Kysymys masentuneet ja muut mielenterveyspotilaat

ei ne apteekkarintädit nyt varmaan ole yhtä juntteja kuin sinä. Pikkukaupungissakaan.

vissiin apteekissa koskaan käyny? Ihan itse pitää reseptilääkkeet hakea ja todistaa vielä henkilöllisyys semmosella läpyskällä jossa on oma nimi ja kuva, esim. se minkä saa kaheksantoistavuotiaana ku ajaa hevosvankku- eiku autolla.

en ole tarkemmin perehtynyt asiaan, joten vahvemmat/rauhoittavat yms. lääkkeet voivat vaatia henkilökohtaisen käynnin, mutta tavislääkkeitä saa hakea toiselle. Esim. isäni on hakenu minulle reseptilääkkeitä kun olin itse liian kipeä, annoin vaan kela-kortin mukaa. Ja olin jo reippaasti täysi-ikäinen. Samoin olen hakenut avopuolisolleni lääkkeitä reseptillä, ei ollut mitään ongelmia

vissiin apteekissa koskaan käyny? Ihan itse pitää reseptilääkkeet hakea ja todistaa vielä henkilöllisyys semmosella läpyskällä jossa on oma nimi ja kuva, esim. se minkä saa kaheksantoistavuotiaana ku ajaa hevosvankku- eiku autolla.

vissiin apteekissa koskaan käyny? Ihan itse pitää reseptilääkkeet hakea ja todistaa vielä henkilöllisyys semmosella läpyskällä jossa on oma nimi ja kuva, esim. se minkä saa kaheksantoistavuotiaana ku ajaa hevosvankku- eiku autolla.

eikä edes kelakorttia tarvi esittää, jos viitsii myöhemmin itse hakea kelakorvaukset. Toi koskee varmaan vaan huumereseptillä saatavia lääkkeitä.

Pikkupaikkakunnilla ontodennäköisetä, että ihmiset tietävät toistensa "hulluuden" joka tapauksessa. Kyllä niissä sen verran juorutaan. Lääkkeitä ei siis tarvi peitellä. Mut myönnän kyllä, että kerran vuonna 1 tai 2 kun ostin raskaustestia pienen maalaiskylän apteekistä ja kirjoitin pankkikorttiin samalla kylällä tunnettujen appivanhempienkin jakaman sukunimen, kävi mielessä, että tämä ei ehkä mene ihan putkeen.

lähiapteekissa. Mutta koska ei ole, niin ei ongelmaa.

Eikö tunnu ikävältä hakea niitä lääkkeitä ja miettiä, että nyt tuokin apteekkaritäti tossa katsoo että ihan järkevältä ihmiseltä toikin näyttää, mutta hullu se on...pähkähullu...

koska apteekkari miettii, että "joko taas on toi muija paksuna", e-pillereitä, koska apteekkari miettii, että "vieläkö toi läskiperse munaa saa jostakin", peräpukamavoidetta, koska apteekkari miettii, että "hyi helvetti, tolla muijalla on jotain ällöttäviä paukamia perseessä", särkylääkettä, koska apteekkari luulee, että olen koukussa pillereistä, hiivavoidetta, koska apteekkari luulee, että olen niin tyhmä, että käytän pikkuhousunsuojia jne. jne... Itse asiassa en kehtaa mennä apteekkiin ollenkaan - kärsin mieluummin.

koska apteekkari luulee, että olen niin tyhmä, että käytän pikkuhousunsuojia

joudun pyyhkimään takapuoleni ilmaisjakelulehtiin, koska en kehtaa ostaa vessapaperia- nehän sais tietää että mäkin käyn paskalla! Siteistä ja tamppooneista puhumattakaan, teen omat vanhoista tyynyliinoista. Karkkia, sokeria, mehuja ja limonadeja en ole vuosiin ostanut, kuusenpihkasta saa ihan hyviä makeisia. Meen metsään öisin, ettei vaan kukaan saa tietää.

kaupassa töissä ja voin kertoa, että kahvihuoneesa juorutaan aika rumasti "vessapaperin ostajista".