelle: onko miehesi vanhemmista jompi kumpi samanlainen tai oletko seurannut menettävätkö lapsesi hermojaan nopeasti ja huutavatko muille?
Olisiko miehelläsi paineita esim. töissä, terveyden tai rahan kanssa jotakin ongelmia? Jokuhan häntä ilmeisesti painaa ja ahdistaa.