Kolmen lapsen kotiäitinä on rankkaa!
Esimerkiksi eilen heräsimme 7.30 mikä on melko myöhään, yleensä heräämme seitsemän aikoihin. Viimeisin lapsi nukahti klo 24. Koko päivänä ei yhtään lepohetkeä, joku lapsista on AINA hereillä, yleensä vähintään yksi lapsista itkee ja kahdella jotain muuta tarvetta. Lapset 4kk, 2v ja 5v. Muilla samanlaista?
Kommentit (17)
kahden lapsen yksinhuoltaja-kotiäitinä (lapset 2,4) ymmärrän. On rankkaa näidenkin kanssa, joten jos vielä kolmas niin huh huh..
Yhden lapsen vanhemmillahan on kaikki vähän niinku vaikeeta.
nyt kunnossa.
Enhän mä edes valittanut mitään, kunhan totesin että on rankkaa. Ei tullut mikään yllätyksenä, tai oikeastaan se on melkoinen yllätys miten pirteä olen päivisin ja miten paljon muutaman tunnin katkottomat yöunet tekevät ihmeitä.
tai sitte mulla on helpommat lapset. Olin kolmen lapsen yh-kotiäiti, sitten pistin hynttyyt yhteen kahden lapsen yh-isän kanssa ja olen nyt kuuden lapsen kotiäiti. Isoin on yläkoulussa, neljä alakoulussa ja pienin on ihan vauva. Helppoa ja mukavaa, jää kivasti omaakin aikaa.
Aina välillä on toinen kummilapsista hoidossa ja kyllä siinäkin on tekemistä :)
Sitä voi kuvitella millaista on olla 3 lapsen kanssa ja jokainen vuoden ikäerolla. Huh, ei tulisi mitään :)
tai sitte mulla on helpommat lapset. Olin kolmen lapsen yh-kotiäiti, sitten pistin hynttyyt yhteen kahden lapsen yh-isän kanssa ja olen nyt kuuden lapsen kotiäiti. Isoin on yläkoulussa, neljä alakoulussa ja pienin on ihan vauva. Helppoa ja mukavaa, jää kivasti omaakin aikaa.
Eilen oli vaan joku hirmu vaikea päivä, kyllähän niitäkin välillä tulee. Se kyllä täytyy sanoa että vaikka rankkaa toisinaan onkin, menee päivät yhdessä hujauksessa kolmen lapsen kanssa! Yhden kanssa oli toooosi pitkästyttävää, nyt ei ole ollenkaan sellaista.
Aina välillä on toinen kummilapsista hoidossa ja kyllä siinäkin on tekemistä :)
Sitä voi kuvitella millaista on olla 3 lapsen kanssa ja jokainen vuoden ikäerolla. Huh, ei tulisi mitään :)
Mäkin kärsin suuria tuskia ja olen ihan poikki kun pitää hoitaa sukulaisten lapsia. Omien kanssa voi ottaa rennommin.
eli mulla myös kolme pientä: 5 ja 3v sekä 6kk, mutta aika paljon on omasta asenteesta loppujen lopuksi kiinni. Meillä 3v herää yleensä n. 6.30. Nyt on nukkunut 7, puoli kasiinkin, kun päiväunet ovat jääneet pois. Päivällä otan oman lepohetken, kun kuopus on vaunuissa nukkumassa. Silloin isommat saavat katsoa videota, jolloin joko minäkin "katson" sohvalla maaten tai otan kupposen kahvia ja luen lehtiä tai sitten pötkötellään yhdessä ja luetaan kirjoja. Vaikka pyykki- tai tiskivuori odottaisi, niin sen reilu tunnin verran meillä lepäillään.
Sitten jos kuopus vielä nukkuu, niin teen niitä kotihommia. Iltapuuhat meillä alkaa puoli kahdeksan maissa ja viim. 20.30 kaikki ovat unessa. Ikinä kukaan lapsista ei ole valvonut puoleen yöhön. Mies on töissä aamu puoli kuudesta iltakuuteen, joten hyvin pitkälti olen koko päivän yksin lasten kanssa. Viikonloppuna ollaan melkein aina perheen kesken, joskus otan omaa aikaa shoppailuun ym. jotta jaksaa itse paremmin. Yhtenä iltana viikossa käyn jumpassa ja tulen vasta, kun kaikki jo nukkuvat, niin sekin tuntuu lomalta :)
Vauva vie melkein kaiken valveillaolo aikansa, että vaikka kotityöt on lisääntynyt aika niiden tekemiseen on vähentynyt. Lisäksi isommat lapset ovat jääneet niin vähälle huomiolle, että en voi olla tuntematta syyllisyyttä. Kovilla pakkasilla, kun olimme vain sisällä tuntui, että seinät kaatuvat päälle, mutta sitä mukaa, kun kuopus on kasvanut on homma helpottunut. Ja voin suoraan sanoa, että kyllä minut yllätti tämä väsymys, kaikki lapset ovat olleet erittäin toivottuja, mutta nyt on ehkäisy kunnossa ja enempää lapsia ei meille tule. Voimia paljon ap:lle ja mieti vähän järjestystä ja rutiineja olisiko niissä muutettavaa, ettei illat venyisi 24?
yksinhuoltajaäitejä. Mutta kivaa silti.
t. isä ja lapset
eli mulla myös kolme pientä: 5 ja 3v sekä 6kk, mutta aika paljon on omasta asenteesta loppujen lopuksi kiinni. Meillä 3v herää yleensä n. 6.30. Nyt on nukkunut 7, puoli kasiinkin, kun päiväunet ovat jääneet pois. Päivällä otan oman lepohetken, kun kuopus on vaunuissa nukkumassa. Silloin isommat saavat katsoa videota, jolloin joko minäkin "katson" sohvalla maaten tai otan kupposen kahvia ja luen lehtiä tai sitten pötkötellään yhdessä ja luetaan kirjoja. Vaikka pyykki- tai tiskivuori odottaisi, niin sen reilu tunnin verran meillä lepäillään.
