Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko sinulla kuuloharhoja? Haluatko kertoa niistä?
10.05.2010 |
Itse olen nelikymppinen nainen, jolla ensimmäiset kuuloharhat on olleet noin 10 vuotta sitten, aluksi tiettyjen migreenilääkkeiden käyttöön liittyvinä. Hyvin harvoin on ollut näkö- tai tuntoharhoja, mutta niitäkin on ollut. Synnytyksen jälkeisen masennuksen sairastin 6-7 vuotta sitten, silloin näiden harhojeni vuoksi sain diagnoosin psykoottisesta masennuksesta. Siinä vaiheessa vielä tiedostin harhat harhoiksi, ne tulivat yleensä nukkumaan mennessä ja rauhoittuessa. Nykyään olen masennuksesta toipunut (jo useita vuosia sitten), mutta harhoja on edelleen ajoittain. Ne ovat häiritseviä, ja nykyään entistä enemmän en tunnista niitä selkeästi harhoiksi: ne saattavat olla mieheni äätnä, lapseni ääntä tai tuntemattoman miehen ääntä, jossa jälkimmäisessäkin tapauksessa minun täytyy nykyään tutkia vaatekaappi ja sängyn alusta, ettei siellä ole ketään. Aikaisemmin kuuloharhat olivat suoraan sellaisia, että tunnistin ne heti harhoiksi, eikä tarvinnut kuin "kääntää kylkeä": Nykyiset harhat pelottavatkin välillä.
Muiden kokemuksia kaipailen!
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelisin psykiatrilla käyntiä, vielä kun itse olet edes jotenkin tilanteen herra. kutsuu niitä siteen kuuloharhoiksi tai ääniksi pään sisällä, viittaa tilanne kuitenkin jonkinasteiseen skitsofreniaan.
Käyn töissä ja teen tarvittavat kotihommat. Nämä harhat on vaan tosi häiritseviä, ne tulee öisin ja saattaa niitä kuunnellessa mennä monta tuntia ettei pysty nukkumaan, ja sitten on töissä väsyksissä. Puhuin näitä psykiatrillekin jokunen vuosi sitten, mutta ei se oikein sanonut juuta eikä jaata. Nykyään olen työterveyslääkärin "riippakivenä" ja hän sen kun pyrkii vähentämään lääkityksiä (esim. Levozin) ja se on oikeastaan ainut lääke jota otan näihin harhoihin, mutta nykyään pitäisi pärjätä kähes ilman....
eikä skitsofreniasta puhuttu mitään. Eli varmaan se on niin, että ihminen voi kuulla ääniä olematta skitsofreenikko. Olin masennuksesta sairaalassakin yht 3 kk yhden vuoden aikana.
Aloittajan oireet on samoja kuin minullakin on ollut. Alkuvuosina pahimmat ja ne alkoi jo noin 22 vuotiaana. Nyt olen 76 vuotta. Minusta tuntuu, että kuuloharhat tulevat ihmisen omasta päästä. Lisäksi minulla oli tunne, että minua vainotaan ja valvotaan, missä sitten liikunkin. Pelkäsin myrkytetyksi tulemista. Äänet kehoittivat minua hirttäytymään, joka kyllä olisi pitänyt tehdäkkin monelta tuskalta olisin välttynyt. En ole muutenkaan ollut koskaan niitä ihmisiä joilla on hyvät edellytykset elämässä. OIkein huno uninen olen ollut koko ikäni ja vielä 10 ikäisenä kastelin vuoteeni. Koulu menestykseni oli ihan surkea. En ollut muussa hyvä kuin laulussa ja lukemisessa joissa oli koko kouluikäni luokkani paras. Unohtelin tavaroita ja hukkasin niitä ja minua rangaistiin jälki seisonnalla melkein joka koulupäivä. Joten kuten olen räpiköinyt elämän läpi ja olen nyt eläkkeellä. Ja minulla on nyt paremmin kuin milloinkaan on ollut. Äänien ja näkyjen kanssa olen tullut tutuksi, siten, että tunnistan ne heti harhoiksi. Vasemmassa korvassani kuuluu ihanaa lintuparven liverrystä. Toisinaan kuulen kaukaista tykistö keskityksen ääntä. Iltaisin ennen kuin nukahdan kuulen jonkin ihmisen hengittävän korvaani. Toisinaan ikkuna verhon kuviot muuttuvat ihmis kasvoiksi ja ilmehtivät ja yrittävät puhua minulle, yleensä ne on naisen kasvot. En paljon osallistu mihinkään kotini ulkopuolella, sillä oletan, että minun sairauteni huomataan. Televisio ja tietokone on anoat ystäväni. Jos sitten näin voi sanoa niitä ystäviksi. Mutta uskon, että pahin on ohitettu sairaudessani. Kestän kyllä siihen asti kun kuolen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen toimivaa lääkitystä yleisimmät kuuloharhat olivat esimerkiksi askelia sisällä, ääniä kuin tavaroita siirreltäisiin, laulua, epämääräistä puhetta ja muminaa, nimeni kutsumista jne.
Vain kerran on harha ollut selvää puhetta. Rentoutuessani sängyllä vihainen miesääni yhtäkkiä huusi minulle "Lopeta itsesi! Lopeta jo!". Tätä pelästyin todella paljon. Minulla on myös tunto- ja näköharhoja. Ja ei ole diagnosoitu skitsofreniaa kuten eräs kommentoija osasi sanoa kaikilla harhaisilla olevan.
