Anoppini on kätilö...
ja mulla menee hermot sen kanssa.
Olen raskaana kohta 30 viikkoa ja anopin kiinnostus kasvaa päivä päivältä. Ennen ei koskaan soittanut mulle, nyt saattaa tulla parikin kertaa viikossa puheluja tyyliin kuinkas voit ja onko mitään uutta. Argh!
On tarjonnut monesti apuaan, voin kuulema soittaa sille milloin vain, jos tulee jotain kysyttävää. No ei todellakaan tule! Ihan neuvolasta kyselen jos jotain kysyttävää on.
Ainoo mitä oisin toivonut, että se olis hoitanut mun synnytyksen. Oisin saanut rauhassa kiukutella ja pyytää epiduraalia. No se ei kuitenkaan rouvalle sopinut. Lässytti vaan vastaan, että ollaan liian läheisiä ja näin läheisten synnytyksiä ei hoidella. Ei ollut ämmällä tarpeeksi rohkeutta. Mutta varmaan ilkee tunkea heti synnytyksen jälkeen vauvaa synnytyssaliin katsomaan... Miten mä kestän loppuraskauden sen uteluita?
Kommentit (7)
Et kai oleta, että joku vapaapäivänä menisi töihin? Itse olen sh, ja kyllä ne sukulaissuhteet otetaan kuin otetaankin huomioon sairaalassa (jos vaan onnistuu).
kyseessä vaan mulla oma äitini.
Voimia ja vältelet vaan sitkeästi, kyllä se siitä. Tai annat miehesi hoitaa anopin pois jaloista, loppuviikoilla tilanne nimittäin luultavasti vaan pahenee.
muuttuvat läheisemmiksi, kun tytär odottaa. Sinua saattaa ärsyttää anoppisi käytös, mutta mielestäni hän vain osoittaa, että arvostaa sinua mm seuraavista syistä: Soittaa usein ja on kiinnostunut kuinka voit; tarjoaa apuaan, jos sitä haluat. Ei siis tuputa neuvoja, vaan kertoo, että neuvoo, jos neuvoja haluat. Yleensä terveydenhoitohenkilökunta _vihaa_ sukulaisten, ystävien ym kysymyksiä vapaa-ajallaan (sukuni monet lääkärit ja hoitajat puhuneet tästä), mutta anoppisi tarjoutuu auttamaan.
En myöskään usko, että anoppisi ei rohkeuden puutteen vuoksi sinua hoida, vaan sinun turvallisuutesi tähden. Synnytyksessä voi sattua kaikenlaista ja omien läheisten suhteen, ei voi aina toimia pelkästään ammatillisesti, koska on myös täysin toisessa roolissa heihin nähden.
Äitini on lääkäri, mutta vaikka on työssään ommellut potilaita kasaan, niin hän oksensi inhosta kun lapsena kaaduin pyörällä. Opiskeluaikana oli kuulemma erityisen kiinnostunut ruumiinavauksista ym. Haavani eivät niin kovin kummoiset olleet, mutta äidin roolissa unohti hetkeksi kaiken oppimansa.
no mua ei ainakaan inhota,jos sukulaiset tms. kyselee jotain terveysasioita.
t:hoitsu
jos anoppi soittelis mulle tolleen. mitä ihmettä sä ämmä valitat turhasta???? tyypillinen suomalainen asenne: kun anoppi ei soita, ollaan naama väärällään, kun soittaa ja kyselee vointia, ollaan silloinkin naama norsun vitulla.
Ole yksin sit ja hiljaa!!!!!!!!!!!!
Eikä anoppiinkaan.
ikävältä kuulostaa ap; teet vaan omat päätökset ja sillä sipuli.
kuulostatkin oikein unelmaminiältä... not.