Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten unohtaisin miehen sanat?

Vierailija
20.05.2010 |

Olemme seurustelleet vasta muutaman kuukauden ja musta on tuntunut tosi vahvasti siltä, että tässä tämä nyt on, kauan odotettu rakkaus. Molemmilla on lapsia ja ollaan melkein saman tien alettu elämään uusperhe-elämää.



Muutama päivä sitten tuli iso riita ihan aiheesta, mutta pahimmassa tunnemylläkässä mies sitten huusi mulle, että teiän (mun ja lapsien) on lähdettävä (siis hänen luotaan omaan kotiimme). Mies on oikein maanitellut meitä viettämään aikaa mahdollisimman paljon luonaan ja vakuutellut, että hänen kotinsa on yhtä paljon meidänkin.



Asia on nyt sovittu, mutta mä en pysty antamaan miehelle anteeksi sitä, että hän oli heittämässä meitä pihalle.. romutti valtavasti mun turvallisuudentunnettani. Oltiin aikaisemmin puhuttu monta kertaa, että tämä juttu kestää ja on vahva.. vedettiin matto alta.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hanki oma koti.



Seurustele miehen kanssa kaikessa rauhassa jos haluat, mutta älä ala vielä misään tapauksessa rakentamaan uusioperhearkea ennen kuin olet aivan varma, että suhde toimii.



Lapset etusijalle nyt. Tavoitteena tasapainoinen arki.

Vierailija
2/5 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miltä luulet heistä tuntuvan: ei kotia missään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

olet jo lapsinesi "muuttanut" miehen luokse?



Eikö ole hieman hätiköityä.



Lähtekää elämään omaan kotiinne, jatka miehen tapailua ja tutustumista kunnolla ennen suuria päätöksiä. Muista lasten paras!

Vierailija
4/5 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt se oli vasta huuto, seuraavalla kerralla huomaat, että lastesi lelut heitetään ulos ikkunasta.

Vierailija
5/5 |
20.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tosiaan kovin hyvä juttu, jos jo käytännössä asutte miehen luona, jos olette tunteneet vain muutaman kk, ei sinun eikä miehen lasten. En tajua tuollaista, eikö ensin voisi tutustua rauhassa?, Minkäikäisiä lapsenne ovat?



Ja kyllä, olen itsekin uusperheellinen, ollut jo 15 vuotta.