Miten saan opetettua lapsen kävelemään ,vinkkejä?

Johan on taas idiootteja liikenteessa, taysin tollo taidat olla itse tuolla teksillas,sinua sietais havettaa! Taalla on joku aiti kysymassa hieman vinkkeja ja heti porukka hyokkaa, jos ei ole mitaan muuta kun toista "huonon aidin" asemaan laittamassa, niin oleppahan hyva ja ryomi takasin kuoppaan josta olet joskus ulos erehtynyt kompimaan ja kylla ne lapset oppii ku niita opettaa, sinua taas ei ole tainnut kauheesti kiinnostaa lapsiesi liikkeet, joten tottakai lapset joskus itse oppii, helppoahan se sinulle on. Ah, pakko oli vain kommentoida, asun itse belgiassa ja nyt alkaa taas vahvemmin tuntumaan miten itsekkaita, kovia patemaan, suomalaiset ovat.huoho

lapsi leikkipuistoon leikkimään samanikäisten kanssa. Esimerkki toimii - niin hyvässä kuin pahassa!

Meillä lapsi oppi kävelemään pari kuukautta sitten 1v 4kk iässä. Kyllä muakin joskus turhautti kun puoli vuotta nuorempi sukulaistyttökin jo käveli, mutta en mä nyt silti sitä ruvennut vielä opettamaan! Pari kuukautta sinne tai tänne! Meidän tyttö ei oikeastaan ottanut ns. ensiaskeleita ollenkaan, vaan kun rohkaisi mielensä (sitä voi edesauttaa vain olemalla asettamatta paineita), käveli heti montakymmentä askelta eikä kaatuillut yhtään.

Meillä vuoden ikäinen vauveli, joka ei myöskään kävele ja ymmärrän turhautumisesi, kyllä näin kesällä olisi kävelevän kanssa helpompaa. Minä sitten ratkaisin ongelman niin, että annoin vauvan vaan konttailla pitkin katuja ja lattioita. Onhan tuo vähän epähygieenstä, mutta minkäs teet, kun tyttö ei kauaa rattaissa viihdy, vaan haluaa liikkua. EIpä oltaisi mihinkään päästy muuten.



Pidän kosteuspyyhkeitäm käsidesiä ym. aina mukana ja pesen aperon kädet aina kuin mahdollista.

mä aloin kävelyttää mun tyttöä käsistä pitäen, silleen me mentiin pitkin kämppää ja sitte meniki kaks päivää ja tyttö nous seisomaan ja otti ensimmäiset 6 askelta.mä uskon kyllä että tolla kävelytyksellä se sai varmuutta ja uskals sitte ite lähteä. enkä mä nyt nää siinä mitään pahaa jos yrittää sillä opettaa lasta, kunhan se ei mee liiallisuuksiin niin, että lapsi ei tykkää siitä ja tulee paljon paineita.aika tiukkapiposta porukkaa täällä kyllä :D

Patistelemalla tai vaatimalla liikoja tod.näk. vaan hankaloitat oppimista.



Mulle tuli sun kirjoituksesta jotenkin paha mieli ja sääli pikkuista kävelemäänopettelijaa. Reppana pieni:-(

asti on ihan normaalia, ettei kävely vielä suju. Lapsihan kuitenkin nousee tukea vasten jne. Oma keskoslapseni kävi fysioterapeutin kontrolleissa näiden asioiden tiimoilta, eikä sielläkään mitään poppakonsteja kerrota. Lapsi kävelee, kun on siihen valmis.



Viestisi on suoraan sanoen tosi itsekkään kuuloinen. Sinua inhottaa kantaa isoa jätkää, kamalaa kun lapsi ei viihdy itsekseen ulkona - WTF??? Se on sun lapsesi ja vasta vähän yli vuoden vanha!!! Tottakai sitä välillä kannellaan ja viihdytetään, niin sisällä kuin ulkonakin.



Ole siis aikuinen ja "kestä" nyt ne muutamat viikot/kuukaudet, kunnes pikkuisesi kävelee. Ja toivottavasti myös sen jälkeen annat hänelle tarvittaessa syliä ja kantoapua.

ikäinen, joka kävelee hienosti. Kyllä sitä silti joutuu kantamaan lähes joka paikkaan, se kun ei kävele sinne minne äiti ajattelisi.



Ja vaikka meidänkin kävelee, niin kyllä se silti osaa tutkia konttaamalla kaikki likaisimmat paikat.



Eli eipä se niin hirveästi auttaisi, vaikka kävelisi.

ilman suorituspaineita?!

etkä pysty opettamaan kävelemistäkään. Olet täysi tollo.



Hävettääkö sinua kun poikas ei kävele?

Lapsi kävelee kun on siihen itse valmis ihan niin kuin konttaamisenkin kanssa.



