Minä tekisin abortin jos sikiö olisi vammainen.
Nuorena vastustin aborttia, mutta niin se vain kokemuksen karttuessa myös ymmärrys erilaisissa tilanteissa eläviä ihmisiä kohtaan avautuu.
Kommentit (11)
Ja olisin jo edellisen lapsen kohdalla tehnyt. Tässä perhetilanteessa on vaan pakko ajatella perheen muitakin lapsia, resursseja vammaisen lapsen hoitamiseen ei ole, ja jos asian suhteen on mahdollista tehdä tietoinen valinta, en lähtisi tietoisesti vammaista lasta synnyttämään.
Enhän minä nyt ylipäätään voi kuvitella mitään toisten elämän onnellisuudesta etenkään ennenkuin he ovat edes syntyneet. Omia voimavarojani ja perheen resursseja minä ajattelen.
Tässä perhetilanteessa on vaan pakko ajatella perheen muitakin lapsia, resursseja vammaisen lapsen hoitamiseen ei ole, ja jos asian suhteen on mahdollista tehdä tietoinen valinta, en lähtisi tietoisesti vammaista lasta synnyttämään.
vääntää sinne pyttyyn jos raskaus on ehtinyt jo pidemmälle ja vielä abortoidaan (lue synnytetään) se vammainen sikiö. Että ei ole helppoa sekään.
nostan kyllä hattua niille, jotka eivät sitä tee. Minä en vain jaksaisi.
Sitä vammaista on kyllä aika hirveää vääntää sinne pyttyyn jos raskaus on ehtinyt jo pidemmälle ja vielä abortoidaan (lue synnytetään) se vammainen sikiö. Että ei ole helppoa sekään.
verrattuna siihen että joutuisin loppuelämäni huolehtimaan vammaisesta lapsesta joka ei koskaan aikuistu tai pysty huolehtimaan itsestään. Eikä minulla olisi enää aikaa olla muun perheeni kanssa. T: 2
vääntää sinne pyttyyn jos raskaus on ehtinyt jo pidemmälle ja vielä abortoidaan (lue synnytetään) se vammainen sikiö. Että ei ole helppoa sekään.
Kaikki lapseni ovat onneksi kuitenkin läpäisseet seulat ja olen joka kerran onnellisena voinut jatkaa terveiden lapsieni odotusta.
Mutta kas, sitten muutama kuukausi kuopukseni syntymästä tajutaankin, ettei hän olekaan terve. Iän karttuessa diagnoosiksi tulee mm. vaikea kehitysvamma.
Suosittelen kuitenkin lämpimästi vastustamaan ylipäätään lapsien tekemistä, mikäli vammainen lapsi ei mahdu omaan elämäntilanteeseen. Seulat kun kertovat niin vähän siitä todellisuudesta mikä voi sitten osua kenen tahansa kohdalle.
Ainakin harkitsisin todella tarkkaan.. Mutta en antaisi itselleni ikinä anteeksi, sitä etten jaksaisi vammaista lasta.
Enhän minä nyt ylipäätään voi kuvitella mitään toisten elämän onnellisuudesta etenkään ennenkuin he ovat edes syntyneet. Omia voimavarojani ja perheen resursseja minä ajattelen.
Noilla voimavaroilla ja resursseilla kannattaa lapsenteko jättää sitten varmasti muille.
Katsokaa ja miettikää, onko se elämä tosiaan niin hirveää vammaisella.