Aikooko kaikki lahjoa eskari/päiväkotitätejä?

Pesin ja lohkoin ananasta, appelsiineja, vesimelonia, viinirypäleitä, kiivejä, omenoita ja karambolaa. Asettelin kivasti tarjoiluastiaan ja kovasti tuli kiitosta.

pihakukat on työteliäitä ja hankalia. Harmittaa jos kuolee tai varastetaan. Niitä nimittäin jopa kaivellaan maasta ylös.



kahvipöytään herkkuja,kahvia ja teetä on hyvä juttu. Vielä kun kaikki eivät tuo viimeisellä viikolla vaan jo aiemmin, niin tulee kaikki syötyä.



Kiitos jo etukäteen!

t. päiväkodin täti

Siskoni on lastentarhan ope ja kertoilee monesti, kuinka sai siltä ja tältä lahjakorttia ja herkkukoria ja kuinka niillä on ihanat lapset.



Ei se sitä tahallaan tee, mutta vaikuttaa niin paljon suhtautumiseen lapseen. On maininnut myös, että kaikki ei osta ja se kyllä huomataan.



Pakko se on ostaa kun ei uskalla olla ostamatta kun pelkään, että lapset sitten leimataan ja minut leimataan sellaiseksi, etten ole kiitollinen hoitajille.

Kaikki muut eskariryhmästä toi jotain hoitajille ja opettajalle.

Vähän nolotti etten ollut hankkinut mitään.

Eli päiväkodeissa ja koulussa on muitakin hlökuntaa kun opettajat ja hoitotädit, on keittiö hlökunta, on siivoojat, on kinteistöhoitohlöt. Yhtälailla he osallistuvat lastenne hyvinvointiin, ja mitä heille hankitte. Ette mitään, he saavat katsella, kun kannatte lahjoja, parempi palkkasille. Tosi hienoa!

Ollaan viety jouluisin ja keväisin herkkukori, mukana kortti jossa toivotetaan hyvää joulua/kesää päiväkodin väelle ja tädit ovat sen aina kiikuttaneet hlökunnan taukohuoneeseen.

On ihan totta, että pk:ssa on muitakin tärkeitä henkilöitä kuin ne "tädit" ja heidän työpanoksensa on ihan yhtä arvokas - keittiön Ulla ja siivoja Arja ovat lapsellekin läheisiä ja tuttuja aikuisia ainakin meidän pk:ssa.

En myöskään tunne kenenkään mieltymyksiä yms, joten en halua ostaa servettejä, kynttilöitä tai mukeja nurkkiin pyörimään.

Itse olen hoitajana ja emme todellakaan laita opettajan kanssa yhtään lasta tai perhettä lahjan takia etusijalle emmekä hehkuttele kotona keneltä mikäkin on saatu. SUURIN osa tuomatta mitään ja se on heidän asiansa, kiitos kuitenkin niille jotka HALUSIVAT muistaa.

Kaikki pakkolahjominen pois!



ps. jonkun mielestä 10 euroa kolmen ihmisen lahjaan on liikaa, mutta mitä sillä n. 3,5 eurolla olisi saanut ostettua kaupasta? Ja jääpähän se miettimisen ja ostoksille lähdön vaiva.

Kuulin juuri parhaan lahjaidean tarhatädeille/opettajille: lahjakortti luokan askartelutarvikkeisiin tmv. Kouluissa määrärahoja supistetaan koko ajan eikä kaikissa luokissa ole enää edes kyniä lapsille. Veikkaan ettei tarhoissakaan ole paljoa parempi tilanne. Ainakin kouluissa opettajat arvostaisivat tällaista lahjaa varmasti paljon enemmän kuin kuihtuvia kukkia tai krääsää.

tekemisissä yhtä tiiviisti kuin opettajat ja kasvattajat. on siis ihan eri asia huomioida vaikkapa siivoojaa. meidän lasten pk:ssa sitä paitsi siivoous on ulkoistettu ja siivooja käy illalla eikä tapaa lapsia. Myöskään keittiöhenkilökunta ei tapaa lapsia eikä tunne heitä. Lahjat ovatkin kiitos siitä henkilökohtaisesta huolehtimisesta.

Eli päiväkodeissa ja koulussa on muitakin hlökuntaa kun opettajat ja hoitotädit, on keittiö hlökunta, on siivoojat, on kinteistöhoitohlöt. Yhtälailla he osallistuvat lastenne hyvinvointiin, ja mitä heille hankitte. Ette mitään, he saavat katsella, kun kannatte lahjoja, parempi palkkasille. Tosi hienoa!

Onpa kauniisti ajateltu, kun ei näy, ei tarvitse mitään välittääkään. Hoitohlökunta saa palkan työstään, se riittää!

Kävin juuri ostamassa noin kivat lahjat kuopuksen kolmelle hoitajalle päiväkodissa, esikoisen opettajalle ja luokka-avustajalle. Pakkaamme lahjat kauniisti ja tiedän, että lapseni ovat ylpeydestä soikeita, kun saavat antaa kauniit pakettinsa. Olemme myös antaneet lahjat harrastusten vetäjille.



