Mitä mieltä yh:sta, joka pyytää äidiltään siivousapua
kun ei itse mukamas ehdi/jaksa, kun aika menee töissä (vain 30h viikko), opiskelee (ei täysiaikaisesti) ja hänellä on vain yksi lapsi, joka sekin on joka kolmas viikko isällään.
Kommentit (31)
ensisijaisesti palkata apua.
Meidän lapset ainakin kärsivät siitä, että heidän serkkunsa, joka on totaliyhärin lapsi, saa lähes kaiken isovanhempien huomion. Samaa voi seurata siivouksesta. Aikaa ja apua ei riitä muiden lasten perheille tasapuolisesti.
Voin kuvitella, kuinka riitainen perinnön jako teillä tulee olemaan. Lasketaan varmaan jokainen sentti, mitä joku on joskus saanut, ettei meidän lapset saa vähemmän.
oli kanssa täällä mun kanssa siivoamassa viime viikolla. En ole edes yh ja olen kotona lapsen kanssa,tosin viimeisillään raskaana. Keneltä se on pois, jos mulla on täällä siivousapua ja en kyllä tippaakaan välitä mitä muut ajattelee...
Hyvä vaan jos apua saa, kun sitä tarvitsee. Kaikesta sitä voi ihminen olla kateellinen:)
aikuista ja ihan itse pyöritetään arki. Kai sitä parisuhdetta, jota tuolla yh:lla ei ole, tarvitsisi myös joskus hoitaa.
Ja ei ole mitään perintöä, mistä taistella :)
ensisijaisesti palkata apua. Meidän lapset ainakin kärsivät siitä, että heidän serkkunsa, joka on totaliyhärin lapsi, saa lähes kaiken isovanhempien huomion. Samaa voi seurata siivouksesta. Aikaa ja apua ei riitä muiden lasten perheille tasapuolisesti.
Voin kuvitella, kuinka riitainen perinnön jako teillä tulee olemaan. Lasketaan varmaan jokainen sentti, mitä joku on joskus saanut, ettei meidän lapset saa vähemmän.
Ehkä tekin saisitte apua, jos olisitte vähän mukavampia.
Ja tervettä parisuhdetta ei tarvitse erikseen "hoitaa".
sen yh:n oma moka? Miten meidän opiskelut ja työssäkäynnit eroavat hänen työstään ja opinnoistaan?
Apua on ihana saada ja myös antaa.
Mä pyydän apua mun äidiltä. Nytkin oli viikoloppuna meillä viihdyttämässä lapsia (1,5v ja 3v.) että mä sain rauhassa tehdä koko päivän pihahommia.
Apua pyydän aina kun siltä tuntuu, mutta me autamme vastavuoroisesti aina tarvittaessa. Esim. viime viikolla meillä oli kummityttö hoidossa yhden illan, että vanhemmat pääsivät elokuviin, veimme naapurin puutarhajätteet kaatopaikalle, koska heillä ei ole peräkärryä, sunnuntaina 2 ja 4 vuotiaat lapset hoidossa pari tuntia kun kaverilla oli menoa ja mihensä töissä.
Elämä on yhteispeliä :) Mun mielestä on ihana tietää, että apua saa aina pyytäessä ja muiden auttamisesta tulee itselle hyvä mieli.
tekee töitä 30h viikko, siihen päälle opiskelua (vaikkakin vain osa-aikaisesti) ja lisäksi on 3 viikkoa 4:stä yksin vastuussa kaikesta. Hienoa että osaa pyytää apua ja kiva jos äitinsä jaksaa/ehtii ja haluaa auttaa.
Varmasti tytär myös auttaa äitiään sitten kun tämä vanhuksena apua tarvitsee. Vuoroin autetaan :-) Näin ainakin meillä.
Anna kun arvaan: Ei koskaan. Ap, sä kuulostat ikävältä ihmiseltä. Sori nyt vaan.
aikuista ja ihan itse pyöritetään arki. Kai sitä parisuhdetta, jota tuolla yh:lla ei ole, tarvitsisi myös joskus hoitaa. Ja ei ole mitään perintöä, mistä taistella :)
ensisijaisesti palkata apua. Meidän lapset ainakin kärsivät siitä, että heidän serkkunsa, joka on totaliyhärin lapsi, saa lähes kaiken isovanhempien huomion. Samaa voi seurata siivouksesta. Aikaa ja apua ei riitä muiden lasten perheille tasapuolisesti.
Voin kuvitella, kuinka riitainen perinnön jako teillä tulee olemaan. Lasketaan varmaan jokainen sentti, mitä joku on joskus saanut, ettei meidän lapset saa vähemmän.
Siinä on iso ero. Ja terve ja tasapanoinen parisuhde ei kaipaa mitään "erillistä hoitoa".
Ja tervettä parisuhdetta ei tarvitse erikseen "hoitaa
Jokaista parisuhdetta pitää aina jonkin verran hoitaa.. Jos sitä lähtee pitämään itsestäänselvyytenä, niin väärille radoille joudutaan! Ei se "hoitaminen" tarvitse mitään terapiaa olla, jokainen sen päättää itse mitä se on, mutta jokainen parisuhde kaipaa välillä hetken..
jos lapsi on viikolla päivähoidossa.
Palkatkoon siivoojan ja olkoon edes joskus lapsensa kanssa.