Kuuloharhoja on ollut harvemmin, joskus ihan yksittäisiä sanoja, miehen ja naisen puhetta. Sisältö on ollut alistavaa ja sättivää, harvemmin neutraalia. Viime vuoden puolella olen alkanut nähdä hahmoja ja vilauksia, tummat varjot kulkee näkökentän rajalla ja joskus seinillä kiipeilee jotain mistä en saa selvää mitä ne on. Yöllä saatan herätä tuskanhiestä siihen että joku seisoo vieressä. En ole kenellekään kertonut, erityisesti en miehelle. Työpaikkakin menisi varmasti tällä alalla.
Joskus saatan kuulla mitä toinen "ajattelee" ihan selkeänä puheena, vaikka suu ei liikukaan. Se on kuitenkin aikamoista sekamelskaa ja yleensä minuun tai ulkonäkööni kohdistuvaa haukkua. Näissä tilanteissa on hankala erottaa onko se todellista vai ei ja on tullut kiusallisiakin tilanteita, kun olen toiselle kommentoinut omia ajatuksiani mitä olen luullut hänen ajatuksikseen ja puheekseen.
Koen myös usein että minua seurataan ja tarkkaillaan ja minusta tehdään muistiinpanoja, vaikkapa lenkillä, vaikka ketään ei näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaha ketju, mutta vastaan silti. Olen alkanut kuulla olemattomia. Joskus, kun joku kodinkone on päällä, muttei aina. Ja se on aina sellaista kaukaa kuuluvaa musiikkia. Tällä hetkellä on astianpesukone, ja kuuluu tangoa. Normaalisti en kuuntele tangoa. Niin epäselvää, ettei sanoista saa selvää, mutta sävelestä kyllä, ja mieslaulaja kyseessä. Musiikkia kuuluu välillä myös, kun yritän nukahtaa ja tuuletin on päällä. Välillä heavymetallia ja välillä klassista. Näitä kuuntelen ihan oikeastikin.
Olen varmaan tullut hulluksi.
Sun pitää varata lääkäriin aika ja kertoa noista harjoista, psykoosit voi uusiutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaha ketju, mutta vastaan silti. Olen alkanut kuulla olemattomia. Joskus, kun joku kodinkone on päällä, muttei aina. Ja se on aina sellaista kaukaa kuuluvaa musiikkia. Tällä hetkellä on astianpesukone, ja kuuluu tangoa. Normaalisti en kuuntele tangoa. Niin epäselvää, ettei sanoista saa selvää, mutta sävelestä kyllä, ja mieslaulaja kyseessä. Musiikkia kuuluu välillä myös, kun yritän nukahtaa ja tuuletin on päällä. Välillä heavymetallia ja välillä klassista. Näitä kuuntelen ihan oikeastikin.
Olen varmaan tullut hulluksi.
Onko sinulla naapureita, ettei vaan kuuluisi heiltä äänet sun asuntoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaha ketju, mutta vastaan silti. Olen alkanut kuulla olemattomia. Joskus, kun joku kodinkone on päällä, muttei aina. Ja se on aina sellaista kaukaa kuuluvaa musiikkia. Tällä hetkellä on astianpesukone, ja kuuluu tangoa. Normaalisti en kuuntele tangoa. Niin epäselvää, ettei sanoista saa selvää, mutta sävelestä kyllä, ja mieslaulaja kyseessä. Musiikkia kuuluu välillä myös, kun yritän nukahtaa ja tuuletin on päällä. Välillä heavymetallia ja välillä klassista. Näitä kuuntelen ihan oikeastikin.
Olen varmaan tullut hulluksi.
Onko sinulla naapureita, ettei vaan kuuluisi heiltä äänet sun asuntoon?
Oho, en uskonut, että kukaan vastaisi, niin en seurannut ketjua. On naapureita, kerrostalokämppä. Ongelma on vaan se, että ulkopuolista musiikkia ei kuulu milloinkaan muulloin, ei edes television ääniä, eikä juuri koskaan naapureiden puhetta (joskus rappukäytävästä kuuluu, jos naapurit juttelee käytävällä tässä kerroksessa). Viime päivinä on remontin ääniä kuulunut yläpuolelta. Eli pääosin tosi hiljainen taloyhtiö kyseessä, tai sitten todella hyvät seinät.
No, ei noi kodinkoneet ole onneksi vielä alkaneet minulle puhumaan mitään viestejä, joten jospa vain tarkkailen tilannetta.
Alue: Aihe vapaa
kuulen esimerkiksi vinkunaa joka kovasti muistuttaa hälytintä joka ilmoittaa meidän lämmityslaitteen sammumisesta. Täytyy käydä katsomasssa, että onko se oikeasti. Kuulen kohinaa, joka kuulostaa ihan amerikkalaisen sitcomin naurunauhalta, vaikka telkkari on kiinni.
Ovat kieltämättä lisääntyneet kun ikä on lähestynyt neljääkymppiä. Ei kuitenkaan ole vaikeuksia tajuta, että ovat harha-aistimuksia. Oon kuullut, että psykoosin raja on just siinä, tietääkö, että ne eivät ole totta, vai ei.