ekaluokkalaisella ongelmia oppimisen kanssa
Lapseni on ekalla. Oppinut lukemaan nyt kouluvuoden aikana, tosin lukee aika hitaasti ja välillä vääriin, mutta kun lukee uudestaan menee oikein. Kirjoittaa, mutta välillä menee kirjaimia väärinpäin tai jää tavuviivoja poissa välistä. Käy puheterapiassa R kirjaimesta. Nyt on tullut opettajalta viestiä että hahmottamisessa paljon ongelmia, esim. vaikea piirtää peilikuva kuvasta, nyt kovasti harjoiteltu, Aluksi oli ongelmia matikassa ja nyt vielä nää kaikki ni huh huh, ottaa niin päähän, pelkään jo että lapsi jää luokalle. Minun mielestä ekaluokalla todella paljon on uutta oppimista, tuntuu vaan et lapseni on ainoa ketä pyörii näiden ongelmien kanssa. En enää tiedä kuinka pitäisi harjoitella kotona että tehään oikein.. Olen itse ollut 3 vuorotöissä ja lapsi tehny tehtävät useinmiten isänsä kanssa, minusta kyllä tuntuu että eivät oo tehneet kun pakolliset ja puheläksystä luistettu.. Nyt meni ittellä "hermot" ja otin 2kk virkavapaata, että kerkeen edes tämän viimeisen kuukauden auttaa lasta, kun tajusin kuin huonona sen koulunkäynti nyt on.. ja kun perheessä muitakin lapsia jotka kokoajan sairaana ja pienemmän lapsenkin puheharjoitukset.. en tiä mistä repii enää aikaa ja voimia että jaksaa ja kerkeää kaikkeen.. kokemuksia tällasista kouluongelmista..?
Kommentit (28)
ja kengät menee oikeisiin jalkoihin. En tiedä mistä johtuu, mutta monesti pitää sanoa tehdään läksyt, mennään syömään ja mennään nukkumaan. Aina keksii kaikennäköistä että tilanteeseen meno pitkittyy tai jopa unohtuu. Olen ajatellut ettei halua niin keksii kaikennäköistä, mutta jos kyse onkin ettei hahmota asiaa.. Kellonaikoja ei osaa, jotai sinnepäin tietää. Jos kello 7.20, saattaa sanoa 25 yli 7. Aamuisin saa sanoa monta kertaa että alkaa pukemaan vaatteet päälle, jotka olen katsonut valmiiksi.Ei pidä mitään kiirettä. ap
Erot taidoissa on isoja vielä ekalla mutta tasoittuvat yleensä jo tokan aikana ja teidän lapsi siis on kuitenkin oppinut lähes kaiken mitä opetetaan, eikö vaan? Käskyjä joutuu kuule toistamaan vielä 12-vuotiaallekin eikä monikaan osaa kelloa edes tuon vertaa vielä ekalla.
Onko teille tullut siis vain yksi viesti omalta opettajalta? Oletteko puhuneet erityisopettajan kanssa? On ihan mahdollista että sekä opettaja että te ylireagoitte, etenkin jos kyse on vaan niistä peilikuvista ja muu sujuu normaalisti. Loistavaa on että olet nyt virkavapaalla, niin sinulla on aikaa selvitellä mistä tässä oikein on kyse. Soita opettajalle ja kysy suoraan, mitä hän ehdottaisi. Kysy myös onko erityisope arvioinut lapsen. Tuskin häntä ollaan luokalle jättämässä, siitä olisi kyllä ollut puhetta aiemmin.
jonka pitää heidän koulun erityisopettaja, joka siis tuntee lapsen jollain tavalla. Toinen hahmotukseen liittyvä iso asia on ollut luetun ymmärtäminen. Kun lukee/lapselle luetaan, ei lukemisen jälkeen oikeen osaa hahmottaa, mitä on luettu. Jotai sinnepäin jollain tavalla, mutta koulussa näissä tehtävissä ollut ongelmaa. ap
vai vain silloin kun lapsi itse lukee? JÄlkimmäinen on tosi tavallista lukihäiriöisille ja lukemisen opetteluvaiheessa ja menee ohi käytännössä harjoittelulla. Siihen asti voi esim lukea lapselle koealueita ääneen jms.
Ensimmäinen on epätavallisempaa ja hankalampaa, mutta eipä kai siihen kään voi muuta kuin harjoitella ja lukea satuja tms.
Se taas sitten on tavallista kaikille peruskouluikäisille, että ei jaksa muistaa pitkiä käskysarjoja vaan ne pitää pätkiä lyhyemmiksi.
Mun kokemus on että se oma fiilis on usein oikeassa vaikka opettajat ja LTO:t sanoisi muuta. Meillä esim. LTO oli molemmista lapsista sitä mieltä, että ei ihan ole ikätasolla vaikka meistä vanhemmista ne oli fiksuja lapsia. Koulussa kävivät erityisopella ekan syksyn, vaikka meistä se tuntui tosi hullulta. Nykyään molemmlla kaikissa aineissa arvosanana a/8-10 eikä mitään vaikeuksia.
Opettajat usein katsoo vain sitä pientä siivua, yhtä testiä tai tehtävää, joka VOI paljastaa ongelmia. Totuus on, että se testi tai tehtävä voi olla lapselle vaikea monesta muustakin syystä, joilla ei ole hahmotus- tai lukihäiriöiden kanssa mitään tekemistä. Harjoituksen puute oli ainakin meillä pääsyy - en vaan ollut viitsinyt pakottaa lapsia piirtämään, kun niitä ei huvittanut :-)
En tarkoita että ei pitäisi huolestua ja selvittää asiaa. Ja jos teille tarjotaaa terapiaa tai muuta tukea, ottakaa se vastaan, eihän siitä kenellekään haitta ole. Mutta jos teistä tuntuu että opettaja takertuu lillukanvarsiin, yrittäkää saada sekin sanottua hienovaraisesti. Mulla on esim. serkku, joka ei vieläkään muista oikeaa ja vasenta vaan joutuu miettimään pitkään. Nykykoulussa hänet varmaan olisi passitettu ties mihin tutkimuksiin, mutta 70-luvulla tuohon ei puututtu. Serkusta tuli juristi ja henkilöstöjohtaja isoon firmaan...
että parempi se, että tarjotaan liikaa apua kuin se, ettei puututa ajoissa. Nyt ap ota selvää mitä opettaja suosittelee lapsesi kohdalla ja etene sen mukaan.
vaikka siinä ajassa ei ehkä ongelmia pystytä korjaamaan,mutta ehdit antaa aikaa lapsellesi ja siten kotona ehdit auttaa lasta läksyissä.
kannattaa tosiaan ottaa ensin yhteys vielä opettajaan ja sitten muihin tahoihin jos on tarvis.
Hienon ratkaisun teit!