Opiskelu 2 v:n kanssa? Mahdoton yhtälö?

hoitotädin aamupäiviksi.

Ellei sitten ole lapsen isää tai muuta hoitajaa muulle ajalle.





On toki oppiainekohtaista, kuinka ne luennot ja muut järjestyvät. Mutta mulla on neljän vuoden kokemuksella ollut pakollisia kursseja alkaen 8.15 ja jotkut ovat loppuneet klo 20. Mulle vuorohoitopaikka päiväkodissa on ollut aivan ehdoton.

että itse opiskelen alaa, jossa on paljon läsnäolopakkoa. Eli aika vähän suoritetaan pelkillä kirjatenteillä. Mutta ilmeisesti on sellaisiakin oppiaineita, joita voi suorittaa paljon tenttimällä.



10

ajattelit opiskella? Kirjekursseilla? Okei, aika paljon pystyy tekemään netitse mutta ei kuitenkaan kaikkea. Aika vaikeaksi käy jos et laita lasta hoitoon ja jos laitat, asiassa ei taas ole mitään ongelmaa.

mitä meinaat opiskella. Itse yliopistossa samanikäisen kanssa.

Suoritin vuoden kestävät erikoistumisopinnot. Minusta opiskelu toi vaan mukavaa lisää äitiyslomaan.

nuorisolinjalla 4v.

Kouluun lähdin kun lapset olivat 1v ja 2v4kk.



Rankkaa oli, mutta kun tahtotila oli kova, niin kyllä se meni. Lapset tietenkin joutuivat aikasessa vaiheessa päivähoidon pyöritykseen, mutta eivätpä nuo siitä kärsineen näytä.

Jos on hyvä organisointikyky, miehen tuki takana ja muutenkin hyvä verkosto.



Törmäsin juuri vanhaan tuttuun monen vuoden takaa, joka oli valmistumassa maisteriksi ja aloittanut opinnot kun kolmesta lapsesta nuorin oli 2v.



Ja tietty riippuu siitä, sallivatko opinnot paljon etäopiskelua. Itse en ainakaan ymmärrä, miten perheellinen voisi istua päivät luennoilla ja lukea illat, paitsi jos on erittäin ymmärtävä puoliso.

ja neljä vuotta nyt takana. Koko ajan oon ollu yh.

Meidän yliopistolla on mm. sellanen palvelu, että lastenhoito järjestyy esim. lauantaitentin ajaksi.



Mä oon määritellyt mun opiskelun niin, että koitan suoriutua kaikista tenttiin lukemisista ym. sillon kun lapsi on päiväkodissa. Joskus on iltasin pitänyt tarttua vielä kirjaan kun lapsi on nukahtanut. Vain yhtenä vuonna kävi niin, että pakollisia samaan aikaan käytäviä kursseja oli yhtenä päivänä niin, että mun päivä oli 9-19. Ja siihen tunti lisää molempiin suuntiin lapselle. Mun pelastus oli mun pappa joka asuu samalla paikkakunnalla ja haki lapsen hoidosta aiemmin...

Sehän on sama kuin olisi töissä. Minä jatkoin yliopisto-opintojani kun tyttäreni oli 9 kk. Perhepäivähoidossa kotona, lisäksi hoidossa on toisen perheen lapsia. Aloitin siten, että opiskelin lyhyttä päivää ja 4 päivää viikossa, sitten pidempää päivää, ensi syksynä on tarkoitus alkaa tekeen viittä päivää. Mummoja eikä kummeja ole täälläkään. Mies tosin joustaa, tekee palkkatyötä vakituisessa paikassa, ja jos esim. lapsi on ollut sairaana ja minulla pakollista koulua, niin hän on jäänyt hoitamaan.



Lapsi on kiintynyt hoitotätiinsä, tosi hyvin on mennyt hoitopäivät ja teen kaikki opiskelutehtävät yliopistolla, jotta voin keskittyä lapseen muina aikoina. Iltaisin teen myös kun lapsi on nukahtanut.



On kuitenkin aika vaativaa ja raskasta, monesti ei tajuta että opiskelijoissa on myös perheellisiä ja tehtävät saattavat olla sen takia hyvin haastavia (esim. ryhmätöitä paljon)



Mutta riippuu alasta ja siitä, miten paljon opettajat ovat valmiita joustamaan. Yleensä tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS (kaikki tekee), ja sen avulla voi suunnitella opintoja lapsen ehdoilla. Heti kun paikka on selvillä, yhteyttä opinto-ohjaajaan / amanuenssiin tms. Kannattaa aina ottaa yhteyttä opettajiin henkilökohtaisesti ja selostaa oma elämäntilanne jos tulee tarvetta. Joustoa löytyy silloin aivan varmasti.