Meillä eivät ole kontanneet, ovat ryömineet ja sitten nousseet kävelemään tukea vasten ja sen jälkeen kävelleet. Ovat saaneet opetella omaan tahtiinsa niin kuin kuuluukin. Ovat kävelleet 12 kk iässä.



Lisäksi ovat puhuneet jo tuossa iässä paljon sanoja ja niitäkään ei voi lapselle opettaa, puhuvat omaan tahtiinsa.

vinkeistä

, en miellä itseäni itsekkääksi, en halua että lapseni oppii kävelemään ainoastaan minun takiani myös itsensä, niinkuin sanoin että hankala ulkoillakin jos joudun selkä kipeenä kävelyttää ulkona koko ajan kun ei viihdy rattais eikä halua konttailla kylmässä maassa. pakko kuitenkin ulkoilla esikoisen takia joka taas viihtyy leikkipuistoissa yms. kun ei ole taas sen ikäinen enää että pelkästään rattailla lenkkeiltäs ja haukattas ulkoilmaa..

ehkä inhota on väärä sana kanniskeluun, uskon silti myös kokemuksesta että helpompi olisi käydä esim uimahalissa lasten kanssa kun toinen suostuisi seisomaan vieressä edes minuutin kun autan toiselle lapselle uimapukua, nyt häntä ei voi laskea olleenkaan likasille lattiale kun on niin matalalla että hänelle tulee hätä, tiettyjä asioita ei voida tehdä ollenkaan ja siksi olisi mukava kun oppisi edes sitten seisomaan itsekseen.

ja eihän hänen tarvitse itsekseen viihtyä ulkona vaan olenhan koko ajan vieressä mutta varmasti antaisi ulkoilu enemmän lapsellekin kun osaisi tallustella ja siten leikkiä.

mikään ulkopuolisten kysely minua ei häiritse yhtään, oon ihan täynnä tätä helv.kerrostalo asumistakin . annan lapselleni paljon syliä nyt ja aina, ja kannan tarvittaessa.

kesällä ollaan neossa eteläänkin ja kyllä siellä kun oltiin esikoisen aikaan ja osasi kävellä niin kyllä se niin tyytyväisenä tallusteli pitkin katuja ja hotellin ympäristössä, nyt en voi siis kuvitellakaan että laskisin tuota 1v 3kk poikaa mihinkään turkin asfalteille konttailemaan joten saahan lapsikin enemmän irti tuosta taidosta.

ja mihn perustuu sitten se miksi lapsia laitetaan esim 1,5v johonkin fysioterepiaan jos kerta lapsi saa kävellä millon haluaa.. kyllä siellä jotain vinkkejä kerrotaan.

ja siihen vielä etten oletakaan että kun lapsi kävelee niin sitten ei enää koske minnekään likaiseen paikkaa enkä ikinä joudu nostaa syliini missään, mutta ihan varmasti on eriasia laittaa vaikka virastoissa köpöttelee johonkin leikkipaikkaan kun antaa tassuillaan möngertää paskasil lattioilla.

yhden tutti lapsi esim. kesällä kun ei oasnnut vieä kävellä ei uskaltanut koskea kädelleen edes kotipihansa nurmikkoon joten roikkui sitten äitinsä sylissä puolet kesästä kun muu perhe leikki isolla pihalla, ja kyllä oli äiti tyytyväinen kun oppi käveee niin heti alko painelemaan muitten seurassa pitkin pihaa.

mutta täällä ilmeisesti kaikista äidestä on vaan sanden ihanaa autuutta kun puolitoista vuotias istuu sylissä koko kesän ulkona..koska itsekäshän eisaa äiti olla...eikä edes lapsi..

ap

jotta hän voi itse lukea itselleen iltasadun eikä tarvitse lapselle lueskella. Sama juttu pesujen, ruoanlaiton yms. kanssa.

lapseni ryömimään ja konttaamaan vai onko täysin sattumaa että molemmat lapset oppiavt päivän sisällä siitä kun aloin heitä jumppaamaan, esim esikoinen makasi selällään vaa jatkuvasti kunnes yhtenä päivänä rupesin kokeilee neuvolan vinkistä että voisi ruveta käännyttää mahallee, kääntelen ja saman päivänä tyttö kääntyi jo itse mahallee, sama kun tyttö oli 7kk niin aattelin kokeilla ryömimistä, tein ryömimisliikkeitä hänen kropallaan ja ryömin vieressä ja laitoin mielenkiinoista lelua eteen niin samana päivänä ryömi itse, ja sama konttaamisen kanssa ja täysin sama tämän kuopuksen kanssa. ja nämä ohjeet on saatu neuvolasta jumppaohjeina kirjallisena että jos haluaa kokeilla.

