Peruskoulu ja lukio! Saako epäpätevä tehdä open sijaisuuksia?

kaikki sijaisethan ovat epäpäteviä, täällä Helsingissä ainakin.

Miten mahdollista, itse en ainakaan vielä saa avauksia näkyviin?

SALALIITTO?

Epäpätevät saavat tehdä sijaisuuksia peruskoulussa ja lukiossa. Pitempiaikaisiin sijaisuuksiin etsitään yleensä päteviä, lyhytaikaisiin (korkeintaan pari viikkoa) kiireellisiin tapauksiin otetaan se, kuka ensin vastaa puhelimeen. Itsekin olen vasta pätevöitymässä, olen tehnyt sijaisuuksia jo pitkään.

Onko puoli palstaa bannattu vai onko ylläpito ottanut asiakseen huolehtia ketjujen aloituksista?

sijaisiksi riittää vain epäpäteviä? vai onko se joku säästöjuttu, että epäpäteville ei tarvitse maksaa yhtä paljon palkkaa kuin päteville?



Täällä Tampereella monet pätevät opettajat tekevät sijaisuuksia, kun vakipaikkoja ei ole kaikille.

sijaiset ovat epäpäteviä. Jotkut opettavat vuosikausia ilman pätevyyttä.

tilannehan on varsinkin suurissa kaupungeissa se, että pätevät tekevät pitempään sijaisuuksia ja sen jälkeen vasta saavat pysyvämpiä paikkoja.

Juuri vähän aikaa sitten oli koulussamme äitiysloman sijaisuus auki (kuluvan lukukauden loppuun ainoastaan) ja hakijoita oli lähemmäs 30, puolet päteviä. Ja suurin osa näistä pätevistä teki sijaisuuksia.

Tuntuu kuin epäpätevä opettaja olisikin oikeasti pätevä vain sillä perusteella, että on itsekin käynyt koulua. Kumma, ettei lääkärinä voi toimia, vaikka olisi joskus ollut potilaana. Miksi mitään pätevyyksiä ylipäätään vaaditaan, jos työtä voi tehdä kuka vain? Halvemmaksikin tulisi, kun työhön palkattaisiin joitakin wannabe-opettajia.

Oon tehnyt paljon sijaisuuksia, pisin kesti yli vuoden... Siis ei tarvi mitään koulusta, mutta sitäkin parempia hermoja, ainakin jos yläasteelle aattelit mennä... :D

ON aivan eri asia, onko sijaisena 2 päivää vai puoli vuotta. Pidempiin sijaisuuksiin, esim. äitiysloma-, löytyy hyvin usein esim opeopiskelija, jolla opinnot kesken. Kuitenkin siis alasta kiinnostunut ja siihen soveltuva, ja jotain jo opiskellutkin.



Sen sijaan, eihän nyt muutaman päivän sijaisuuskiin löydy päteviä, koska ne pätevät on "oikeissa" open töissä, tietenkin.



Itse tein hoitovapaalla muutamia lyhyitä sijaisuuksia, eli olin täsyin pätevä sijainen.



t. pätevä ope

Kalapuikkojen takia pistetään koulu sekaisin, oppilaat simputtavat opettajia, tämän tästä joku fiinisti yliopistossa koulutettu lehtori käy vähän lepäämässä ostastolla numero viisi. Julkisuudessa marmatetaan kaikesta, vaikka opettajat ovat omassa tyhmyydessään ja joitakin vitipäitä psykologeja kuuntelemalla sotkeneet oman pesänsä.



Voisipa olla ihan hyvä pistää niitä eläkevirkoja hiukan kiertoon. Potkut vain sellaisille, jotka eivät hommassa pärjää. Niin se on muillakin aloilla. Ja turha tässä on jeesustella mistään psykologien soveltuvuustutkimuksista. Niitä on kai opettajakandidaateille tehty iät ja ajat, mutta eipä niistä näytä hyöytä olevan. Ne kerrat kun olen aikuisessa iässä opettajienhuoneessa käynyt, niin eipä siellä kummoinen tyytyväisyys työhön ole vallinnut.