Sitten jos kuopus vielä nukkuu, niin teen niitä kotihommia. Iltapuuhat meillä alkaa puoli kahdeksan maissa ja viim. 20.30 kaikki ovat unessa. Ikinä kukaan lapsista ei ole valvonut puoleen yöhön. Mies on töissä aamu puoli kuudesta iltakuuteen, joten hyvin pitkälti olen koko päivän yksin lasten kanssa. Viikonloppuna ollaan melkein aina perheen kesken, joskus otan omaa aikaa shoppailuun ym. jotta jaksaa itse paremmin. Yhtenä iltana viikossa käyn jumpassa ja tulen vasta, kun kaikki jo nukkuvat, niin sekin tuntuu lomalta :)
Vauva vie melkein kaiken valveillaolo aikansa, että vaikka kotityöt on lisääntynyt aika niiden tekemiseen on vähentynyt. Lisäksi isommat lapset ovat jääneet niin vähälle huomiolle, että en voi olla tuntematta syyllisyyttä. Kovilla pakkasilla, kun olimme vain sisällä tuntui, että seinät kaatuvat päälle, mutta sitä mukaa, kun kuopus on kasvanut on homma helpottunut. Ja voin suoraan sanoa, että kyllä minut yllätti tämä väsymys, kaikki lapset ovat olleet erittäin toivottuja, mutta nyt on ehkäisy kunnossa ja enempää lapsia ei meille tule. Voimia paljon ap:lle ja mieti vähän järjestystä ja rutiineja olisiko niissä muutettavaa, ettei illat venyisi 24?
mutta vauva valvottaa iltaisin. Kaipa sekin jossain vaiheessa alkaa nukkua aikaisemmin..
Ehkäisy ei edelleenkään ole kunnossa, neljäs saa tulla jos on tullakseen (sille joka kyseli siitä) :)
EIkä onneksi tuollaista! Kaikki lapset menevät nukkumaan klo 20.30 ja sen jälkeen on miehen ja minun yhteistä aikaa.
Minä nouse naamuisin klo 6.00, että ehdin kuntosalille ennen töitä. Lapset ja mies 6.30-7.00. Syövät aamupalaa ja vievät esikoisen eskariin. Viettävät mukavan päivän ennen kotiintuloani. Ruoka on valmiina odottamassa :-)
Mies ei ole yhtään valittanut, että olisi jotenkin kamalaa. Päinvastoin, kaikki odotavat innolla kesää, kun kaikki kolme saavat olla kotona kaiket päivät isin kanssa.
EIkä onneksi tuollaista! Kaikki lapset menevät nukkumaan klo 20.30 ja sen jälkeen on miehen ja minun yhteistä aikaa.
Minä nouse naamuisin klo 6.00, että ehdin kuntosalille ennen töitä. Lapset ja mies 6.30-7.00. Syövät aamupalaa ja vievät esikoisen eskariin. Viettävät mukavan päivän ennen kotiintuloani. Ruoka on valmiina odottamassa :-)
Mies ei ole yhtään valittanut, että olisi jotenkin kamalaa. Päinvastoin, kaikki odotavat innolla kesää, kun kaikki kolme saavat olla kotona kaiket päivät isin kanssa.
Mutta ihanaa että isä on kotona lasten kanssa.
No meillä on 2v. 3v. ja 6v.
ja ei meillä ole koskaan ollut mitenkään rankkaa.
Olen nauttinut jokaisesta hetkestä.
on aikoja että on raskaampaa. Mutta suurimmaksi osaksi elämä on antoisaa ja ihanaa.
Lapsia neljä. 8,6,4 ja 1,5.v
mulla on kaksi leikki-ikäistä ja täysimetyksellä oleva vauva nyt kotona, kohta koulujen loputtua myös koululaisia ja välillä lasten kavereita, myös yökylässä.
Tällä hetkellä on aika vähän mitään omaa aikaa, mutta kun vauva alkaa pärjätä pidempiä aikoja imettämättä, niin sitten mies voi ottaa enemmän vastuuta. Nyt on ympärivuorokautinen vastuu, mikä ei tullut yllätyksenä tälläkään kertaa.
Helpompaa tää minusta on kuin työssäkäynti monilapsisena, nautin kun ei ole mihinkään kiire ja kun on sievät ilmat voi olla ulkona monta tuntia päivässä.
Meillä on 3v,4v ja 6v pojat. Reilun vuoden ikäerolla kaikki.
Kukaan ei nuku enää päikkäreitä. Pojat auttaa kotitöissä (joskus tosin tuntuu että saa tehdä tuplamäärän kun pojat "siivoo" :D), muuten ei ehtis hoitaan millään kaikkea.
Molemmat työelämässä ja lapset hoidetaan kotona.
Tehdään erivuoroja,että lapset saa olla kotihoidossa.
Joskus on rankkaa kun pitää sovittaa työ, kotihommat, kodin ulkopuoliset asiat ja lapset yhteen.
Sunnuntait on aina vapaana ja silloin tehdään koko perhe mukavia yhteisiä juttuja.
Aina tiennyt että haluan kaikki lapset putkeen että enemmän seuraa toisistaan,mutta en tiennyt että pitää ihan jokainen minuutti suunnitella.
Syksyllä esikoinen aloittaa eskarin ja silloin nuoremmat aloittaa perhepäivähoitajalla.
Kotiäitinä niin ihanaa ja nyt jo harmittaa muutos.
nyt kunnossa.