Siis miten joku ei tajua parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä-merkintöjen eroa?

ovat aivan eri asioita!

sillä tuossa tapauksessa pitää tuntea kyseisten vaivojen ominaispiirteet ja aiheuttajat.



Noissa pakkausmerkinnöissä taas tarvitaan vain ja ainoastaan sisälukutaitoa!



ap

luki että viimeinen myyntipäivä

ei ole viimeinen käyttöpäivä.



Sitten kun kävin Läyliäisissä vakuutusyhtiön myymälässä, näin lapun josa luki lastenruokapurkkien ohessa etä tuotetta voi käyttää puoli vuotta viimeinen käyttöpäivä-jälkeen.



Osti itselleni koska laihdutin ja sain tarkat kalorilukemat. En sairastunut, ei muutakaan mainittavaa. Päiväys oli mennyt suunnilleen noihion aikoihin kun ostin ne. Söin ne aika pian.

Jutussakin sanotaan, että yllättävän moni käyttää tuotetta viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Kyllä mulla ainakin on silmät ja nenä päässä. Normaalijärjellä varustettu ihminen havaitsee kyllä aistein, voiko ruokaa syödä, päiväyksestä viis.

että siinä ei mainita ollenkaan sitä että varsin monet kuvittelevat että jos parasta ennen -aika on mennyt umpeen, on tuote syömäkelvoton. Minulla kun on käsitys että Suomessa heiteään valtavasti ihan hyvää tavaraa roskiin, kun p.e.-aika on kulunut. Tällaisen käsityksen olen saanut tuttavistani ja (eritoten) av:lta.

eli päiväyksen jälkeenkään ruoka ei ole heti huonoa, ellei täysin priimaakaan.



Viimeinen käyttöpäivä taas tarkoittaa viimeinen käyttöpäivä - eli sen jälkeen tuotetta ei pidä käyttää, tai ainakin sitä käyttää täysin omalla vastuulla.



Viimeinen käyttöpäivä -merkintä laitetaan helposti pilaantuviin tuotteisiin kuten lihaan.



Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?