Väittäisin, että lahjakas sijainen pesee mennen tullen sellaisen opettajan, joka on kiltistä koulutytöstä tai pojasta yliopistossa kasvatettu kunnan virkamieheksi. Minusta on täysin älytöntä, että opettajia tulee niistä, joilla ei nuoruudessaankaan ollut juuri kosketusta tavalliseen nuoruuteen vaan kirjapinoihin.

http://www.vauva.fi/keskustelut/uusi_ketju/2/puuttuu



osoiteriville tulee tuollainen ja sivu on tyhjä

Epäpätevä on hieman harhaanjohtava sana, sillä ns. epäpätevä opettaja voi luokan edessä olla loistava pedagogi. Jokainen muistanee kouluajoiltaan muodollisesti päteviä opettajia, jotka olivat selvästi väärällä alalla. Epäpätevä, mutta aineestaan innostunut opiskelija voi puolestaan olla innostava ja taidoiltaan lähes samanveroinen. Auskultointi vahvistaa lahjoja, mutta ei luo niinä tyhjästä.

Kirjapinoon nuoruutensa nojannut lehtori tässä kuitenkin toivoo ja haluaa, että omat lapset kuitenkin saisivat oikeaa opetusta eikä pelkkää päivähoitoa ja huulenheittoa. Omat lapseni eivät kuulemma edes kiroile oppitunnilla. Perin outoa. Ehkäpä heiltäkin sitten puuttuu se kosketus tavalliseen nuoruuteen? No, minä ainakin kasvatan lapseni ihan kotioloissa, ei tarvitse yhteiskunnan heitä kasvattaa.

Pitääkö lääkäreillä olla omakohtaista kokemusta kaikista maailman sairauksista, jotta osaisivat hoitaa potilaita? Että noin vain kirjoista lukevat ja luulevat jotain tietävänsä?

Olet varmaan perillä siitä nykyisestä opettajakoulutustestistä, että opeksi haluavien hikipinkotyttösten letit mitataan ja mitä pidemmät letit, sitä varmemmin lohkeaa opiskelupaikka?

Vai pitäisikö opettajaksi hakeutuvilta edellyttää kaikilta muutama vankilatuomio päihde- ja väkivaltarikoksista, jotta olisi habaa mitellä teinien kanssa? Ei tarvitsisi kirjoista lukea tosielämästä, kun olisi itse elänyt sitä toden teolla.

Neuvolan terveydenhoitajaksikin pitäisi päästä vain ne, joilla on omaa kokemusta parista tavisraskaudesta, parista ongelmaraskaudesta, muutamasta keskenmenosta ja abortista, kolmosraskaudesta, lentokoneessa ja taksissa synnyttämisestä, vammaisen ja kuolleen vauvan synnyttämisestä... Vain sellainen työntekijä tietäisi, mitä on saada lapsi!

Väittäisin, että lahjakas sijainen pesee mennen tullen sellaisen opettajan, joka on kiltistä koulutytöstä tai pojasta yliopistossa kasvatettu kunnan virkamieheksi. Minusta on täysin älytöntä, että opettajia tulee niistä, joilla ei nuoruudessaankaan ollut juuri kosketusta tavalliseen nuoruuteen vaan kirjapinoihin.

Miksi sitten lääkärinä pitää olla pätevä, vaikka jokaisella on kokemuksia, että joku lääkäriopiskelijakandi on paljon kuuntelevampi ja empaattisempi kuin terveyskeskuksen murahteleva ikijäärä, joka tuijottaa vain tietokonetta ja plärää potilaspapereita ilman haisuakaan lääkäri-potilas -vuorovaikutustaidoista?

Jos joku epäpätevä opettaja hallitsee esimerkiksi ihan syntymälahjanaan aineenopettajan tutkinnon sisällöt ja haluaa toimia opettajana, miksi ei mene yliopistoon ja suorita kaikki kurssit vuodessa? Saisi parempaa palkkaakin. Vai voisiko olla niin, että opettaja osaa muutakin kuin mitä taululle kirjoittaa tai mistä leppoisesti jutustelee?

Huonoja työntekijöitä on joka ammatissa: on ääripäiden vertaamista asettaa vastakkain huono pätevä opettaja ja mukava epäpätevä opettaja. Mukavuus ei ole pahe, mutta se ei yksistään riitä.

