Mistä iloa tähän elämään??
Tuntuu täysin mahdottomalta jaksaa enää :´(
Elämä on vain pelkkää arkea arjen perään, pelkkää lasten kanssa olemista ja työn tekoa, ja säänn työttömyyttä.
Ei ole varaa tehdä mitään matkoja, ei edes risteilyjä, ei varaa vuokrata kesälomamökkiä, ei sukulaisia joille mennä, ei isovanhempia, ei kylpyläreissuja ei niin mitään.
Lapset 9v ja 7½v olleet 2x elämässään yökylässä iltapäivästä seur aamu-tai iltapäivään, siinä minun ja miehen "hengähdytauot" tähän rumbaan.
Ikinä ei ole mitään "kivaa" odotettavaa, samaa puurtamista ja suorittamista ja laskuja ja velvollisuuksia ja sairastelua ja työttömyyttä ja siitä aiheutuvia lisäpaineita talouteen jajaja.
Pää hajoaa, parisuhdekin jo ihan kuollut.
Kommentit (47)
Jos et pointtia ymmärrä niin se ei minua enempiä kaivele.
Ja kumma juttu kun minä en tunne yhtäkään perhettä jossa vanhemmilla ei olisi ikinä, siis ikinä, kahdenkeskistä aikaa jos nyt ei lapsen päiväuniaikaa tai iltaa kun menneet jo nukkumaan, siksi lasketa. Tai perheitä jotka eivät matkustelisi edes siellä ruotsissa.
Se ei tod ole normaalia eikä ok ettei 2 työsskäyvän perheessä ole varaa mm risteilyihin.
Ainiin, minähän olenkin säänn työtön ja silloin kun en ole niin yritämme tasata sitä talouskurimusta minkä voimme.Ap
Jos et pointtia ymmärrä niin se ei minua enempiä kaivele.
Ja kumma juttu kun minä en tunne yhtäkään perhettä jossa vanhemmilla ei olisi ikinä, siis ikinä, kahdenkeskistä aikaa jos nyt ei lapsen päiväuniaikaa tai iltaa kun menneet jo nukkumaan, siksi lasketa. Tai perheitä jotka eivät matkustelisi edes siellä ruotsissa.
Se ei tod ole normaalia eikä ok ettei 2 työsskäyvän perheessä ole varaa mm risteilyihin.
Ainiin, minähän olenkin säänn työtön ja silloin kun en ole niin yritämme tasata sitä talouskurimusta minkä voimme.Ap
Siis et sä Suomen kaikkia lapsiperheitä voikaan tuntea mutta sanon vaan, että teillä ei ole mitenkään poikkeuksellisen vaikeaa vaikket tunnekaan ketään vastaavassa tilanteessa olevaa.
Kyllä se tuosta vielä joskus helpottaa.
syy siihen on, että teillä kahdella työssäkäyvällä ei ole mihinkään varaa? Saitteko yhtäkkiä potkut töistä toisen lapsen syntymän jälkeen ja kaikki sukulaiset myös kuolivat yhtäaikaa?
jos rahatilanne häiritsee niin joko siinä pitää kestää olla sen aikaa että tilanne muuttuu (jos näkee jonkinlaisen suunnitelman muuttaa sitä) tai sitten on pienennettävä nykyisiä menoja.
Ihan samat ongelmat muillakin on yhteisen ajan suhteen, ette te ole harvinaisuuksia.
jos et ap tunne sellaisia perheitä, niin voin lohduttaa että sellaisia kuitenkin on. Me olemme miehen kanssa olleet kahdestaan jossain viimeksi vuonna 2002, mutta eipä tuo haittaa. Eikä meilläkään ole varaa matkustella edes kotimaassa.
Elämä voi maistua ilman sitäkin, on maistunut meilläkin kun ollaan rankkojen lainanmaksuvuosien aikana kituutettu hyvinkin pienellä.
Kyse on asenteesta, pitää iloita siitä mitä on, ollaan terveitä, koti on kaunis ja siisti, parisuhteessa on rakkautta...jne.
Jatkuva itsensä muihin vertaaminen syö pohjan omalta! Ruikuttamisen sijaan voisit alkaa keskittää voimavarasi itseesi ja perheeseen...Sääliä et saa, asiasi ovat paremmin kuin monella!
Jos et pointtia ymmärrä niin se ei minua enempiä kaivele.
Ja kumma juttu kun minä en tunne yhtäkään perhettä jossa vanhemmilla ei olisi ikinä, siis ikinä, kahdenkeskistä aikaa jos nyt ei lapsen päiväuniaikaa tai iltaa kun menneet jo nukkumaan, siksi lasketa. Tai perheitä jotka eivät matkustelisi edes siellä ruotsissa.
Se ei tod ole normaalia eikä ok ettei 2 työsskäyvän perheessä ole varaa mm risteilyihin.
Ainiin, minähän olenkin säänn työtön ja silloin kun en ole niin yritämme tasata sitä talouskurimusta minkä voimme.
Ap