Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ahdistaa.

Vierailija
26.05.2010 |

Miehellä oli seksisuhde yhteiseen tuttuun vuosi sitten. Vieläkin ahdistaa niin, että tutun näkeminen saa vihantunteet hereille. Syytän kuitenkin tapahtumasta miestäni, hän on vastuussa tapahtuneesta ja meidän parisuhteesta. Arki meillä sujuu miehen kanssa ja ollaan oltu minun mielestä onnellisiakin muutamaa kuprua lukuunottamatta. Monet asiat, kuten lapset ja pitkä, nuorena alotettu yhteiselo yhdistää.

Enää en voi asiasta miehen kanssa keskustella, koska hänen mielestä kaivelen menneitä ja keskusteltu on, mutta mulla ois vieläkin tarve käsitellä tuota asiaa.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

puhuttava kun tarvetta on, eli miehesi puhuu, puhuu ja puhuu just niin kauan kun sulla on tarvetta. Muuten on kohta edessä ero, kun asioita ei vaan ole selvitetty loppuun. Ja tuohon voi mennä vuosia.

Vierailija
2/7 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli mies teki jtoain, mikä "selvitettiin" ja mies hermotui kun otin asian puheeksi enää myöhemmin kertoessani että se vaivaa minua.



Eli minua ahdistaa se etten saisi miehen mielestä enää syyttää häntä tai ottaa asiaa esille. Hän hermostuu, mutta itse painiskelen myös kestämisen ja ajatusten kanssa..



Minä vain yritän päsätä siitä yksin yli ja unohtaa. Tuollaiset jutut pitäisi saada kunnolla suljettua, ei niin että joujtuu näkemään jtoain petollista ihmistä ja aina kohtamaan ne tunteet uudestaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta sinuna menisin terapiaan puimaan asian loppuun, kuten miehesi jo on tehnyt, ja sinäkin sen kuitenkin jo hyväksyt.

Vierailija
4/7 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

on vaiheita, joissa on tarpeen puhua ja sitten tulee vaihe, joissa on tarpeen ymmärtää lopettaa ja tehdä mielessään tilaa toisille asioille. Niin kauan kuin jatkat itse vatvomista sinä pidät yllä tuon miehesi seksisuhteen merkitystä. Niin kauan kuin jatkat vatvomista miehesi kanssa, tuo seksisuhde on läsnä myös teidän suhteessa.



Suosittelen, että haet tosiaan jonkun ulkopuolisen vatvomiskumppanin, vaikka psykologin tai perheneuvolan tai jonkun kaukaisemman tuttavan - ei läheistä, koska jonkun ajan päästä sun on päästävä tästä vatvomisestakin eteenpäin ja silloin on ikävä jos joku löäheinen tietää ja ylläpitää sitä, kyseessä olisi siis hyvä olla ihminen, jota ei tarvitsisi usein nähdä enää sitten kun haluat unohtaa koko jutun. Siksi ammattilainen olisi hyvä. Ja sitten aika pian olisi hyvä lopettaa koko vatvominen.

Vierailija
5/7 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta toisaalta. Onko se liikaa vaadittu, että mies puhuisi kanssani asiasta kun on minua pettänytkin? Tietenkin voi olla niin, ettei me koskaan päästä asiassa eteenpäin vaikka miten yritettäisiin. Hakattaisiin vain päitämme seinään ilman ulkopuolista apua. Sen tiedän, ettei mies suostuisi mihinkään parisuhdeterapeutille. Tai tulisi varmasti jos se olisi joko erotaan tai sitten...-tilanne, mutta siihen en haluais mennä.

mutta sinuna menisin terapiaan puimaan asian loppuun, kuten miehesi jo on tehnyt, ja sinäkin sen kuitenkin jo hyväksyt.

Vierailija
6/7 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta toisaalta. Onko se liikaa vaadittu, että mies puhuisi kanssani asiasta kun on minua pettänytkin? Tietenkin voi olla niin, ettei me koskaan päästä asiassa eteenpäin vaikka miten yritettäisiin. Hakattaisiin vain päitämme seinään ilman ulkopuolista apua. Sen tiedän, ettei mies suostuisi mihinkään parisuhdeterapeutille. Tai tulisi varmasti jos se olisi joko erotaan tai sitten...-tilanne, mutta siihen en haluais mennä.

mutta sinuna menisin terapiaan puimaan asian loppuun, kuten miehesi jo on tehnyt, ja sinäkin sen kuitenkin jo hyväksyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
26.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies ei vaan kyennyt mitenkään selittämään miksi, tai muutenkaan en saanut siitä keskustelusta mitään irti. Olen vaan aika ajoin helvetin ahdistunut, päähäni ei välillä juuri muuta mahdu. Toisinaan elän ihan tasapainoisesti ja sitten taas tulee takapakkia.

mutta toisaalta. Onko se liikaa vaadittu, että mies puhuisi kanssani asiasta kun on minua pettänytkin? Tietenkin voi olla niin, ettei me koskaan päästä asiassa eteenpäin vaikka miten yritettäisiin. Hakattaisiin vain päitämme seinään ilman ulkopuolista apua. Sen tiedän, ettei mies suostuisi mihinkään parisuhdeterapeutille. Tai tulisi varmasti jos se olisi joko erotaan tai sitten...-tilanne, mutta siihen en haluais mennä.

mutta sinuna menisin terapiaan puimaan asian loppuun, kuten miehesi jo on tehnyt, ja sinäkin sen kuitenkin jo hyväksyt.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kolme kaksi