Lue keskustelun säännöt.
Kuinka ihminen voi tehdä tämän läheisilleen??
22.05.2010 |
Rakas ihminen on kuolemaisillaan. Monta kuukautta sanoi, että hoidot ovat onnistuneet ja tästä parannutaan.
Läheiset kuitenkin näkevät, että kunto vain huononee. Ei pääse enää edes sängystä vessaan.
Kaikki miettivät, missä nyt mennään. Pelkäävät mitä on tulossa. Kuoleminen on kamala asia mutta nyt käy niin että lapset ja lapsenlapset eivät tule toipumaan. Asiat jäävät selvittämättä ja hyvästit jättämättä.
Kommentit (7)
eiköhän tärkeintä nyt kuitenkin on, että läheiset ovat läsnä. Omaisten ei kannata ryhtyä tuomiopäivän enkeleiksi, vaan todella vaan olla läsnä.
Jos sitten joku omainen ei saa sanottua jotain asiaansa, niin sitten niin vaan käy. Senkin asian kanssa sitten vain oppii elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltäminen on yksi prosessin vaiheista.
rutiini testeihin syövän takia ja en enää koskaan nähny isääni, sinne jäi ja kuoli seuraavan päivänä, paljon jäi sanomatta, kun siskoni tappoi itsensä jäi vain paha olo ja kyselen joka päivä itseltäni että miksi tappoi itsensä ja monet asiat jäi kesken kummaltakin ja monta asiaa jäi sanomatta...
Hän tahtoi teille hyvää ja halusi suojella kertoessaan hoitojen onnistuneen. Tai ehkei hän kertonutkaan valkoisia valheita. Saattaa olla, että hoidot tehosivat aluksi, mutta tuli äkillinen käänne pahempaan.
Eikä ole myöhäistä jättää hyvästejä. Pitäkää kädestä, sanokaa mitä on sanottavaa ja ajatelkaa, että läheisenne kuulee. (Ehkä kuuleekin?) Kyllä te vielä toivutte, vaikka kaipaus jää.
mutta ihmiset nyt vaan on välillä sellasia. En tiedä onko se itsekkyyttä, pelkoa vai toivon ylläpitämistä. Lapset kyllä selviävät, mutta lastenlapsille voi olla kovempi paikka.
Omat lapseni pelkäävät aina kun joku läheinen joutuu lääkäriin /sairaalaan. Kiitos anoppivainaan, joka ei kertonut sairautensa todellista tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kieltäminen on yksi vaihe jonka jokainen käy suruprosessissaan läpi, ja tietysti kuolevakin käy sen läpi.
Minun lähisukulainen, nuori nainen sairastui myös syöpään, sairasti pari vuotta ja kuoli sitten. Rankkaa oli katsoa kun puolisonsa viimeiseen asti kielsi totuuden. Nainen itse ymmärsi ettei tule paranemaan ja yritti puhua lasten yms asioista, mutta mies ei halunnut kuullakaan. Vasta paria päivää ennen naisen kuolemaa mieskin suostui myöntämään että se on menoa. Siinä vaiheessa nainen ei enää kyennyt keskustelemaan mitään. Surullista.
se on elämän laki. Jäähyväisiä ei aina ehditä sanomaan.