Epäpätevä on hieman harhaanjohtava sana, sillä ns. epäpätevä opettaja voi luokan edessä olla loistava pedagogi. Jokainen muistanee kouluajoiltaan muodollisesti päteviä opettajia, jotka olivat selvästi väärällä alalla. Epäpätevä, mutta aineestaan innostunut opiskelija voi puolestaan olla innostava ja taidoiltaan lähes samanveroinen. Auskultointi vahvistaa lahjoja, mutta ei luo niinä tyhjästä.

Asiaa on varmaan tieteellisesti tutkittu ja osaat osoittaa, ettei kyse ole vain mielikuvastasi.

Minusta on täysin älytöntä, että opettajia tulee niistä, joilla ei nuoruudessaankaan ollut juuri kosketusta tavalliseen nuoruuteen vaan kirjapinoihin.

jos joku tosiaan osaa esim. englannin kielen tai matematiikan perus-aine- ja syventävien opintojen tiedot ihan luonnonlahjana, niin kannattaa ehdottomasti käväistä yliopistossa se vuosi, niin saa pätevyyden, joka on kyllä ihan kätevä.

Kirjapinoon nuoruutensa nojannut lehtori tässä kuitenkin toivoo ja haluaa, että omat lapset kuitenkin saisivat oikeaa opetusta eikä pelkkää päivähoitoa ja huulenheittoa. Omat lapseni eivät kuulemma edes kiroile oppitunnilla. Perin outoa. Ehkäpä heiltäkin sitten puuttuu se kosketus tavalliseen nuoruuteen? No, minä ainakin kasvatan lapseni ihan kotioloissa, ei tarvitse yhteiskunnan heitä kasvattaa.

Se opettaja älähtää, johon karttakeppi napsahtaa. Etkä sä lapsiasi kasvata. Voit kyllä luulla niin, mutta kun lasket, paljonko vietät aikaa heidän kanssaan, voit todeta, että lastasi kasvattavat koulu, kaveripiiri ja harrastukset. Lisäksi asia on niin, että lapsesi kasvattavat sinua. Ja kouluhan on

1) päivähoitoa: Ei niiden peruskoulun oppisisältöjen käsittelyyn kuluisi 9 vuotta, jos opetus olisi niin hienoa kuin opettajat luulevat tai ainakin toivovat. Jos koulua ei olisi, lapset ja nuorisot muodostaisivat sosiaalisen ongelman.

2) valikointia: oppilaita luultiin ainakin ennen valikoitavatn opintomenestyksen perusteella parempiin ja huonompiin osiin tässä yhteiskunnassa. Voit itse muotoilla tämän väitteen kauniimmi, jos luulet voivasi väittää vastaan. Sinut on nyt valikoitu lehtoriksi ja ehkä osaat sen hommasi, ehkä et.

3) opetusta: lapsille ja nuorille opetetaan erilaisia asioita. Peruskoulun tärkein oppihan on se, että ollaan määräaikaan paikalla ja tehdään kuten käsketään. Lukiossa opetellaan raatamaan pitkiä päiviä. Ammattikoulusta en tiedä, en ole käynyt sitä kuin vuoden. Luultavasti siellä opetellaan työelämän rutiineita, kuten paikallaoloa, kahvituntien laskemista, työkaluista huolehtimista jne. Näiden lisäksi oppilaat ja opiskelijat oppivat ja hetken jopa muistavat joitakin asioita, kuten kotimaiset puulajit, roomalaiset numerot I - XVIII, toisen asteen yhtälön ratkaisukaavan (lähinnä tulevat insinöörit) ja mitä kaikkea irtosälää siellä nyt. Vastaa kysymykseen "1323"!

4) Kapinoimaan: koulussa opitaan, että oman aseman yhteiskunnassa voi kyseenalaistaa kiusaamalla opettajia ja kavereita. Kovapintaisimmat oppivat, että vaikka turpiin (Lue: seuraamuksia) välillä tuleekin, koko joukkoa voi myös alistaa väkivallalla. Alistaminen taas tietää tuloja ja sosiaalista statusta.

Aika hienoa hurskastella, miten jalot opettajat toteavat omasta työstään: "En minä opeta matematiikkaa. Minä opetan oppilaita."