Viemme joka kerta vähintään kukkia mennessämme vierailulle tuttavillemme. Myös isovanhemmat saavat aina pieniä lahjoja lapsiltamme ja meiltä. Lapseni osaavat jakaa omastaan myös kavereilleen ja sisarukselleen, eivätkä ole itsekkäitä. Lapsistani on jo nyt tullut sellaisia, että he osaavat ilahduttaa minuakin omatoimisesti; kantavat kukkakimppuja, esikoinen keittää kahvia, siivoavat joskus omat huoneensa pyytämättä, piirtävät kuvia (joissa saattaa lukea esim. "olet rakas äiti"). Kun toisen ilahduttaminen on tärkeää, ei elämä pyöri vain oman navan ympärillä ja osaa arvostaa toisiakin.



Vinkki: Lahjan ei tarvitse olla rahallisesti suuri. Tärkeintä on ajatus! Kukaan ei pyydä sinua ostamaan kymmenen euron lahjoja, jos rahat eivät riitä edes ruokaan. Ostakaa eurolla orvokki ja käärikää purkki folioon. Lapsi voi itse piirtää kortin.

Itse olen ollut eskariryhmässä avustajana 2 vuotta. Avustaja tekee tosi paljon hommia, meillä ainakin aivan samoja kuin eskariopekin. Ja myös tuuraa eskariopea, kun hän on sairas/lomalla/koulutuksessa.



Kevätjuhlassa tunsin pientä pettymystä, kun vanhemmat kantoivat eskariopelle lahjoja (mariskoolia, kukkia, Kalevalakoruja ym...) ja minä en saanut keneltäkään mitään.



Mielestäni ei ole pakko muistaa lahjoilla, mutta jos muistetaan niin muistetaan sitten kaikkia lasta hoitaneita ja opettaneita.

Olen jo pitkin vuotta antanut sinne lahjoituksena meiltä vanhoja leikkitavaroita yms.

kolme tätiä ja jokaiselle ostettiin muumimukit ja muumi aiheiset kortit.

Tiedän heidän tykkäävät juuri muumi aiheesta joten simppeli lahja.

Näin luokanopettajana voin sanoa, että eniten kaikista saamistani lahjoista minua on ilahduttanut vanhempien ja oppilaiden kortteihin kirjoittamat kiitokset. Parasta on, jos kortissa on kerrottu, miten olen vaikuttanut oppilaan elämään tai mitä asioita tekemässäni työssä oppilas ja vanhemmat arvostavat. Tällainen kiitos ilahduttaa vielä vuosien jälkeenkin.



Kahvimukit, kynttiläkupit ja muut tavaralahjat täyttävät kaikki kaapit, kun niitä saa vuosi toisensa perään. Muistan oppilaitani lämmöllä, vaikka minulla ei olekaan tavaroita heistä muistuttamassa. Jos kortin lisäksi haluaa jotain muutakin antaa, niin syötävät tai juotavat lahjat, kukat tai lahjakortit ovat ainakin minulle kaikkein mieluisimpia.



Ketään en arvota sen mukaan, saanko heiltä lahjoja vai en. Mukavaa on kuitenkin, että jollakin tavalla kiitetään yhteistyöstä. Sekin ilahduttaa, jos kevätjuhlan jälkeen käydään kättelemässä ja toivottamassa hyvää kesää.

Itse lastentarhanopettajana arvostan sitä, että kaikkia hoitaji ja opettajia ryhmästä muistetaan. Kaikkihan loppupelissä hoitavat lapsia eikä pelkästään omahoitaja, omahoitaja on vaan nimetty lapselle mm. vasukeskustelujen vuoksi.



Muumimukit ja Kivi-tuikkukipot ovat olleet itselleni mieluisia lahjoja, eli sellainen arjen pieni design. Kaikki eivät ole kukkaihmisiä ja itse en ainakaan haluaisi kukkia. Lapsen tekemä kortti lahjan kylkeen on tärkein :) pääasia on kuitenkin se, että muistaa edes jollakin pienellä tavalla opettajia ja hoitajia. voin kertoa, että aikamoista arvostelua kahvihuoneessa/arjen lomassa saavat perheet,jotka eivät osta mitään lahjaa tädeille.

Onko ihan moukkamaista, jos ei muista mitenkään. Ja jos muistaa, niin täytyykö joku lahja olla sitten kaikille. Riittääkö esim. yhteinen kortti vai oma juttu kaikille viidelle (päiväkoti) ja kolmelle (eskari)?

yleensä on tapana muistaa oman ryhmän aikuisia, eli kaikkia ryhmässä olevia hoitajia ja opettajia eikä vaan sitä omahoitajaa, kaikkihan niitä lapsia hoitaa. jokin pieni kiva lahja ja kortti jokaiselle :) noloa on jos ei pientä lahjaa anna.

Ihan turhaa koko kulutushysteria.



Lapsen piirrokset ilahduttavat, jos nyt jotain väkisin haluaa antaa muistamiseksi.



t. lastenhoitaja