tietnkään lapsi ei lähde esim konttaa jos ei ole valmis siihen mutta oikeeseen aikaan toteutettuna voi saadakin oppia aikaan, sitä myös haen takaa tässä kävely jutussa että en mielestäni liian aikasin kysele jumppa vinkkejä, ajttelin jos jotain kokeilisi mutta jos ei lähde niin ei ole valmis. uskon silti että voisi vaan tarvita pientä kannustusta.

esikoisenkin kanssa harjoteltiin vaan seisomista ja välimatkaa että kävele tänne ja sitten se lähti...

kyllä vanhemmat aina jotenkin lasta kannustaa uusiin opetteluihin, harva lapsi se vaan yksin tulee toisesta huoneesta yhtäkkiä kontaten tai kävellen, uskon että ne ekat askelett ovat suurin piirtein tuonkaltaisia kannustus "opetuksia".

enkä häpeä lastani, ei tulisi mieleenkää miettiä muiden mielipiteitä eikä meiltä ole mitään kysyttykään.

mutta arvelinkin että näitä lapsi tekee sitten jotain kun on valmis -viestejä pukkaa, näistä voi olla eri mieltä

itse olen monesta asiasta mieltä että pienellä rohkaisulla lapsiin saa uutta kehitystä, harva lapsi se itse sanoo että haluaa ruveta esim.nukkumaan omassa sängyssä tai huoneessa, tai voi sanoa 10vuotiaana, kyllä siinä vanhemmat vaan jossain itsekkyyden rajoissa määrää millon nukutaan ja missä, ja millon vaipat jätetään pois, harva lapsi sanoo itse että jätetään vaipat pois kyllä vanhempi on itsekäs haluaa oman ja lapsen takia että pottailut aloitetaan eikä odoteta sinne asti että kyllä lapsi sitten oppii kun on valmis...vaikka siten 4 vuotiaana käymään potalla..

ap

kukaan hyödy mitenkään kummemmin. ja kyllä varmasti mukava kun lapsi osaa pestä omat kädet, pyyhkiä ja syödäkin itse, juuri siksihän näitä asioita lapsille opetetaan jotta oppisi, ainaha mukavaa kun vauva tai lapsi oppii jotain uutta, turha kenenkään valehdella siitä, ainahan se on myös merkki siitä että kaikki on kehityksessä kunnossa kun oppii uusia taitoja. ei ne taidot silti ole lapselta pois että vanhempi ei enää auttaisi ko.asiassa.

lähtee uimahallissa litomaan, jos lasken hänet lattialle vaikkapa siksi aikaa, kun autan isommalle uimapukua päälle. Ja tosiaan, kantamaan joutuu edelleen aika moneen paikkaan, kun lapsi pääsääntöisesti kävelee sinne minne itse haluaa, eikä sinne, minne äiti hänen haluaisi kävelevän.



Lapsesi kävelee sitten, kun hän on siihen valmis.

kyllä varmasti odotan myös sitä hetkeä kun poika oppii syömään täysin itse, totta hitossa olen iloinen kun ottaa tämän kehitysaskeleen ja saadaan syödä koko perhe samaan aikaan ja myös äitikin syödä ruuan lämpimänä kun ei tarvitse olla syttämässä, totta hitossa olen itsekäs=)

ei se silti poista sitä tosiasiaa että tottakai minusta on mukava syöttää nyt lastani kun ei osaa syödä itse ja varmasti autan jatkossakin aina.

eikö arjen pienistä helpotuksista saakkaa enää iloita vaan kaikesta mitä toivoo niin haukutaan itsekkääksi! uskomatonta.

pienillä jutuilla on merkitystä niin saahan sitä iloita jos joku asia helpottuu tässä arjen pyörittämisessä, oli se sitten käveleminen, syömiseen oppiminen tai se että lapsi osaa pyyhkiä itse. kyllä nämä ovat onnistumisen iloja myös lapsille, vaikka ette uskokaan!

t:ilmeisen sitten itsekäs ap koska kyseli jumppavinkkejä lapsen kehitykseen..heh, tuomio tuli, olipas jyrkkä jury

lapseni lähtee kun on valmis.. ois ollut vaan kiva kuulla positiisen sävysiä kokemuksia, vinkkejä miten olette harjoitelleet kävelyä tai seisomista mutta ilmeisesti kaikilla vaan lapset kävelee yhtäkkiä ilman mitään kannustamista...ompas rohkeita lapsia kaikilla=)

meillä vaan selvästi poika nauttisi jo siitä että saisi isomman sisaruksen kanssa kirmata ulkona joten sitä tässä odotellessa.

öitä.

ap

paljas jalka harjoittelua,kunnon kengillä harjoittelua.

meillä lapsi oppi kävelee kun nosteli sellaista legolaatikko tyhjänä käsien varaan ilmaan ja samalla seisoskeli.