Äitini oli koko ikänsä kotiäiti enkä nauttinut kotihoidosta

minäkin olin ujo ja arka ja vihasin koko sydämestäni niitä hoitopaikkoja joissa olin. Olisin paljon mieluummin ollut kotona jos vaan olisi ollut mahdollista.

me täydelliset kotiäidit tällä palstalla olisimme saaneet sinutkin tuntemaan olosi kotoisaksi ja ihanaksi pullantuoksuisissa runsaissa syleissämme

minusta kotona oli tosi tylsää.

yksivuotiaasta lähtien, enkä nauttinut siitä. Minäkin olin ujo ja arka, enkä pärjännyt lapsiryhmässä kun en osannut pitää puoliani. Stressasin valtavasti tuota hoitopaikkaa, jossa tunsin olevani vain kaikkien tiellä. Koulussa jouduin sitten kiusatuksi.



Sun kannattaa nyt ap tunnustaa tosiasiat; olet ujo ja arka, koska se on sun perusluonne. Sä olisit ollut ujo ja arka vaikka sut ois kasvatettu minkälaisessa lapsilaumassa tahansa. Kysy keneltä tahansa päiväkodissa työskentelevältä, että onko heillä kaikki lapset reippaita ja rohkeita, ja vastaus on että ei tosiaankaan.



Lakkaa syyttämästä sun äitiä niistä vastoinkäymisistä mitä sulla on ollut elämässä. Niitä tulee kaikille. Ja aikuisena sä oletkin sitten jo ihan itse vastuussa elämästäsi ja voit korjata niitä asioita joihin et ole tyytyväinen.

ja nautin kyllä siitä. Olin ujo ja arka lapsi minäkin ja eskariin meno oli minusta ihan kauheaa.

oli jatkuvasti pinna kireänä. Rahat aina tiukilla. Muutenkin elämä oli hyvin niukkaa. Äiti puhui usein että käykää tytöt koulua, hankkikaa ammatti ja työ. Hän puhui myös usein siitä kuinka on jäänyt meidän lasten takia kotiin, eikä ole mitään arvoa. Samaa äiti puhuu yhä, kun on 60v. ja päiväkodissa siivoojana. Eläke olisi niin pieni, ettei voi jäädä eläkkeelle jne.



Minä olen työäiti ja kannustan myös omia tyttäriäni pitämään omista eduistaan hulta. Naisen on hyvä tulla omillaan toimeen, ei koskaan tiedä mitä tapahtuu.

Sun kannattaa nyt ap tunnustaa tosiasiat; olet ujo ja arka, koska se on sun perusluonne. Sä olisit ollut ujo ja arka vaikka sut ois kasvatettu minkälaisessa lapsilaumassa tahansa. Kysy keneltä tahansa päiväkodissa työskentelevältä, että onko heillä kaikki lapset reippaita ja rohkeita, ja vastaus on että ei tosiaankaan. Lakkaa syyttämästä sun äitiä niistä vastoinkäymisistä mitä sulla on ollut elämässä. Niitä tulee kaikille. Ja aikuisena sä oletkin sitten jo ihan itse vastuussa elämästäsi ja voit korjata niitä asioita joihin et ole tyytyväinen.

enkä enää vanhemmiten ole ujo ja arka ollenkaan mutta kun äiti oli aina masentunut ja rahaa vähän ei mitään virikkeitä mulle niin sanonpa vaan ettei se kotihoito aina niin hyvää ja hauskaa ole. Joskus lapsen paras on päiväkoti.

Paapova kanaemoäiti, joka on paapomisellaan vieraannuttanut lapsensa normaalielämästä.



Lisäksi ko. äiti on lukenut itselleen korkeakoulututkinnon, mutta ei ole päivääkään ollut töissä, vaan kotona hoitamassa lapsia. Eli tosi kannattavaa kouluttaa tällaisia mammoja.

Paapova kanaemoäiti, joka on paapomisellaan vieraannuttanut lapsensa normaalielämästä.

Lisäksi ko. äiti on lukenut itselleen korkeakoulututkinnon, mutta ei ole päivääkään ollut töissä, vaan kotona hoitamassa lapsia. Eli tosi kannattavaa kouluttaa tällaisia mammoja.

vieraita lapsia ympärillä. En minä osannut mitenkään heihin ottaa kontaktia, kun en yhtään ollut harjoitusta sellaiseen saanut.

Olin tosi yksinäinen koko eskarivuoden. Onneksi koulussa tapasin toisen kaltaiseni kummajaisen. Opettaja vielä sattui olemaan tarkkanäköinen ja laittoi juuri meidät vierekkäin istumaan.

Oli tosi ihanaa tulla kotiin kun siellä oli aina joku. Tosi lämmin ja ihana suhde meillä on.

äitini hoiti kotiäidin hommansa hyvin ja meillä oli hoitolapsiakin. Pihallakin oli 70-luvulla kavereita, mutta tykkäsin silti tosi paljon ohjatusta toiminnasta ja olin kateellinen niille kavereille, jotka olivat PKssa. Itse olin kerhossa pari kertaa viikossa. Ja olin tosin onnellinen kun vihdoin pääsin eskariin joka päivä. Sen takia annan samanluoteisen 5v lapseni jatkaa hoidossa osittain vaikka jään äitiyslomalle

Oli todella turvallista, kun koulusta tullessa äiti oli kotona. Alle kouluikäisenä kävimme kerhossa ja kavereita riitti aina. Äiti myös luki meille paljon, kotona soitettiin ja laulettiin jne. Koulussa menestyin hyvin, vaikka jäin vaille päiväkodin "virikkeitä" ;-)



Äidilläni oli äitiyden lisäksi myös "oma juttu", eli harrastus, josta sitten myöhemmin tuli myös työ. Tyytyväinen hän on ollut valintoihinsa.